Käytännön rakentelijan näkökulmasta katsottuna, ei yksittäisen vahvistimen
komponenttien kokonaishintaan vaikuta kondensaattorien valinta, käyttääkö
polyesteri vaiko polygarbonaatti konkkia, valinta riippuu paljon siitä kuinka
kriittinen asema sillä on. Toisin sanoen, jos konkan pettäminen tuhoaa esim.
pääteputket, silloin kannattaa ostaa parempia varmuuden vuoksi. Putkivah-
vistimen laatuun satsatessa, päätemuuntajan laatu ja kytkennän symmet-
risyys ovat ykkösenä, unohtamatta huolellista toteutusta.

Teollisesti valmistetuissa vahvistimissa komponentin hinta onkin jo huomatta-
vasti merkittävämpi seikka, silloin tulevat suhteelliset kestävyydet mukaan
kuvioihin, jotta laite saadaan suunniteltua tiettyyn hintaluokkaan. Itselle teh-
tyyn vahvistimeen, komponenttien lievä ylimitoitus ei ole pahitteeksi, vähem-
millä jälkihuolloilla pääsee.

Markku 

Usein unohdettu asia eikä niin pieni on huoneen akustiikka.
Ero kerrostaloasunnon ja omakotitalon välillä on huimaava.
Pieni kännikin parantaa sointia.

Nisse

Lainaus:


Näin minäkin ajattelin aikaisemmin, en enää. Tutkin aikoinaan äänenlaatua opinnäytetyötäni varten. Jaoin äänenlaadun kolmeen osaan, joista yksi oli tekninen äänenlaatu, ne mitattavat asiat. Kaksi muuta liittyivät asenteisiin ja tunteisiin. Saamme informaatiosta n. 90 % näön kautta ja jos sitä kautta saatu informaatio on ristiriidassa kuulon kanssa, kuulo väistyy. Ajatuksistani on jotakin tuolla

http://www.hovirinta.fi/audio/%E4%E4nenlaatu/%E4%E4nenlaatu.htm

Nämä ajatukset lähtivät purkautumaan siitä, että kuuntelin Savonlinnan ja Lappeenrannan Timo Mustakallio laulukilpailuja. Panin naissolistit paremmuusjärjestykseen, joka osoittautui kummassakin tapauksessa samaksi kuin palkintojärjestys. Juju oli siinä, että olin pannut solistit järjestykseen ulkonäön perusteella. Tuomaristo sitten selitti miksi nätimpi laulaja oli parempi.

Toinen herätys tuli Berliinin kulutuselektroniikkamessuilla. Katselin siellä kaiutinkaapeleita. Käyttämäni kaapelit oli piilotettu, mutta nämä viimeisen päälle hienot kaapelit pitää olla näkyvillä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kuulovaikutelmaan (informaatio tulee näön kautta) vaikka varmuudella mitään mitattavia eroja ei löydy tai sokkotesteissä kaapeleita ei pysty erottamaan toisistaan.

Nykyään uskon, että nämä näennäiset äänenlaatuerot ovat kuuntelijalleen (ja katselijalleen) todellisia vaikka itse en niitä kuulekaan (oma ennakkoasenne on insinöörin).

Koska moni kuulee eroja eri kaiutinkaapeleilla, en voi väittää vastaan. Mutta haluisin jotain analyyttisempaa todistetta.
Oheisen linkin sivulta aukeaa eräs opinnäytetyö sokkokuuntelukokeista (Sihviksen kirjoituksen liite).
Aika selviä lopputuloksia.
http://www.hifiharrastajat.org/forum/index.php?topic=1026918.0
Mutta silti hifi-lehdet on täynnä kuuntelukokeita.

Tosimiehet kinaa kuulokekaapeleiden eroista.

http://www.hifiharrastajat.org/forum/index.php?topic=1012307.0

Eipä silti, kyllä minäkin vannon vakavalla naamalla putkisoundin nimeen. Sitä en tiedä mistä se syntyy mutta väittäisin tunnistavani eron. Joskus muinoin jossain puhuttiin harmonisen särön parillisten särökomponenttien suuremmasta määrästä verrattuna trankkulaitteisiin???

Entä TIM-särö? Keskusteluta aiheesta:

www.uraltone.com/forum/index.php?topic=2065.0

Mielestäni putkivahvistimissa on pari tärkeää seikkaa: kuumien putkien aiheuttama hajuefekti ja putkien aavemainen hehku

Heikki M

Mitäs mieltä olet noista eri valmistajien putkeien soundeista?
Tai jotkut vannovat NOS-putkien olevan parempia ääneltään!
Minä olen yrittänyt vaihdella putkia, eri valmistajien ja uusiin & vanhohin, enkä minä mitään eroa kuule!
Taitaa olla mulla korvissa (tai välissä) vikaa.   

Lainaus:


Mikä raimoj EL84 putkissa on se jota vierastat?
Eikös kasinelosella ole tehty myös hyviä vahvistimia.
Mulla oli -70 luvulla Sherwood S-5000 joka oli mielestäni tosi hyvä.
Oikein harmittaa kun pistin sen rahapulassa menemään.

Lueskelin tänään TIM särö jutut tuosta linkistä oikein hartaudella läpi ja alkoi taas kiinnostamaan nuo vastavaihevahvistimet.