Pelastin siirtolavalta varsin siistin [b]Helvar Celeston Royal[/b]'in (valm n:o 672798). Kun tihkusateen kastelema vehje oli kuivunut, virta päälle ja kappas, ULA:lta kuului hiljaisesti jotain. Ei ehkä ihan toivoton tapaus. Kytkentäkaavion sain SRHS:lta - kiitokset ripeästa avusta!
Paperikonkkia mittasin Isotestillä - lämpimät kiitokset SHRS:n Isotest -sarjasta: olen koonnut kaikenlaisia rakennussarjoja, mutta tämä oli ensimmäinen, jossa oli kaikki osat [u]ja[/u] toimivat ohjeet [u]ja[/u] lopputulos pelitti laakista. Syvä kumarrukseni Timo Haverille!
Niin, paperikonkkien vastus vaihteli 2-50 Mohmin välillä eikä ollut ihme, jos putkien toimintapisteet olivat metsässä. Vaihdoin kaikki löytämäni evox-paperikonkat, joista monen lakkaus olikin säröillyt rikki. Virta päälle ja johan alkoi ULA löytyä äänekkäästi - tehot olivat tallella, mutta äänenlaatu ei. Pääteputket (EL84) olivat eri merkkiset - ilmeisesti vaihdetut jo 1-2 kertaa. Muut putket olivat alkuperäisen oloisia paperivöineen, joissa oli erotettavissa tyyppimerkkejä.

Hankin sarjoitetun EL84-parin ja äänenlaatu parani reilusti - paljastaen seuraavan pulman:
ULA:n herkkyys oli varsin vaatimaton ja selektiokin kehno: vahva asema kuului isolta alueelta ja maagisen silmän toiminta oli, ehem, hieman maagista. Muilta aaltoalueilta ei kuulunut kuin vaimeaa kohinaa - ferriittiantennilla tai asemanhaun pyörityksellä ei ollut vaikutusta. Kytkimet ja potikat olin käsitellyt kontaktisprayllä ja ne toimivat rutinoitta. Kelojen pöntöt olivat siistit ja lakkaukset ehjät.

Kysymykseni kuuluu, viittaako tuo ULA:n herkkyys/selektio-ongelma ja muiden aaltoalueiden kuulumattomuus johonkin putkivikaan (ja mihin putkeen) vai onko kyse jostain muusta viasta?
Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!

Pekka T.

Kiitokset neuvoista, Timo!
Sain hankitua käyttämättömän(?) Philips Minivatt ECC85:n. Selektioon tuli hieman parannusta ja herkkyys parani = äänenvoimakkuus lisääntyi. Edelleen äänessä on selvästi säröä, kun maagisen silmän mukaan sääti aseman kohdalleen. Paras äänenlaatu tuli selvästi sivuun viritettäessä, mutta silloinkaan ääni ei ole puhdas.

Keskipitkiltä kuului nyt 2m lanka-antennilla ja volyymi täysillä hiljaisesti molotusta ja yksi saksankielinenkin asema. Lyhyiltä ja pitkiltä aalloita ei kuulunut kuin pääteasteen kohinaa.
Putkien nitkuttelu ei aiheuttanut rutinoita eikä kytkimistäkään tule mitään selvää vihjettä kontaktiviasta. Laitteen sisikunta on oikein siisti - radio ei kaikesta päätellen ole ollut tupakoitsevan perheen keittiössä.
Seuraavaksi yritän hankkia ECH81-putken.
Kaikki korjausvihjeet tervetulleita!

PekkaT

TKH09 kirjoitti 23.10.2009 klo 20:35:00:


Olen törmännyt samoihin ongelmiin Philipseissä,vastusten  arvot ja jopa poikkinaisia on samassa koneessa useita.
Tänään valmiiksi saamani Philips F5SF03A  oli varsinainen moniosainen tehtävä,toisen pääteasteen oli mykistänyt sähköisesti poikkinainen vastus tai sitten vastusarvo oli jotain aivan 100M luokkaa,EM80:n kannalla oli yksi katkennut vastus,AVS-piirissä arvonsa muuttanut .. puhumattakaan muista ongelmista.Säilytyspaikkana radiolla oli ollut kostea paikka joten johtopäätöksena voisi pitää hiilimassavastusten huono kosteudensieto kyky.

Hei, jospa minäkin laittaisin jonkun kommentin:

1) Se ULA-vika voisi johtua ilmaisimesta tai välitaajuusvahvistimesta. Ilmaisimena on EABC80, kannattaisi kokeilla toisella. Samoin ilmaisimen 4 uF elko on usein kuiva ja huonontaa äänenlaatua. Sen ilmaisimen ominaiskäyrän pitäisi olla sellainen S-käyrä kuten kaikissa alan oppikirjoissa esitetään. Sen muotoa voi karkeasti korvakuuloltakin arvioida seuraavasti: Kun viritetään asemaa kohdalle, kuuluu ääni ensin hiljaa ja säröisenä, ollaan käyrän ensimmäisellä luiskalla. Säädettäessä eteenpäin ääni on hyvin säröinen, ollaan luiskien välisessä mutkassa. Eteenpäin viritettäessä tullaan varsinaiselle toimintaluiskalle, jossa ääni on puhdas ja voimakas. Edelleen säädettäessä pitäisi löytyä uusi säröinen mutka ja uusi luiska joka on yhtä laaja ja voimakas kuin ensimmäinenkin, ts. S-käyrän pitää olla symmetrinen. Jos näin ei tapahdu, niin ilmaisimessa on jotakin vikaa tai se on epävireessä.

2) Jos sen AM-osan asemanvalinta toimii, niin se tarkoittaa, että oskillaattori toimii. Herää kysymys: johtuuko AM- ja ULA-vika samasta syystä? Yhteisiä osia ovat putket ECH81 (ULA-vt.vahv. / AM-sek.) ja EF89 välitaajuusvahvistin. Molemmilla putkilla anodijännitteen pitäisi olla 250 V:n suuruusluokkaa ja suojahilajännitteen n. 100 V ilman signaalia.

3) Jos se radio lämpenee liikaa, niin senkin syy täytyy selvittää. Aivan ensimmäiseksi kannattaa jännitteenvalitsin kääntää 240 V:lle ellei se jo ole. Jos verkkomuuntaja ja tasasuuntaaja lämpenevät normaalia enemmän, niin jokin ottaa liikaa tehoa ja se jokin lämpenee myös. Mm. suotoelko kannattaa kokeilla, ei saa lämmetä. Pääteaste on suurin tehon kuluttaja ja sen toiminta kannattaa tarkastaa. Pääteputkien hiloilta maata vasten mitattaessa ei saa olla tasajännitettä. Katodeilla pitäisi olla n. 9V.

Terv.  Reijo

Ei kait verkkolyytin tuplaantunut arvo nyt kuormita sitä seleenitasuria,niissä on aika rajallinen virransietokyky,,se pitää olla pohjaplootussa kiinni myös.

Seleenitasurit potee myös vanhenemisilmiötä,eli niiden sisäinen vastus kasvaa.Siksi ehkä lämpenee.

Tästä aiheesta minäkin kaipaisin kuulla kommenttia.

Omissa korjauksissa olen vaihtanut seleenivehkeitten paikalle diodisiltoja ja en ole havainnut muuta kuin että hyvin toimii, ei tule hurinoita ja jännitteet asettuvat kertaheitolla kohdalleen ainakin pääteputken kannalla.

Mitä sanovat gurut ja viisaat miehet?

Lainaus:


Tarvitaanko erillisdiodeilla tehtyyn tasuriin lisätä sarjavastusta seleenin sisäisen vastuksen 'korvaamiseksi'?
-seppo-

Vastus kannattaa mallata sen mukaan miten verkko-osan jänniteselektori on asetettu.

t,Jukka