Tässäpä tyhmiä kysymyksiä:

1) tuollaisen vanhan radion piuhaa on pirun hankala laittaa alle 50 vuotiaan talon pistorasiaan. Mikä on kätevin tapa hoitaa asia? Viilata se sähköjohdon pää pilalle vai joku muu kikka, mikä?

2) putkien vaihto: kuinka ne vanhat putket lähtee irti? onko ne kierteellä vai juotoksella kiinni vai kuinka ne on siihen tökätty? En ole uskaltanut kokeilla irroitusta kun en tiedä miten ne siinä jököttää.

3) ne ulkomaankanavien kanavat ovat jumittuneet paikoilleen, ilmeisesti käytön puutteesta johtuen. lähteekö ne irti suihkuttelemalla jotakin taikasprayta vai pitääkö siellä sisällä kiskoa jostakin johdosta vai mitähän sitä oikein tekisi? ULA-mollukka liikkuu ihan hienosti. Itse asiassa kun painoin jotakin muuta taajuusaluetta niin silloinkin se ULA-mollukka liikkui, vaikka mielestäni jonkun muun olisi pitänyt liikkua. Onko vastaus ongelmaan puoli tölkkiä CRC:tä?

4) Loppuuko maailmasta joskus nuo putket vai valmistaako niitä joku tehdas vielä? Eli kannattaako jemmata varastoon muutamia kymmeniä putkia ja muita nappuloita ja osia vai eikö kannata?

5) Kuinka pitkä on putken käyttöikä? Keskustelupalstoja kun seuraa niin siellä puhutaan aika paljon putkien vaihtamisesta jos ei muuten niin sitten ihan huvikseen. Kannattaako niitä koko ajan vaihdella? Kai ne kestää ainakin muutaman vuoden? Itsehän käytän radiota joskus myös kuunteluun, en pelkästään ihasteluun.

6) Onko Pohjois-Karjalassa jotakin turbaanipäistä fakiiria, joka tietää putkiradioista kaiken ja osaa myöskin korjata niitä?

kiitos ja anteeksi.

Terve. Koitan parhaani mukaan avittaa näissä kysymyksissä.

1) Yksi konsti voisi olla että teet pienen jatkojohdon jonka toinen pää on maadoitettu (siis se pää tietenkin joka menee seinään) ja toinen pää olisi maadoittamaton johon saat vanhan radion liitettyä. Tällaisen johdon kanssa pitää sitten muistaa että sitä saa käyttää vain lämpimissä asuintiloissa. Ettei se sitten kulkeudu mihinkään autotalliin tai pesuhuoneeseen koska silloin se on vaarallinen tuon maadoittamattomuutensa takia.
Missään nimessä älä ala veistämään alkuperäisiä pistotulppia pilalle.

2) Yleensä putket lähtevät ihan vain ylöspäin vetämällä. Yleinen putkityyppi on sellainen jonka pohjassa on yhdeksän nastaa. Kunnolla vain kiinni ja veto. Ne eivät sovi paikoilleen kuin vain tietyssä asennossa.

3) CRCllä luultavasti vain pahennat asioita. Oletko ylipäätään varma ettei ulkomaankanavien taajuusvirityksen naru olisi mennyt poikki? Toinen vaihtoehto on että viritysnupin kiinnitys akseliin luistaa, nuppi pyörii mutta akseli sen mukana ei. Tai sitten naru on vain päässyt löystymään jolloin se on kiristettävä. Monta kertaa narun keskivaiheilla on jousi, siitä viritysnarua on hyvä kiristää. Tarkista kuitenkin muut vaihtoehdot ensin.
CRCllä on pilattu monia laitteita (varsinkin nauhureita) suihkimalla sitä miten sattuu. Se on hyvä aine oikeaan paikkaan käytettynä. Yleensä ihan pisara jonkin akselin  juureen riittää.

4) Kyllähän putkia kokoajan valmistetaan (uusia putkivahvistimiakin kun tehdään), mutta jotkut harvinaisimmat mallit alkavat käymään jo vähiin. Ehkei ole tarpeellista monia kymmeniä putkia haalia varastoon, mutta jos laitteessasi on jokin harvinaisempi putkityyppi niin silloin on ihan järkevää laittaa yksi tai kaksi jemmaan.

5) Sanoisin että ihan normaali kuuntelussa ja normaaleissa olosuhteissa esim. pari kertaa viikossa laitetta käytettäessä putkien kestossa puhutaan ennemminkin kymmenistä vuosista kuin parista vuodesta. Tietysti joku ahkeralla käytöllä saa putkia kulumaan paljon nopeamminkin. Riippuu paljon myös laitteen säädöistä, biasoinnista varmasti lähinnä. Joku viisaampi osaa selittää minua paremmin.

1. Helpointa (ja laitonta kai) on todellakin löytää ensin sellainen vanhanmallinen jatkojohto johon vaan vaihtaa maadoitetun pistotulpan. Tietenkin noilla edellä mainituilla varovaisuudella..Maajohdon paikka siinä jää tyhjäksi.  Ja vaarallinen väärissä paikoissa!  Itsellä on käytössä tavallinen nykyradion johto, jossa on vanhanmallinen jatkopää. Katso kuva.

Mikähän tässä nyt ei liiku?

Grundig 2066:ssa on yksi säätökondensaattori ja yksi osoitin.
Säätökondensaattorissa on levyt ula ja am-alueita varten.
Sama osoitin liikkuu ja osoittaa kaikkia alueita.

Kuvassa asteikon ja säätökondensaattorin toiminta.

Mikä ei täsmää?

Tässä kuva selvennykseksi jos selitin asiani liian monimutkaisesti. Ongelmana siis nuo kaksi ylintä kanavaosoitinta, jotka pötköttelevät tuolla vasemmalla reunalla. Tuo alin ULA-osoitin liikkuu ihan hyvin.

Minulla olevassa Grundigissa taaempi nappula säätää AM alueita ja ulompi ULAa riippuen mikä on valittu piano-näppäimistä.
Viisari ei ole yksi ja sama molemmille.


Terv
Nisse

Se mikä ei täsmää on mallimerkintä?
Onko 2066 lisäksi jotain lisämerkintöjä?

Edellä esitin Grundig 2066 asteikkonarun.
Kyseessä on kuitenkin eri versio...

Tässä kuva saman ajan toisesta Grundigin mallista.
Siitä selviää asteikkonarun vaihtomekanismi.
Vaihto ei siis toimi tai kytkin luistaa...

Joo, S-versio on minullakin kysymyksessä. Pitääpä taas avata tuo takaluukku ja kurkkia sinne. Mikä se chassis muuten on ja miltä se näyttää? Yritin repiä sitä sisempää ja ulompaa nuppia irti toisistaan mutta samasta puusta tuntuu olevan tosiaan veistetty.