on osio ruotsalaisesta joulunajan ketjulaulusta. Se tulee mieleen kun ajattelee tätä muovikauden valta-aikaa. Tuntuu siltä että kaikkinaisten muovinippeleiden ja autoalaakin sivuten isompienkin muoviosien suunnittelussa ja yhteenliittämisessä ovat voimassa erityiset määräykset ja lainalaisuudet. Niitä ovat esim. seuraavat :
- muoviosat tulee siten suunnitella että ne kestävät korkeintaan takuuajan ja viikon sen yli murtumatta katkeilematta ja halkeilematta
- uusia korvaavia osia ei varaosina saa olla ja jos onkin niiden hinta tulee olla vähintään 30% laitteen hinnasta. Ja että niiden osien - jos niitä yleensä saa - saatavuus tulee olla mahdollisimman vaikeata käyttäen moniportaista rahastus- ja rahtausketjua.
-Toisiinsa liittyvät tai muihin rakenneosiin liittyvät muoviosat tulee kiinnittää nyrkiniskuin tai kumivasaroilla. Irroittaminen huollon tai vaihdon vuoksi tulee tehdä nyrkiniskuin tai rautavasaralla tai sorkkaraudalla.
-Em. ehdon toteuttamiseksi osiin tulee suunnitella lukituskynnet jotka kestävät kasauksen vaan eivät katkeilematta purkua. Lukituskynsien paikkaa ei saa käyttäjälle eikä kuluttajille paljastaa vaan se olkoon tehdassalaisuus.
-RUUVEJA EI SAA KÄYTTÄÄ. Ja jos on pakko käyttää niin korkeintaan sellaisia jotka voi kääntää kiinni- vaan ei aukipäin.
-Muovimateriaalien tulee vanheta ja haurastua nopeammin kuin niitä käyttävien omistajien. Takuuehdoissa tulee rajata pois käyttäjien hiuksien harmaantuminen.
-Erityisesti autoalalla tulee muun auton jäädä ehjäksi pienissäkin kontakteissa. Sitä vastoin muovipuskureiden tulee hajota tuhannen päreiksi.
-Kojelautarakenteissa tulee kojelauta ja sen kiinnitykset  niin suunnitella ja piilottaa että itse pirukaan ei saa niitä selville. Jonkin merkkilampun vaihdon vuoksi tulee puolet kojelaudasta ja tuulilasikin mahdollisuuksien mukaan purkaa pois. On pyrittävä siihen että näinkin suurta ammattitaitoa vaativat työt kuten merkkilamppujen vaihdot tekee vain merkkihuolto kovasta hinnasta.

Ymmärsinkö threadin aloittajan viestistä rivien välistä että on yritetty avata joko latta-töllön tai littunäytön kuoria? 

Kuullosti vain niin tutulta..

Juuri vaihdoin velipojan pojan littunäytön(Viewsonic) poweriin elkon, onneksi oli selvästi jo pullistunut eli helppo diagnoosi. Oireena oli, että virran päällepanon jälkeen kuva vain vilahti näytössä. Suurin homma oli saada näytön kuoret auki. Usean meisselin kanssa muovikynsiä yksitellen avaamalla se onnistui, mutta kyllä siihen pieniä avausjälkiä väkisinkin jäi.
Kahdeksankymmenluvulla ennen edellistä lamaa hauskuutin sukulaisia kertomalla viettäväni kulutusjuhlia. Minun kulutusjuhlani olivat sellaisia, että kulutin kaikki tavarat aivan loppuun vaatteista ja autoista lähtien. Enkä ole tainnut päästä tuosta tavasta vieläkään kokonaan. Mitenköhän nykyautojen entisöinti onnistuu kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Onneksi on vielä yksi -72 mallinen tallessa odottamassa.

Tämän voi poistaa !

Tämmöiseksihän tämä maailma on mennyt. Kertakäyttötuotteita tuntuu olevan kohta kaikki halvemman hintaluokan viihde-elektroniikka. Tai jos sitten jotain korjataan, niin vaihdetaan yksikkö. Komponettitasolla vaihtoja ei varmaan paljoa tehdä. Löytyyköhän siihen taitoa tai kokemustakaan? Laitteet on suunniteltu mahdollisimman halpaa tuotantoa silmälläpitäen.

Minkähän on tällä hetkellä hintaraja, jonka halvempia laitteita ei kannnata korjata? Korjtaankohan missään MP3-soittimai tai muuta vastaavaa? Paljoko on huoltoliikkeen tuntihinta?

Tuohon Punto-tarinaan. Ennen pystyi auton ajovalot vaihtamaan itse. Nyt valot ovat mm. Puntossa niin hanakalasti sijoitetettu (ainaskin joissakin malleissa), että mielellään vie koko rakkineen huoltoasemalle.

Heikki M

No, minulla on ehken turhaakin häveliäisyyttä aloittamieni juttujen osalta. Poistopyyntö on siksikin etten tuhlaa sivustoja epäteknisiin juttuihin.
Kuulin jo aika päiviä sitten erään maahantuojaliikkeen huoltajan kertomana etteivät he korjanneet lainkaan takuuhuoltoon tulleita matkaradioita vaan annettiin uusi tilalle. Noita viallisia myytiin sitten ronttihinnalla huoltoporukalle kunnostettavaksi ja siis bisnestarkoituksiin.
Euron tulon jälkeen oikeastaan kaikki meni Suomessa uusiksi hinnoittelumielessä. Tässä eletään maailman lopun tunnelmissa. Revi tuohta niin paljon kuin sielu sietää ja joku suostuu tai pystyy vielä maksamaan. Huomenna saatamme olla samassa tilassa kuin Islanti on nyt. Turha häveliäisyys ei kuulu bisnesmaailmaan. Kulutuselektroniikan suhteen kyseessä ovat sittenkin pienet investoinnit autoihin verrattuna.
Ja kuten edeltä käy ilmi automaailmassa osataan. Joku 90 000 km huolto hammashihnan vaihtoineen maksaa 700- 1000 euroa. Nuo erikkotyöt kuten lampunvaihdot on tehty niin hankaliksi etteivät aina merkkihuollon kaveritkaan osaa niitä tehdä alta aikayksikön. Ja aikayksikkö on 100 euroa.

tinuri kirjoitti 10.01.2010 klo 13:18:34:


Tämähän on myös viihdettä, ei aina jaksa vaan lukea pelkkää tekniikkaa. Moderaattorit sitten johdattelevat keskustelun takaisin raiteilleen tai siirtävät ketjun uuden, aihetta paremmin kuvaavan otsikon alle.

Kyllä minä ne Punton lamput vaihdoin itse ja nopeasti. Kun omaa pienen käden ja lamppua pois ottaessa on tarkka ja huomioi missä asennossa lampun on tarkoitus osua paikalleen, niin kyllä se onnistuu. Lapiokourat ovat sitten erikseen, se vaatii jo sitten akun poisottamisen. Nykyisen Honda Civicin lamppu vaihdetaankin jo sitten lokarissa olevan luukun kautta...onneksi ei tunnu olevan polttimosyöppö

Hannu

Jyväskylässä lopetti syksyllä 2009 siellä pitkään toiminut elektroniikka-alan huoltoteam. Saimme heiltä museolle soveltuvia siirreltäviä väliseiniä, hyllyjä ym, tavaraa.
Toiminta ei kertakaikkiaan kannattanut, koska kaikki laitteet alkavat olla ns, ketakäyttö kamaa.
Ja kaiken kirjavaa, että varaosia ei kaikkiin edes ollut olemassakaan, eikä suurta varaosavarastoa voinut edes ajatella pitää, koska mallit muuttuvat jatkuvasti laitteissa ja kiinalaiset syytävät markkinoille jatkuvasti uutta ryönää.

Nykyajan radiotkin on kuin maitopurkit, lakkaa kuulumasta, heitä pois, maito loppuu, heitä pois.