Hmm... jos nyt vähän pienemmällä vaivalla haluaisi päästä, niin ihan aluksi tarkistaisin pääteputkien biasoinnit. Jos DiyAudio-foorumin horinoissa on perää, niin tuo saattaa olla biasoitu aivan liian "kuumaksi" ja silloin en ihmettelisi yhtään mikäli vahvistin kuulostaakin "kireäsoundiselta".

Seuraavaksi sitten tuo poweripuoli kuntoon (selkeästi puolijohdeaikakauden suunnittelijan käsialaa...).

Ja siinäpä ne helpohkot korjaukset sitten hyvin pitkälle ovatkin, varsinkin jos et usko että konkkien eristemateriaaleilla on vaikutusta ääneen...   (Leikki leikkinä!)

Ole huoleti, Morgan Jonesin (ja monen muunkin) opukset on kyllä tullut luettua (ja niitä plaraillaan nykyäänkin vähän väliä), eli tiedän kyllä ettei push-pull päätteelle tarvitse olla niin "tasaista" sähköä kuin SE-päätteelle. Minua ei kuitenkaan huolestuta nyt ensisijaisesti rippelin taso vaan jokin aivan muu seikka. Mietitäänpä hiukan missä mennään? Ollaanko samaa mieltä että normaali musiikki on täynnä "transientteja"? Minusta tuollaisen powerin (jos kytkentä on vähänkään siinä kuosissa kuin DiyAudio-foorumilta löytynyt skema näyttäisi) toiminta transienttitilanteessa on vähintäänkin kyseenalainen. Kuten itsekin jo melkein suoraan totesit, se poweri "nyykähtää" heti suuremmilla tehoilla. Musiikissa olevat nopeat transientit vaativat - oikein toistuakseen - hetkellisesti merkittävästi enemmän tehoa kuin se 1 - 2 watin perustaso. Kykeneekö vahvistimesi poweri sitten hetkellisesti syöttämään tuon tehon "nyykähtämättä"? Mielestäni ei. Pelkkä suotokapasitanssin lisäys ei luonnollisestikaan auta, mikäli et halua kasvattaa sitä aivan merkittävästi suuremmaksi! Tarvitaan siis jotain muuta. (Koska sinulla on Morgan Jonesin kirja, niin sieltä löytyy kyllä vastaus siihen mitä nyt ajan takaa). Tarvitaanko kuristinta? Itse en ainakaan ole tarvinnut, vaan olen etsinyt apua puolijohteista (halvempaa ja tehokkaampaa - ei välttämättä yksinkertaisempaa)...

Toinen seikka, mikä tuossa virtalähteessä mättää, on etten ainakaan minä näe missään ensimmäistäkään "snubber"-konkkaa, joka "söisi" puolijohdediodien virtapiikkien aiheuttamia häiriöitä, vaan minusta näyttäisi vahvasti siltä että ne pääsevät aivan vapaasti päätemuuntajalle. Elkojen suurtaajuusominaisuudet eivät riitä tuollaisten häiriöiden poistoon, mutta tässäkin Morgan Jones osaa auttaa, mikäli oikea keino ei löydy heti selkäytimestäsi...

Eli jos minulla olisi tuollainen vahvistin työn alla, niin minä lähtisin laittamaan aivan aluksi perustan kuntoon ja vasta sitten miettimään mikä muu vielä kusee kun vahvistin ei kuulosta siltä kuin sen pitäisi. Eri valmistajien putkien kokeilu tässä vaiheessa on mielestäni juuri sitä keskustelufoorumeilla pyörivää peruspotaskaa, joka kannattaa unohtaa ainakin niin kauaksi aikaa kun vahvistin ei meillytä korvaa alkuunkaan. Kuten jo hiukan vihjasin, minusta noiden piirilevyjen leiska näyttää siltä että se aiheuttaa aivan tarpeettoman paljon ylimääräistä kapasitanssia (putken omien kapasitanssien "seuraksi"), mutta tuon asian korjaus ei olisi minulla ensimmäisenä edessä, vaan minä lähtisin rakentamaan vehjettä uusiksi järjestyksessä: virtalähde, pääteaste, jne...

Jaa-ah... Mitähän jos selvennettäisiin tässä vielä ihan lopuksi muutama asia?

Niin hullulta kuin ihan puhtaana huuhaana pitämäsi jutut kuulostavatkin (vaikkapa "pyöreät konkat on hyviä audiokäyttöön" - ottamatta lainkaan kantaa tuon lauseen sisältöön), kannattaa pitää kirkkaana mielessä että noissa on taustalla monesti aivan muut asiat kuin geometria tai estetiikka. Konkan fyysinen ulkomuoto määräytyy hyvin pitkälle konkan rakenteen perusteella ja konkkien rakenteella on vuorenvarmasti vaikutusta niiden sähköisiin ominaisuuksiin! Audiokäytössä konkissa on paljon muutakin merkityksellistä kuin pelkkä kapasitanssi. Tämä on raakaa faktaa ja siitä tuskin tarvitsee kinata. Toisaalta... kun nyt konkissa ollaan... niin voisit varmaankin lukaista uudelleen mitä kirjoitin tuossa edellä polyesteri-filmikonkista? Puhuinko siinä sittenkään pohjimmiltaan eristemateriaalista vaiko oliko kritiikkini kohteena sittenkin kyseisten konkkien mielestäni hyvinkin puutteellinen häiriösuojaus? (Ulkoisen hurina-/häiriölähteen vaikutus eri tyyppisiin konkkiin on mielestäni paitsi järkeenkäypää, myös mittauksin todistettavissa.)

Toisaalta, aistin selvästi kirjoituksiesi rivien välistä jotain sellaista josta en todellakaan "diggaa" enkä viitsi jatkaa tätä yhtään kauempaa (onneksi on muitakin "projekteja" menossa, niin ei välttämättä tarvitse tälläkään foorumilla koko aikaa notkua). Mielestäni myöskään omalla koulutuksellaan elvistely - suora tai rivien välistä luettava - (ja muiden alojen edustajien alaspolkeminen) ei sekään ole tarpeellista. Minusta tällekin foorumille on tervetullut ihan jokainen - koulutusalaan tai -tasoon katsomatta. Lisäksi olisin melkein valmis väittämään ettei putkivahvistimen suunnittelu välttämättä edes vaadi insinöörikoulutusta. Fiksu kaveri pystyy hyväsoundisen vahvistimen suunnittelemaan esim. ihan  asentajakoulutuksellakin. Kysehän on vain ja ainoastaan kiinnostuksesta ja itseopiskelusta, eikä vastaan tule yhtään sellaista laskutoimitusta johon ei pelkkä peruskoulun pitkä matematiikka riittäisi. (Nyt kun koulutus tuli puheeksi, niin eiköhän ne inssin paprut vielä tuolta jostain löytyisi, mutta koska en ole niitä enää ainakaan 10 vuoteen tarvinnut, niin saavat olla missä ovat... En minä noille papruille kovin suurta arvoa anna - varsinkin kun ainakin itse olin vähintäänkin pettynyt sen aikaiseen elektroniikan opetukseen "tekussa"...)

Ei vaan, kyllähän tässä varmaankin tuli sanottua suunnilleen kaikki mitä tähän ketjuun enää ajattelin sanoa (jos ei tule eteen jotain sellaista uutta johon minulla vielä olisi kommentoitavaa), eli taidanpa poistua takavasemmalle ja keskittyä enemmänkin tuohon työpöydällä olevaan prototyyppiin...

Ai niin... oletin että sinulla on molemmat Morgan Jonesin kirjat ("Valve Amplifiers" ja "Building Valve Amplifiers"). Muistelisin että muutama viittaamani asia löytyy paremmin käsiteltynä tuosta "Valve Amplifiers"-opuksesta.

mieite kirjoitti 16.03.2010 klo 11:00:40:


Ehdottoman hyvä pointti.

Varoittaisin kuitenkin - kiinalaisesta halpistuotteesta kun on kyse - ettei todellisuus täsmää välttämättä edes laitteesta piirretyn skeman kanssa. Tarkennetaan siis että esim. Music Angelini skemassa oli piirrettynä aivan eri induktanssitason kuristin kuin se mittaamani 30 uH! Silkaa kusetustahan tuo on, mutta minkäs teet... Kiinalaisilla on monesti aivan omat moraalikäsityksensä (tämä on tullut kantapään kautta opittua).

JouK kirjoitti 16.03.2010 klo 15:49:36:


Tämä vaatii siis selkeästi vielä yhden tarkennuksen...  

En ottanut itseeni tai loukkaantunut, en todellakaan! Totesinpa vain, ettei minulla taida olla tähän keskusteluun enää mitään annettavaa. Tapanani ei nyt vain yksinkertaisesti ole lähteä mukaan mihinkään juupas-eipäs väittelyihin. Eli siinä vaiheessa kun omat käsitykseni (joiden en usko olevan kovinkaan kaukana esim. Morgan Jonesin tai Bruce Rozenblitin esittämistä - pohjautuvathan ne mm. kyseisten herrojen kirjallisiin tuotoksiin) poikkeavat liian ratkaisevasti toisen osapuolen "varmasta tiedosta", katson parhaimmaksi tehdä jotain muuta. Niin se vain menee, ja tästä päätöksestäni on turha etsiä mitään ylimääräistä dramatiikkaa, koska tässä ei sitä oikeasti ole!

Aika nyt vain on sen verran rajallista, että katson tämän keskustelun jatkamisen olevan omalta osaltani puhdasta ajanhaaskausta.

No hard feelings, ok?  

Mielenkiintoinen keskustelu putkivahvistimista  

KOndansaattoreihin liittyen löysin tällaisen suomenkielisen sivuston:

Tuolta löytyy täysin selkeitä teknisiä perusteluita miksi erilaisilla eristemateriaaleilla tehdyt kondensaattorit ovat sähköisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia. Onkin täysin ilmeistä, että putkivahvistimessa käytettynä eri materiaaleista tehdyt kondensaattorit soivat eri tavalla. Kondensaattoreita vaihtamalla voikin helposti muokata putkivahvistimen soundia.

Jos vielä katselee tuota sijaiskytkentää niin on täysin selvää että käytännön kondensaattori on aika kaukana ideaalikomponentista.

JouK kirjoitti 13.03.2010 klo 19:20:07:



Konkkien laatujärjestyksestä, ensin on polyesteri(filmi), seuraavaksi tulee polykarbonaatti,
ja kolmanneksi polypropeeni joka on paras mahdollinen. Digi-tekniikassa  käytettävät isot
keraamiset pakkakondensaattorit eivät sovellu audiokäyttöön lainkaan.

Kokemukseni elkoista viittaa vahvasti siihen että mitä kalliimpi kannu, niin parempi on
laatukin, itse suosin Rifan kannuja kun tarvetta esiintyy. Halpojen kaukoidän pikku elkojen
käyttöiän olen todennut vaihtelevan aika lailla, niissäkin ilmeisesti kannattaisi maksaa vähän
enemmän, voisi saada parempaa laatuakin. Käyttöikä on selkeästi pidempi merkki-tuotteilla.

Philipsin 70-luvun stereoyhdistelmissä käytetyt siniset elkot joissa oli "lommotut" kyljet olivat
laadukkaita, olen mittaillut niitä ja todennut että ei kannata heittää pois, jos niitä jostain löytää.

Entisenä Hifistinä toteaisin että 2 x 4mm2 OFC-kaapeli riittää, jos kyse on musiikin kuuntele-
misesta. kun cd-formaatti tuli niin silloin hifistit alkoivat kuunnella kaapeleita. Tästä johtuu että
en katso kuuluvani enää hifisteihin, koska kuuntelen musiikkia.

Markku   

Tarkoitin sähköisten ominaisuuksia paremmuus järjestysta noissa perusmateriaaleissa.

En halua ottaa mitään kantaa siihen miltä ne missäkin sovelluksessa kuullostavat,
enkä siihen mitä audiofiilit käyttävät tai arvostavat

Elkoista mielipiteet ovat ihan omia havaintoja, varmasti löytyy Rifan lisäksi muitakin
laadukkaita merkkejä. Jokainen voi valita näkemyksiensä mukaan. Olen itse pettynyt,
etenkin halpoihin elkoihin, niissä kun käyttöikä tuntuu jäävän aika lyhyeksi.

Markku  

Olen löytänyt monesti vanhoista putkivahvistimista tällaisia kolmijalkaisia konkkia joissa tuo sivulle käännetty jalka on kytketty maihin. Ilmeisesti konkassa on vaippa joka voidaan maadoittaa. Tämähän on mahdollista tehdä itsekin sellaiseen kondensaattoriin joka voi imeä mahdollisia hurinoita. Onko kukaan kokeillut?