VEF
Latvialaisen VEF-tehtaan edeltäjä perustettiin Riikaan 1919. Yrityksen nimi oli P.T.V.G.D, Pasta un Telegrafa Virsvaldes Galvena Darbnica, nimi esiintyi myös muodoissa P.T.G.D.G., PTD, PTDGD. Vuonna 1932 nimeksi tuli VEF, Valst Elektrotechniska Fabrika, (Valtion Sähkötekninen Tehdas) (myös VEF Riga Radio Works). Ennen toista maailmansotaa VEF valmisti monenlaisia tuotteita, mukaan lukien lentokoneet ja Minox pienoiskamerat sekä myös pieni, halpa auto. Sodan aikana tehdas ryöstettiin ja useita rakennuksia tuhottiin räjäyttämällä. Saksalaismiehityksen aikana, 1941-1944 tehtaan nimi oli AEG Ostlandwerk Gmbh. Vuosina 1940 – 1991 Latvia oli osa Neuvostoliittoa. VEF oli johtava viestintäteknologian tuottaja Neuvostoliitossa. Tehdas korjattiin sodan jälkeen ja nopeasti se kehittyi uudelleen johtavaksi yritykseksi. Vuonna 1991 VEF:in palveluksessa oli 20000 ihmistä. Markkinoiden avauduttua 1990-luvun alussa, tehdas ei pystynyt kilpailemaan länsimaisten yritysten kanssa eikä rakenneuudistuksia pystytty toteuttamaan. Yritys jaettiin kuuteen osaan, joista suurinta osaa ei ole enää olemassa, kolme, VEF KTR, VEF Telekom ja VEF-Radiotehnika-RRR jatkaa toimintaansa.

Mallimerkinnöistä
Esimerkki Vefar 2MD/35
Ensimmäinen osa on vastaanottimen tyyppinimi
Vefar, Vefdet, Vefel, Vefepu, Veflux, Vefluxus, Vefon, Vefriga, Vefsuper, Veftrio

Vefar      suora vastaanotin, verkko- tai paristokäyttö
Vefdet      kidekone
Vefel      paristokone parannetulla suorituskyvyllä
Vefepu      levysoitin
Veflux      supervastaanotin, ylellinen ja suorituskykyinen
Vefluxus      supervastaanotin,
Vefon      supervastaanotin, ominaisuuksiltaan entistä parempi ja viimeistelty
Vefriga      hyvin yksinkertainen, paikallisasemien vastaanottoon
Vefsuper      yksinkertainen supervastaanotin
Veftrio      kolmiputkinen suora

Poikkeuksia esiintyy mm
Vefon 4MD 1934 on suora vastaanotin
Veftrio 6BD/34 on kuusiputkinen suora paristoradio

RMK koostuu kolmesta nimestä: Riika, Madona, Kuldiga. Ne olivat yksinkertaisia ja halpoja kansanradioita (Volksradio). paikallisaseman vastaanotto ja alempi lupamaksu, esim. RMK M311

Ensimmäinen numero ilmoittaa putkien lukumäärän, 2, 3, 4, 5, 6, 7 (Vefar 2MD/35), tasasuuntaajaa ja ilmaisindiodia ei lasketa.
Seuraavaksi on kirjaimia, joista ensimmäiset ilmaisevat virransyötön
B      paristokäyttö      Vefar 2BD/39
KB      kannettava, paristokäyttö      Vefsuper KBD/39
LM      yleisvirta DC/AC      Vefsuper  LMD/37
M      vaihtovirta AC      Vefon MD/38

Seuraava kirjain kertoo kaiutintyypin
D      sähködynaaminen      Vefar 3MD/37
M      kestodynaaminen      Vefar 2BM/34

Lisäkirjaimia voi olla tarpeen mukaan
F      lähiaseman aaltoloukku      Vefar 2MDF/34
N      vientimalli (1. oli Norja)      Vefar MDN/37
G, GR      varustettu levysoittimella      Vefsuper 7MDGR/35

/kauttaviivan jälkeen on valmistusvuosi, 34, 35, on otettava huomioon, että uudet mallit ovat alkaneet jo syksyllä edellisenä vuonna, esimerkiksi Vefsuper MD/39 oli myynnissä lokakuusta 1938 lähtien.

1940 merkintä vaihtui, esimerkki Vefsuper M507
Ensimmäinen osa on edelleen vastaanottimen tyyppinimi      Vefsuper
Kirjain ilmaisee virransyötön:
B      paristokäyttö      Vefar B201
KB      kannettava, paristokäyttö      Vefsuper KB416
LM      yleisvirta DC/AC      
M      vaihtovirta AC      Vefsuper M517
S      ?      SM516

1. numero ilmaisee putkien lukumäärän, 2,3,4,5, kaikki putket lasketaan
2. numero ilmaisee valmistusvuoden, 0 on 1940, 1 on 1941 jne
3. numero ilmaisee viritettyjen piirien määrän

Lisäkirjaimia voi olla tarpeen mukaan kuten aikaisemmin
K      valmistettu sodan aikana latvian sana Karsin eli sota      esim Vefsuper M517K

[quote author=Lasse Nirhamo link=1286194409/0#0 date=1286194409][b]VEF[/b]
Latvialaisen VEF-tehtaan edeltäjä perustettiin Riikaan 1919. Yrityksen nimi oli P.T.V.G.D, Pasta un Telegrafa Virsvaldes Galvena Darbnica, nimi esiintyi myös muodoissa P.T.G.D.G., PTD, PTDGD. Vuonna 1932 nimeksi tuli VEF, Valst Elektrotechniska Fabrika, (Valtion Sähkötekninen Tehdas) (myös VEF Riga Radio Works).

[b]Mallimerkinnöistä[/b]
RMK koostuu kolmesta nimestä: Riika, Madona, Kuldiga. Ne olivat yksinkertaisia ja halpoja kansanradioita (Volksradio). paikallisaseman vastaanotto ja alempi lupamaksu, esim. RMK M311

[/quote]

Mielenkiintoista!
Minulla oli tilaisuus pistäytyä entisen VEF-tehtaan pihalla ja kurkistaa rakennukseen tehtyyn ravintolaan pari vuotta sitten. Ravintolan seinillä oli VEF-rekvisiittaa. (Kirjoitin muutaman rivin Radiomaailma-lehteen 1/2009.)

Riika, Madona ja Kuldiga olivat latvialaisia keskiaaltoasemapaikkakuntia ja siksi varmaankin päätyivät yllä mainitun RMK-paikallisvastaanottimen nimeen.

Suomessa ei tainnut olla mitään "Lahti"-kidekonetta tms.?

73 de oh5sh

VEF-ilmoitus Helsingin Sanomissa elokuulla 1939.

Kauko Viitanen

Tunnistuksesi on oikea, kyllä raato on ollut Latvija RN-59.
En usko, että niitä on tuotu Suomeen (onneksi...)

Zenonas Langaitis, Kaunas on hyvä lähde Baltian maiden ja muillekin radiotiedoille.
http://langaitis.zenonas-old.radios.fotopic.net/

sivulta löytyy muitakin hyviä linkkejä.