Tervehdys!

Piti oikein rekisteröityä tämän vuoksi. Pari putkiradiota tuossa jo ennestään, mutta nyt heräsi tarve kysellä täältäpäin.

Tuommoinen pienikokoinen radio tuli kotiin. Puutteina virittimen nuppi vasemalla puolella sekä putki uch81. Muuten ehjän ja siistin oloinen kaikin puolin. Sisustan putsailin jo. Radio on täysin mykkä. Myöskään valot eivät pala. Yksikään putki ei lämpene, vaikka ehjältä näyttävät. Tokikin uch81 puuttuu kokonaan. Sulake ehjä, osasin jopa mitata sen.

Onkos tämä niitä kuuluisia yleisvirtavastaanottimia, ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

Ula tässä ilmeisesti on?

Putkia tuohon vielä näköjään saa, että se ei ongelma.

Kaikki mahdolliset tiedot aparaatista kiinnostavat.

Terv:Ilkka

Yleisvirtakoneen putkien hehkut ovat sarjassa, joissakin myös asteikkolamput mukaanlukien, niin yhdenkin putken puuttuminen, tai palaminen tai asteikkolampun palaminen tekee koneesta hiljaisen ja mikään ei toimi.
Kannattaa myöskin tarkastaa etuvastuksen kunto, onko se ehyt. Philipsissä se on tasasuuntausputken vieressä pystyssä törröttävä vihreäksi emaljoitu vastus.
Asteikkolampun tulee olla 100 mA ja n,18v.

Vielä lisäyksenä, että ULA puuttuu tästä koneesta, eli on valmistettu ennen ula-kautta.

Täytyy sanoa että tämän Philipsin mallin kopan suunnittelijalla on ollut tyylitajua,tuota katselee ilokseen.

Aloin aikani töllisteltyäni miettimään miksi näitä U-sarjan koneita tehtiin vielä Ula-kaudella,DC-verkon viimeiset linnakkeet Suomessa taisi olla Helsingin Töölön kaupunginosa ja Kulosaari,mutta nämäkin taisivat tulla AC:n piiriin 40-luvun lopulla(?).
Täytynee varmistaa tämä DC-verkon alasajo vielä.

Vientiinkö näitä tehtiin?

jklaukka kirjoitti 06.01.2010 klo 06:39:11:


Tämäpä selvisi tässä,muistin sen ajankohdan kun päätös lopullisesta vaihtosähköön siirtymisestä on tehty (1948) ,oli kuitenkin yllätys että noinkin myöhään tasasähkö oli käytössä.

Lainaus:

Onhan se nätti. Se on lisäksi hyvin pienikokoinen (ei ehkä näy kuvasta) joka tekee siitä siromman näköisen. Tuollaiset pienet radiot ovat usein bakeliittikuorilla mutta kyllä puukuoret ovat paljon paremman näköiset.

Voisiko yleisvirtakoneiden valmistuksen syynä ollut hinta, varsinkin noiden uudempien, joiden valmistusaikoihin ei enää tasavirtaverkkoja juurikaan ollut? Verkkomuuntaja oli varmaankin aika kallis osa, joten sen poisjättäminen (ja korvaaminen vastuksella) alensi radion myyntihintaa. Tuo 333 U on varmaankin ollut aika halpa malli. Ääni ei ole ihan hifitasoa mutta kuitenkin kelvollinen (50 Hz hurina kuuluu jonkin verran läpi).

Petäjäveden radiomuseossa oli 333U kun siellä viimeksi kävin mutta se oli samannäköinen kuin ketjun aloittajan kuvassa. Muistaakseni sen tiedoissa sanottiin, että siinä ei ole ulaa? Taisin siitä kysyäkin erikseen. Alkoi ihan kiinnostaa kuinka asia oikein lopulta on?

Timo

Tänään Esa tarkisti museon kaksi 333 U konetta ja niissä on FM, KP, ja P. Joten ilmeisesti niiden ohessa olevissa lappusissa on väärää tietoa.