Olisko joku philipsin malli kentis?
En tiedä.
Kaikki Philipsin kytkikset on kuitenkin kaikkien googlettavien saatavilla.
Niissä kotimaisissa philipsin stereoissa mitä olen löytänyt niin stereo ula on toteutettu transistoreilla, mutta siitä eteenpäin-> -...?
Väliaste... mikä se on enganniksi ja saksaksi? In a side of decrees tai zwischen grad der ei oikein toimi.

Raimon kysymän tarpeeksi laajakaistaisen putki-vt:n skemaa kannattaisi tähyillä B&O:n , Tandbergin malleista.
Jogi´sin sivuilta sieltä lukijoiden projekteista. Telefunkenin malliston lisäisin vielä listalle.

Kävinpä katsomassa Jogisin sivulla:

http://www.jogis-roehrenbude.de/UKW-Projekt/ZF-Stufe/ZF-Stufe.htm

http://www.jogis-roehrenbude.de/UKW-Projekt/V2-1.jpg

Rakentelua suunnitteleville tiedoksi:
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun USA:ssa ja Kanadassa aloitettiin säännölliset FM-stereolähetykset ja 45 vuotta siitä, kun ne aloitettiin Suomessa. Radiot-lehden syyskuussa ilmestyvässä numerossa 3 on kirjoitus, jossa käsitellään stereolähetysten alkuvaiheita ja periaatteita. Joulukuussa ilmestyvässä numerossa 4 on selostus Philipsin putkistereoradiosta (transistoroitu dekooderi) 1960-luvun puolivälistä.

Kauko Viitanen

Kauko Viitanen kirjoitti jokin aika sitten:

Lainaus:


Minua kiinnostaisi kovasti juuri ULA-etupäätä koskevat asiat, joten jos saat skannattua, niin kiitos jo etukäteen.

Olen aikeissa ainakin kokeilla oman ULA-etupään suunnittelua ja rakentamista. Tarkoitukseni on rakentaa etupää, jossa on erillinen oskillaattori- sekoitus ja esivahvistinaste. Käynnistin jo homman rakentamalla kaskadikytketyn 6N14P ( ECC84 ) ULA-esivahvistimen. Homman arviointia vaikeuttaa osin se, että vahvistimen suuriohminen lähtö piti sovittaa takaisin 50 ohmiin, jotta pystyn analysoimaan mittalaitteillani mihin tulokseen on päästy. Tästä syystä asteessa on häviöitä enemmän kuin kytkettäessä suoraan toiselle putkelle suuriohmisesti. Aste oli muuten helppo saada toimimaan. Kun tulo ja lähtö oli sovitettu 50 ohmiin, oli vahvistus n. 17 dB ja kohinaluku sen verran hyvä, että referenssivastaanottimena käyttämäni Tivoli Radion herkkyys parani n. 1,5 ... 2 dB kun kytkin putkivahvistimeni antennin ja Tivoli Radion väliin. Voin laittaa skeman jos joku alkaa kiinnostua. Tosin muut etupään asteet ovat vasta "haudonnassa". Joka tapauksessa tulen käyttämään kolmikko-säätökonkkaa. Viritän siis esivahvistimen tulon ja lähdön sekä yksi osio tarvitaan oskillaattorille.

Raimo kirjoitteli stereokelpoisen vt-asteen mahdollisista erityisvaatimuksista. En keksi äkkiä muuta kuin hiukan suuremman kaistaleveyden. Vt-vahvistusasteita ei käsittääkseni tarvita kuin kolme, kun tehdään varman päälle.
Edellä esitetty saksalainen linkki, josta löytyy 10,7 MHz vt-muuntajia ja suhdeilmaisinkeloja on todella onnenpotku ja ratkaisi osaltani monta suurta ongelmaa. Etsin USA:sta vt-muuntajia, mutta yhtä enempää ei ollut yhdelläkään myyjällä ja näissä 30 euron postikulut/kpl.

Ajattelin kyllä kokeilla stereodekooderiakin putkilla tehtynä. Esimerkkinäni käyttämän RCA:n kytkennän mukaisia vt-muuntajatyyppisiä suodattimia ei ole helppo rakentaa, joten olen ajatellut kokeilla tavallisia LC-kaistanpäästösuodattimia.
Mutta tähän pisteeseen on vielä aikaa.

Lainaus:


Mielenkiintoinen sivusto. Kannattaa katsoa.

Radio-Mikron luetteloissa 1956 ja 1958 on kytkinkaavat seuraaville ula-virittimille ja ula-etupäille.
ula-virittimiä:
Noroton UKW SUPER 12642:  PCC84, EC92, EF42, EF41, 2x germ diodi, kaksikkokond.
Görler UT340:  ECC85, EF89, EF89, EAA91
Torotor DFK:  putkityyppejä ei mainittu, variometriviritys
Orega:  EF80, EF80, ECH81, EF85, EABC80, variometriviritys
Geloso 2693:  6BA6, 6BE6, 6BA6, 6UAU6, 6AL5
Salora 3UA:  ECC81, ECH81, EF41 + 2XG, variometriviritys

ula-etupäitä:
Asa:  ECC85, variometriviritys
Geloso 2699:  ECC84, ECF80
Geloso 2722:  ECC85       
Geloso 2723:  ECC85
Görler UT342: ECC85, variometriviritys

Kaikssa Gelosoissa viritys kolmikkokondensaattorilla.

Skannauskin onnistuu parin päivän viiveellä.

Oheisena kauan sitten, 60-luvulla? rakentamani ula-osa
Geloson etupäällä ja välijaksomuuntajilla. En kyllä muista
tuon rakentamisesta mitään, oli pieni yllätys kun avasin
kauan varastoidun laatikon. Nyt ei ainakaan ole toiminta-
kunnossa, etupään kytkennät ovat irti. Pitänee joskus
entisöidä ja asentaa jonkin hienon AM-radion sisään.

Rakentelin kansalaisopistossa muutama vuosi sitten seuraavanlaista koteloa, joka on siitä asti odottanut sopivaa projektia

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/viritin/FM/FM-stereo_kotelo.htm

Kotelo oli alunperin Gold Starin virittimen, kasettinaurin ja vahvistimen yhdistelmä. Lyhensin kotelon vakioräkkimittaan, poistin muovipinnoitteen ja viilutin uudelleen. Samassa yhteydessä tein kanteen jäähdytysaukon ja taivutin siihen sopivan reikälevyn. Saman lyhennysoperaation tein maskille (jatkos näkyy vielä kuvissa). Kuvissa on myös hyvin riisuttu versio Salora Riviera 59 radiosta. Yritän sovittaa Rivieran maskin koteloon ja rakentaa muun elektroniikan uudelleen kuitenkin niin, että FM-viritin on stereokelpoinen.

Kansalaisopiston syyskausi alkaa taas hetken kuluttua ja sovitustyöstä ja sassiksen teosta saan mukavan projektin. Tuli muutettua mieltä ulkoasun suhteen.