HarO kirjoitti 21.12.2009 klo 14:15:41:

Valistuneesta en mene takuuseen, mutta yrittänyttä ei toivottavasti laiteta! Siis, oikeanpuoleisen kuvan mötikkä voisi olla vastus, rus pun pun hopea eli 1,2k ja 10% toleranssi. Mutta mutta, 1,2k tuntuu kovin pieneltä putkiradion volyymipotikan yhteydessä ja liitäntäjohtimissakin näyttäisi olevan jonkinlainen puristusliitos, mikä ei tunnu massavastuksen kohdalla normaalilta. Vastuksen arvo on voinut muuttua, yleensä reilusti ylöspäin ja jopa katketa kokonaan.
Vasemmanpuoleisesta en uskalla arvoa arvailla. Asiaa auttaisi jos piirtäisit ko komponenttien kohdalta kytkistä esiin, siis muutama komponentti molempiin suuntiin, tällöin todennäköisesti selviäisi ainakin onko kyseessä vastus vai konkka ja suuruusluokastakin voisi esittää arveluita.

Tenho Hätönen

Erinomaista, kiitän kaikkia vaivasta!

Otin silmän käteen ja sen Universal -55:n skeman. Kelta-ruskea härpätin tosiaan mitä ilmeisimmin on kaaviossa merkattuna S2, siis sulakkeeksi. Violetti/ruskea-punainen-hopeata onkin ainakin kaksi tai jopa neljä, ovelasti piilossa. Ja kun se silmä nyt oli kädessä, havaitsin, että kaaviossa on käsin merkattu sille (R27) arvokin: 1 kOhm (öh? 1,2?). Se menee o,1 mF:n konkan (C69) ja 1 kOhm vastuksen (R40) kautta ulkoisen kaiuttimen liitäntään ja kaiuttimeen. Toinen vastaavan näköinen (R39) sijaitsee 50+50 mF:n suotoelkon toisen lohkon (C58) ja 2000 pF:n konkan (C68) välissä matkalla EL84:n anodille. Toiset kaksi värikoodeiltaan aika erehdyttävästi noilta vaikuttavaa (ilman hopeista rengasta) ovat ULA-kytkimen (i&k) liittimien 1 ja 6 välillä (älkää kysykö miten päin) ja toinen johdottuu samaisesta kutospinnistä (onko se i vai k, ei nyt todella tähän univajeeseen ja verensokeriin selviä) mm. EABC80:n ja EF85:n välissä olevaan kelapurkkiin. Kaksi ensimmäistä antaa sittenkin (pardon) jotakin arvoja, vähän mitä sattuu, mutta enimäkseen kilon ja puolentoista välissä. Skemasta en nyt komponentteja osaa heti löytää. Tulikohan tämä nyt varmasti tarpeeksi epätäsmällisesti ynnä non-informatiivisesti.

Vastauksia: (mitä vikaa radiossa on?) 40 vuotta kylmällä vintillä on varmaan tehnyt tehtävänsä, en ole harkinnutkaan kokeilevani, ennen kriittisten osien vaihtoa. Niitä saattaa riittää. Tasurikin on todennäköisesti ennen pitkää ainakin konstruoitava. Osat vain ovat jämähtäneet Banzai Musikiin.

Niin, elkot jne. toki menee kaikki heti vaihtoon. Ohessa laitosta kesältä, vähäisen jynssäyksen jälkeen.

Philipsin B5SF11A on myös näissä käsissä (ja Riviera 57 & Grundig 5097), oikein hyvin toimivanakin (ei hurinoita, ei selektiivisyysongelmia tms.), mutta kaipa senkin joskus uudistaisi - ovat vain pahuksen sotkuisisa sisältä, hirvittää. Riviera toimii myös, joskin lämmetessä ääni menee ruvelle - komponenteissa semmoista näköä, että en ihmettele, tosine is ekään hurissut. Grundig on ulkoisesti parhaassa kunnossa, en ole edes kokeillut toimintaa.

HarO kirjoitti 22.12.2009 klo 09:51:26:

Joskus minulla oli violetti rengas haalistunut ruskeaksi ja se aiheutti päänvaivaa ennen kuin katsoin alapuolelta. Siellä oli vähän alkuperäistä väriä jäljellä. Eli värit voivat kyllä muuttua ajan saatossa mutta en tiedä voiko ruskeasta tulla violetti...

Täsmennyksenä ongelmaan sanottakoon, että volume-potikka on uusittu, kaikki paperikonkat on vaihdettu polypropyleeneihin, elkot uusittu, seleenitasuri vaihdettu piisiltaan ja jännitettä rukattu sen jälkeisellä 10W palamattomalla vastuksella. Kytkimien ja putkien kontaktit on putsattu Deoxitilla. Ilmaisimen elko on plussa maihin ja viimeksi korvasin hieman pielessä olleen EM80-näköviritysputken hilalle menevän 4,7M vastuksen. Ei vaikutusta, viuhkassa vain pieni liike. Tämä uusi putki on ollut kiinni Ambassadörissäni, jossa muuten sattumalta käyttäytyy aivan samoin. Putkia olen vaihdellut etenkin hyvin soivan A:n kanssa, mutta ei muutosta. Ääni on lievästi mutta silti ikävästi ruvella, pärisevähköä laatua oleva vika. Pelkkää vahvistinta käytettäessä MP3-soittimella levysoitinliitännän kautta ääni on niin hyvä kuin kaiketi voi toivoa, eli ei valittamista. Hehkujännite on vähän alakanttiin eli 6V paikkeilla. Muuntaja ei kuumene,  laitteen kulutusta en ole nyt vielä voinut mitata. Suojaerotusmuuntajan kautta sitä ajelen.

H.

Nyt koneessa on myös uusi EL85 ja EABC80 ja lisäksi käytin koneessa vanhaa EF85 putkea ilman muutoksia. Muutama vastus on taas vaihdettu varmuuden vuoksi, mutta oireet entiset. Mittauksista en löydä ihmeellisiä poikkeamia, ellei sellaiseksi lasketa EF85:n suojahilalla näkyvä hädin tuskin 52V (ECH81:n vastaavalla n. 85V), ja että anodijännite notkahtaa EF85 ja ECH81-putkilla jonnekin 190 voltin paikkeille. EL85:n katodilla näkyy maksimissaankin n. 5,6V.  ULA kuitenkin kuuluu hyvin tai normaalin täyteläisesti asteikon yläpäässä, mutta tuntuisi olevan niin, että äänenlaatu heikkenee kaikin tavoin mitä pienemmälle megahertsiluvulle siirryttään. Skemassani ei ole komponenttiarvoja, helpottaisi jos olisi, koska nämä koneistot ovat edelleen jotensakin hankalia hahmottaa.

Käytin lopulta radiota remppapaikan keskusantennissa ja sen aikaa kun se oli kiinni, viritysputken viuhka levisi lähes täysin ja ääni parani koko asteikonkin alueella. Kun vaihdoin toisen ECH81:n oireet palasivat, eikä aiemmin toimineen takaisin vaihtokaan enää auttanut. Vahvistimena toimiessaan laite antaa ääntä selkeästi enemmän kuin radiolla.

H.

Putkien kannat jynssäsin Deoxitilla ja hammasväliharjalla, nyt myös uudestaan, vaikkei rutinoita ole kuulunut ollenkaan, muu tutkimus tietysti jatkuu.

EDIT Huomiona nurkissa lojuvaan toiseen Argentumiin vertailtuani, että siinä kotelon sisäpintaan taiteiltu antenni on n. 30cm pitempi per puolikas, eikä koneesta tullessa välissä ole jotakin avointa, halkaisijaltaan n. 15mm (ilmaeristeistä) kelamaista osaa, joka näkyy kuvassa (huonosti).
Taidanpa vaihtaa tuon tekeillä olevaan. Kelan merkityksen saa joku kaikin mokomin selittää Ellei se ole: "symmetrointimuuntaja joka sovittaa symmetrisen antennin
epäsymmetriseen kaapeliin". "Lyhennyskela" oli toinen löytö täältä, eli " Kela + vääränmittainen perusdipoli yhdistelmällä saadaan aikaiseksi toimiva antenni.":

http://sfnet.harrastus.elektroniikka.narkive.com/AbwbxYha/antennin-rakenne

Liekö odotettavissa parannusta tuollaisella sisäisen antennin pituuden lisäyksellä? Kansanomaisin sanoin ja hitaasti, niin kiitän. Olettaa saa ja kehoittaa kokeilemaan

H.