> Miksei verrata äänenlaatua B&o matkaradioon Beolit 600.

Varmaan sen takia, että B&O ei USA:ssa ollut 70-luvulla kovin tunnettu merkki. Yamahoita oli viereisen kaupan hyllyllä. NS10-apinointi levisi sieltä joka puolelle.

On aivan sama, mitä kotikäytössä olevaa kaiutinta käytetään vertailukaiuttimena. Beolit on varmaan ihan hyvä. Olennaista on, että saadaan käsitys siitä, miten äänite käyttäytyy todellisessa käyttötilanteessa.

> Muistan lukeneeni, että YLE käytti radiota lähetyksiensä tarkkailuun.

Onhan sitä voitu jossain käyttää. Olin Unioninkadulla ja Pasilassa radion lähetysyksiköissä töissä. Unioninkadun lähetysyksiköiden tarkkailukaiuttimet olivat Klein & Hummelin kenkälaatikot, malli OY. Pasilan radiotalon tarkkaamoiden kaikki kaiuttimet olivat Genelecejä. Lähetysyksiköiden stereokaiuttimet olivat Yamaha NS1000M:sta Genelecin aktiivisiksi muuttamat mallit. B&O:ta en ole ammattikäytössä nähnyt.

Radiotalon kaiuttimet muuten valittiin kuuntelutestien avulla. Testeissä kävi noin 200 kuuntelijaa, pääasiassa omia äänitarkkailijoita. Sokkotestin järjesti Ylen akustinen laboratorio. Verhon takana oli viisi ehdokasta tarkkailukaiuttimeksi. Yksi oli Klein&Hummel OY, yksi Genelec NS1000M, kolmea en tiedä. Kuuntelun perusteella kolme kaiutinta sijoittui keskivaiheille, yksi oli erittäin huono (K&H) ja yksi selvästi parempi tarkkailukaiuttimeksi kuin muut. Se oli Genelec.

Huvittavaa oli, että Musiikki Fazer nosti Yamaha NS100M:n hintaa viidelläsadalla markalla heti, kun saivat kuulla Ylen tilanneen Geneleciltä modattua aktiivikaiutinta. Ei se passiivikaiutinkaan huono ollut, mutta aktiivisen jakosuotimen avulla se kyllä tarkentui.
NS1000M:ää myytiin vain pareina.

> Genelecin tekniikasta, kasaus on harrastelijamaista, kuin jätöspaloista kasattua

Nykyisten Genelecien kotelot ovat alumiinivalua tai puukomposiittia. Taidat nyt muistella vanhoja aikoja?

Eero

> Vedät tähän juttuun 2010 luvun tarkkailu Geneleceitä. Miksi ?

Varmaan siksi, että sanoit aikaisemmin, että ko. kaiuttimet ovat rakenteeltaan heikkoja. Itse olen käyttänyt niitä vain kaiuttimina, enkä muista yhdenkään kuuntelemalla hajonneen. En ole osannut pitää niitä erityisen huonolaatuisina, koska kaiutintelineessä seistessään ne ovat hyvin ääntä toistaneet. Niiden äänenlaatu on mielestäni hyvä.

Kyllä minä Genelecejä Pasilan kaiutinhuollon lattialla olen nähnyt pilvin pimein, useimmat taisivat odottaa juuri draiveria. Yksi syy draiverien polttamiseen oli se, että toimittajaystävämme pikakelasivat monesti analoginauhan yläpäätä kaiuttimiin. Poks.

Kiinnostuin ketjusta MFB-otsikon takia. Genelec-sana oli jo ketjun aloitusviestissä. En edes tiedä, käytetäänkö Genelecin kaiuttimissa liiketakaisinkytkentää. Tämä lauseesi pisti silmääni:

> Genelec on edelleen alikehittynyt räpellys.

Mielestäni Genelec tekee erittäin hyviä kaiuttimia. Heidän kotikäyttöön tarkoitettuja kaiuttimiaan en kuitenkaan ole kuunnellut.

- - -

Amerikkalaiset liittävät sanan Philips yleensä Phillips-ristipääruuviin, kun heille on tuo tavaaminen niin vaikeaa. Genelec perustettiin muistaakseni vasta 80-luvun alussa.

Taisi olla jotenkin niin, että Ilpo Martikainen ja Topi Partanen olivat sopivaan aikaan perustamassa yritystä. Yle oli keskittämässä kaikki Helsingin toimintonsa Pasilaan ja Radiotalo valmistui 1980. Taloon tuli 200 studiota ja kaikkiin stereotekniikka. Tarvittiin uutta kalustoa. Nuo mainitsemani K&H:n kaiuttimet olivat jo vähän ikääntyneitä, eikä niihin oltu kovin tyytyväisiä. Genelec sai tilauksen, kun Yle päätti valintaprosessin jälkeen hankkia tarkkailukaiuttimet heiltä. Radiotalon kaiuttimet eivät kuitenkaan tainneet yhtä iso kauppa kuin Pasilan Messukeskuksen.

Samalla tavalla työllistyi Kajaani OY:n elektroniikkatuotanto, joka oli tehnyt aikaisemmin puunjalostusprosessin elektroniikkaa ja taksien taksamittareita. Yle tilasi Kajaani OY:ltä äänipöytiä, joiden ensimmäinen erä valmistui niin hyvissä ajoin, että ne sijoitettiinkin Ylen aluestudioihin ympäri maata. Vasta toinen pöytäerä sijoitettiin Pasilan radiotaloon.

Itselläni on tallenteena YLE:n aamuTV:ssä esitetyn sarjaan kuuluva haastattelu, jossa Arto Nurmi haastattelee Ilpo Martikaista. Siinä Ilpo kertoo YLE:n akustikon antaneen kipinän Genelecin perustamiselle. Akustikko oli kysynyt, että "osaako pojat tehdä aktiivikaiuttimia?" Kuten tiedämme; loppu onkin sitten historiaa. Kannattaa kysellä YLE:ltä, jos laittaisivat tuon haastattelun Elävään arkistoon.
Tässä on tietoa Genelecin historiasta: http://www.yla-savo.fi/news/Genelec-Oy---aanentoistoa-maailmalle/lxxgsvdl/14d989...

Tätä tyhjänpäiväistä Genelec ylistystä täällä riittää.
Tämän postuumin lukijat eivät osaa lukea viestikentän aihetta.
Aiheena ei ole" Ylistä ja kiitä Genelecciä"
Eikä Genelecin loistava historia.
Ei kajaani oy äänipöydät.
Ei radioasemien ohjelmistot.
Ei Ilpo Martikainen ja Topi Partanen
Ei K&H:n kaiuttimet
EI elektroniikan 24/7 speksit (kun sellaisia ei ole)
- Nämä Genelec uskontoon hurahtaneet ovat täysin sokeita.

Myönnettäköön, Genelecit nerot tekivät sen, mitä ei missään päin maailmaa olisi pystytty koskaan tekemään; pistävät perus-tavallisen-vahvistimen ja perus-tavallisen-kaiuttimen samaan koteloon. Innovatiivinen maailmantuote oli syntynyt. Enää ei Genelecin pojilta kysytä  "osaako pojat tehdä aktiivikaiuttimia?" Toivottavasti tajuavat maailmalla katsoa kotelosta, että Suomessa on tehty.

Heippa

Reijon kanssa samaa mieltä, pitäis kai kaverille tarjota pari Rennietä.

Tuolla alkupäässä Joukon mainitsemassa Natikassa oli 16ohmin kaiuttimet, joille oli siihen aikaan vaikea löytää korvaavia muuten kuin itse tekemällä, kun yleensä oli vain 4- ja 8ohmisia. Kaukomarkkinoilla oli ko laitteen toistolle joku hauskalta kuulostava ominaisuuskin jota en nyt enää muista. Paremmilla kaiuttimilla ihan ok kuunneltava, mutta omat kaiuttimet tosi onnettomat. Mutta eipä laite ollut järin hintavakaan. Natikoissa oli ainakin siihen aikaan kivasti punertavan kuparin väriseksi passivoidut ruuvit, joilla koneisto oli kiinni kotelossa, erotukseksi kymmenistä muista ruuveista joita sisuskaluista löytyi.

Jussi