Pakettiin ei mitään esiasteita kuulunut, sellainen piti ostaa erikseen, jos sellaisen halusi. MFB:t ovat ihan eri kamaa kuin Genelegit, en ymmärrä miksi Genelecit sekoitetaan Philipseihin? MFB:eessä on äänisignaalista käynnistyvät vahvistimet ja monipuoliset säädöt erityisesti matalille äänille, Korkeille äänille on vaimennussäätö. Isoin ero Genelecceihin on tietysti aktiivinen liiketakaisinkytkentä matalaäänikaiuttimessa. Jos joku pitää arvossa Genelekin kiinalaisia halpis kaiutin elementtejä, niin kannattais  kuunnella muutakin. Genelekkien yleisin ongelma on matalien äänien olemattomuus ja surkeat kotelorakenteet, niitä olen aikoinani liimaillut uudelleen kasaan huoltohommissa.
Philips MFB ei mikään Genelegin edeltäjä ollut, Genelec on edelleen alikehittynyt räpellys. MFB elementit erikseen eivät ole koskaan olleet vapaassa myynnissä, niitä saa edelleenkin tilattua vain Hollannista, tilauksessa pitää olla mukana kaiuttimeen valmistuksessa kirjoitettu mV lukema, jolloin tehdas lähettää samanlaisen kaiuttimen tilalle. Kysessä on mV lukema, jolla kaiutin antaa tietyn dB arvon verran ääntä. dB arvo on tehtaan kirjoittama säätöarvo loppusäätöjen yhteydessä kaiuttomassa huoneessa. Näin kaiuttimen vaihto ei muuta koko järjestelmän sähköisiä arvoja.

Väärin, Genelecciä on myyty myös kotikäyttöön hifikaiuttimena. Niinkuin kaikkia kaiuttimia. Näissä arvosteluissa voi Genelecin tilalle heittää minkä tahansa aktiivikaiuttimen, mieluiten liiketakaisinkytketyn, koska niitä on jo muillakin valmistajilla, ei Genelecillä. Genelec on täysin eri sarjassa kuin MFB. MFB on  liiketakaisinkytketty, automaattikäynnistyksellä ja jokainen on säädetty kaiuttomassa huoneessa. Genelecit on tusinapönttöjä verrattuna MFB:hen. Ainoa, mikä Genelecit erottaa massasta on sikamaiset hinnat, miten noteeraat Genelecin hinnat harrastelijoille sopiviksi? Samaan aikaan voivotellaan MFB Philipsin kaiuttimien hintoja 80-luvulla? Jos kerran yksinkertainen summausvahvistin muuttaa kaiuttimen MFB:ksi, niin Genelec ei tähän yksinkertaiseen toimenpiteeseen ole pystynyt. Miksi Genelec fanien pitää  koko ajan kehua Genelecciä ja verrata sitä MFB:hen? Genelec usko vaikuttaa lahkon touhulta, jolle ei järkiasiat merkkaa mitään. Kyse kun on tekniikasta. Mulla on olleet MFB 545 Studio kaiuttimet vuodesta 87 alkaen telkkarin ja muun äänentoiston perässä, käytössä ei ole muuta äänenvärinsäätöä kuin MFB:n omat. MFB edellyttää matalaimpedanssisen äänilähteen ohjausta. Tulojännite on merkityksetön, koska sen voi säätää 1-10 V.

Hyvä kun olet tyytyväinen. Hifi puoli on aina ollut kuin kultti asiaa, jossa kuplat poksuvat kun kaiken maailman ylisanoilla ylistetään milloin mitäkin. Tietoliikennepuoli on ollut samanlaisten hörhöjen kehukenttänä viimeiset vuodet. Hifi puolella vallitsee varmaan käsitys, että kun maksaa ittensä kipeeksi, niin saa loistavaa laatua...
Genelec 8020B on hifistinin mielestä nk. mikkihiiri kaiutin. (en tarkoita mitään pahaa,halveksuntaa, tms). Katsoin sen arvoja, ei ole mitenkään säväyttävä. Samalla rahalla saisi paremman passiivikaiuttimen ja paljon paremman bassopään. Tehoakin on säästeliäästi, vaan sekin on liikaa elementeille, ei kannata luukuttaa. 8020 on näköjään passiivinen jakosuodin eli 1 vahvistin hoitaa kummatkit kaiuttimet, ei ole kovin aktiivinen kaiutin. Käsittämätöntä hienostelua on xlr liitin kirjahyllykaiuttimessa, siitä ei ole mitään hyötyä. Kaiutin on kevyt 3,7 kg, kun ottaa huomioon muuntajan ja kaiuttimet. Ei raskasta hifiä. Cambridge Audio Stream Magic 6 kaverina vois olla parempaakin.
Genelec kokemukseni on huollosta, missä vaihtelin työkseni noita Genelecin elementtejä, halvat elementit ei kestäneet oman vahvistimensa antamaa tehoa, ne kiinalaiskaiuttimet on mun mielestä aikamoista kusetusta, näin oli jo 20 vuotta sitten. Surkeinta laatua oli Genelecin isot lasikuitukotelot, niiden sisällä olevia kotelon jäykistys puupalikoita piti liimailla kiinni uudestaan, kun vetelä kotelo irroitti liimaukset. Senkin hökötyksen kaiuttimet oli  mitä oli, bassokaiutin oli 20 mk hintainen. Genelecin päämäärä on aina ollut valmistaa tosi halvalla riisto hintaista tavaraa.

MFB kaiuttimia on esim. pioneerilla ainakin autokäyttöön ja pikanen kurkkaus nettiin  antoi tulokseksi Velodyne ULD-12 subbarin:  Accelerometer: Piezo with integral amplifier.  Eli kyllä niitä on. Tavalliset ihmiset ei edes tiedä MFB systeemiä, joten tavalliselle kuuntelijalle riittää tavalliset kauttimet. Säästyy rahaakin.

80-90 luvun vaihteessa philips teki MFB seuraajan DSS 930, ne oli digitaaliset kaiuttimet, myös mulle  liian kalliit, pari maksoi 16000 mk. Yritin myöhemmin hankkia sellaiset, niiden omistajat ei myyneet.  Ääni vietiin digitaalisena kaiuttimille joten sama parijohto kytkettiin kumpaankin kaiuttimeen, suodatin hoiti jaon oikea/vasen, tämä vaan esimerkkinä perustoiminnoista. Tässä vaiheessa muut kaiuttimet, myös Genelec, ovat jääneet kivikaudelle.
http://www.mfbfreaks.nl/pdf/dss/930/dss930.pdf
http://www.magnatmuseum.nl/Index%20Vintage%20Audio/Ernst%20Philips%20DSS%20640/E...
Tietoo löytyy, jos sitä viittii hakea.
Tavallinen kuuntelija ei näillä tiedoilla tee mitään.

Omanimi kirjoitti 07.12.2014 klo 22:32:57:


Kyllä täällä on PALJON hyvää tietoa joka liittyy radioihin ja muihinkin aparaattien kunnostamiseen.

Mitä tulee tuohon HIFI- sanaan ja ~laitteisiin, sanoisin että se on kuuntelijan korvista ja makutottumuksista kiinni .
Mulla on kahdetkin eri Genelec:it; 6020a ja 6010A + Subbari eri paikoissa. Kyllä niistä ääni tulee. Nuo ei kuitenkaan pärjää äännensä puolesta AR7 kajareille ja Pioneerin A60 vahvarille. No mun korvissa on sen verran ajan patinaa, että voluumia tarttee autoradiossa olla 14 kun muille riittää jo 6-8 
Ja sitten Hifisteille on oma fooruminsa, kyllä kansa tietää!!

Keffit vaikuttaa asiallisille ja erikoisille, 3-tie yhdellä elementillä! Onhan se aktiivi kaiutin. Aktiivikaiutin nimi on tullut vasta 70 luvulla, mutta tottakai niitä oli jo putkiaikoina. Siinä ei siis mitään kummallista ole.

Mä oon vaan edelleen sitä mieltä, että aktiivikaiuttimessa on:
- aktiiviset jakosuotimet ja muut suodattimet
- jokaisella elementillä on oma vahvistin
- bassokaiutin suojattu ylikuumenemiselta
- automaattinen käynnistys ja sammutus
- todellinen aktiivikaiutin on liiketakaisinkytketty
- nykypäivänä kaikki digitaalisena

Teilläpäs on täällä leppoisa ja kiva keskustelu ainakin kolmesta aiheesta.

Mfb-kaiuttimen rakennusohje oli muistaakseni myös HiFi lehdessä joskus 80-luvulla. Se saattoi olla pelkän subbarin ohje.

En aivan ymmärrä, miksi Genelecin tarkkailukaiuttimet ja Philipsin 70-luvun kaiutintekniikka sekoittuvat samaan keskusteluun. Tarkkailukaiuttimien tarkoitus on toistaa mahdollisimman tarkasti, mitä äänessä on. Se tarkoittaa, että myös äänen virheiden tulee kuulua mahdollisimman hyvin. Kotiäänentoistoon tarkoitettujen kaiuttimien tarkoitus on saada ääni kuulostamaan mahdollisimman kauniilta.

En hankkisi tarkkailukaiutinta kotistereoihin. Studioissa on kyllä yleensä jotkut kotikaiuttimia muistuttavat kaiuttimet referenssikaiuttimina. Amerikkalaiset hankkivat aikoinaan vertailukaiuttimeksi Yamaha NS10-kaiuttimia, koska ne olivat suht halpoja, eivätkä liian hyviä. Kotihifistit ymmärsivät asian väärin, ja ajattelivat, että NS10 on hyvä hifikaiutin, koska sitä käytetään studioissakin. Toinen, vähän surkeampi, mutta suosittu vertailukaiutin oli Auratone.

Olen työskennellyt monenlaisilla tarkkailukaiuttimilla, mm. Urein, JBL:n ja KRK:n, kaikki hyviä. Genelec on mielestäni kuitenkin _se_ tarkkailukaiutin.

Eivät taida Genelecien elementit olla enää samoja kuin 80-luvulla.

Muistan tosin, kuinka minua nauratti, kun ensimmäisen kerran näin Genelec S30 Triampin päätevahvistimen transistorit: 2955/3055! Elementeille lähti piirilevyltä nauhakaapeli, jossa on hiuksenohuet johtimet. Silloin kyllä huvitti hifistien happivapaat 6 mm2 kuparijohdot ja kaiuttimien kaksoisjohdotus, piikeistä puhumattakaan.  (Juu, tiedän, että 20 cm nauhakaapeli on ihan hyvä johdotus kaiuttimen sisällä. Triampin ainoa vika oli huonolaatuinen tasonsäädön potikka, joissa kaikissa oli huono kontakti.