Lainaus:Mutta vahvistimessa, jossa takaisinkytentä on hetkn poikki, se merkitsee derivointia. Siis kun nopealla muutoksella takaisinkytekentä on hetken poikki ja vahvistin antaa nopean piikin ulos.
Tämä tarkkoitaisi, että hilavastuksen rinnalla tulisi olla kondensaattori!
Miten nämä ajatukset istuvat putkivanvistimeen?
Vai soveltuvatko lainkaan?
Näin ei näytä käyvän pienillä, alle 25 dB vastakytkennän arvoilla putkivahvistimissa.
Mittailin näitä asioita viime elokuussa aika laajasti. Sen sijaan havaitsin TIM:iä -70 luvun transistorivahvistimissa, joissa
vastakytkennät ovat paljon suurempia, ja ilmeisesti taajuustoisto yläpäästä liian alhainen.
Lainaus:Kiinnostasi tietää miksi Siemens F2a & F2a11 tetrodi-pääteputket on noussut yllättäen suosioon? Sovitetusta parista näitä putkia pyydetään satoja euroja. Onko se äänen laadultaan niin hyvä, jos verrataan 6550/KT88 putkiin?
Muotijuttu. En usko, että mitään oleellista eroa löytyisi.
Joskus jotkut asiat vain saavat suuren suosion ilman varsinaisia perusteita.
Näin kävi aikanaan, kun Japaniin loikkarin lennättämästä MiG 25:sta "löydettiin" regulaattoriputkena käytetty triodi 6s33s (6C33C).
Tässä putkessa ei ole kovin suuria aineksia HIFI-vahvistimeksi, mutta siitä huolimatta se käynnisti valtavan SE-buumin ensin Japanissa ja sitten muualla maailmassa. Taitaa se jatkua osittain vieläkin.
Itse kuulun siihen koulukuntaan, jossa ensin mitataan, sitten optimoidaan, mitataan taas, ja lopuksi kuunnellaan.
Mutta joissakin protoissa en edes aina suorita "varsinaisia" kuuntelutestejä.
Uskon aika paljon siihen, että hyvin mittauksissa pärjäävä konstruktio ei voi olla kovin huono.