Yksi malli olisi: Kaikkien vaikka näillä sivuilla kävijöiden avattavissa oleva tiedosto, joka sisältää perustiedon laitteesta, kuten merkki, malli ja vuosimalli sekä muut perus tiedot, kytkentäkaavio ja liitteenä kuva.  Yleisimmille merkeille omat osastot. On myös mahdollista kai että ihmiset itse voisi täydentää omia mallejaan mitä puuttuu, mutta vain yhdestä samanlaisesta per osasto näkyville tiedot, ettei kanta paisu liian suureksi ja sekavaksi.  Seura voisi sitten itselleen tallentaa tarvittaessa omistaja tiedot ja lukumäärätiedot kustakin mallista eri-omiin tarpeisiinsa, muttei kaikille ihmisille tietoturvankin takia.   Sitten muillekkin oma osastonsa kuten esim.avokela nauhurit, levysoittimet yms. Laitteille joita on muuten vähän olemassa riittää aluksi löysempikin osastointi.   Varmuuskopiointi vaikka kahdelle muulle kiinto-asemalle säännöllisin välein kun tulee uutta aineistoa. Tärkein tieto tulostettava paperille arkistoon niin säilyy varmasti.  Harvinaisista aikakausista omat tieto-osastot, kuten esim 20-30 luvun radiot-koska niiden tiedot on jo äärimmäisen hankalia saada.  Tuo Asa cd. n laite luettelo on hyvä esimerkki hyvästä mallista yksinkertaisuudellaan ja helposti siitä löytää kaiken tarvittavan.  Eikö voisi toimia täälläkin että joku tekee ensin merkkikohtaiset osastot, joihin voisi lähettää kuvan, ja merkin-mallin, ja sitten aikaa myöden ylläpitäjät täydentää vuosimallitiedot ja muut. ja järjestää myöhemmin mallinumero järjestykseen. Yksi osasto vois olla hyvät kertomukset omista radioista hauskat ja muut kertomukset..  Näin ne täydentyisi pikkuhiljaa, eikä koko kasva liika suureksi.  Tietysti vanhat talletukset ovat myös tärkeitä ja säilytettävä.  liitteenä kuva Ilmajoelta puhelin museolta.

Riippumatta tiedon esitys tai hakutavasta tai valtuutuksista, arkisto on syytä organisoida tietokannan muotoon. Silloin voidaan helposti ryhmitellä mielivaltaisia hakutapoja, esimerkiksi valmistajien mukaan. Arkistointityö voidaan aloittaa tietokannan suunnittelulla (kannattaa jättää jollekin asiansa osaavalle). Tiedot tulee luonnollisesti tallentaa vikasietoiselle palvelimelle joko omalle tai vuokratulle. Tietokannan hallinnointi?

Lainaus:


Sain Salora sivuni omille domaineilleen. Suomeksi

http://www.salora.name

ja englanniksi

http://www.salora.us

Näillä domainnimillä on tarkoitukseni täydentää aihetta pitkään. Jossakin vaiheessa (kun sivuston ylläpito käy ylivoimaiseksi) tarkoitukseni on luovuttaa suomenkielinen sivusto SRHS:lle (.us domain ei ole sallittu suomalaisille). Kummastakin sivustosta on täydellinen kopio kahdennettuna kahdelle eri kovalevylle (RAID 1) omalla koneella.

Tässä vaiheessa kerätään viisaita ajatuksia jäseniltä ja käyttäjiltä.
Vaihtoehtoja on paljon, hyviä ja vielä parempia.

Kun ajatukset ovat kirkastuneet ja mahdolliset ratkaisut selvinneet,
alkaa varmaan käytännössäkin tuloksia näkyä.

Tietoa kerätään kaikkialta missä sitä on ja mistä se saadaan käyttöön.

Nyt siis vain kaikki mielipiteet esille.

Minunkin mielestäni kannattaisi aluksi aloittaa yksinkertaisella järjestelmällä kuten edellinen kirjoittaja ehdotti. Sitä voi sitten laajentaa myöhemmin tietomäärän kasvaessa. Ainakin aloituskynnys olisi silloin matalampi. Jos verrataan vaikka Radiomuseum.orgiin niin siitä systeemistä voisi lainata ainakin sen, että käyttäjät voisivat lisätä tietoja järjestelmään. Sellainen lomakepohja mitä RMorgissa käytetään tietojen syöttämiseen ei minun mielestäni ole kovin joustava formaatti. Sitä paitsi kuka tarvitsee tietoa esim. kaiuttimen halkaisijasta? Toisaalta jotain lisätietoa olisi mukava olla kuten vaikka ko. radiomallin historiaa tms. jota taas RMorgissa ei yleensä ole. Nimimerkin "raimoj" Salora-sivut ovat erittäin hyvät tässäkin suhteesssa.

Sitten voisi olla sellainen osio jossa on ohjeita tyyliin "Näin korjaat putkiradion". Tällaisia nettisivuja löytyy ulkomailta paljonkin mutta tietääkseni suomalaisia ei vielä ole. Siinä voisi olla artikkeleita eri korjauksen/entisöinnin osa-alueista. Olen itsekin joskus elätellyt ideaa että pitäisi tehdä jokin tuollainen sivusto mutta eipä ole tullut aikaiseksi. Eikä minun tietomäärälläni kovin laajaa sivustoa syntyisikään.

Kaikki tämä pitäisi tietysti olla kaikkien vapaasti käytettävissä En ota kantaa siihen pitäisikö SRHS:n rajoittaa esim. skemojen saantia muille kuin jäsenille tms. Onhan sivuston ylläpitämisessä oma vaivansa ja kulunsa puhumattakaan skemojen arkistoinnista ja skannauksesta ym.

Timo

Tällainen varovainen kommentti.
Hiukaan vierastan tätä ulkomaalaista Rmorgia.
Jos lasketaan että kaikki seuran jäsenet liityisivät Rmorgin jäseniksi, se tekisi noin 350X20 euroa.
Tällä rahalla saisi huippu serveri koneen ja nopean nettiyhteyden seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Nisse

Laskeskelin muutama vuosi sitten oman serverin kustannuksia. Kiinteän internetyhteyden hinta on tällä hetkellä Salossa 8 euroa kuukaudessa. Sähkön hinta oli silloin n. 1 euro 1,3 W kohti vuodessa ja tällä hetkellä noin euro/watti. Sähköstä tullee kustannuksia vuodessa n. 200 euroa. Vikasietoisen serverin hinnaksi tullee jotakin 1000 euroa. Käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmia, ohjelmistokustannukset eivät ole merkittäviä. Oma serveri on varmasti joustavin mutta sitoo yhden henkilön.

Kansiopohjainen järjestelmä on mahdollista rakentaa internetpalvelujen tarjoajan varaan. Välttämättä ylimääräisiä kustannuksia ei tule. Useat palveluntarjoajat mahdollistavat myös alidomainit (tyyliin helvar.radiohistoria.fi) ja tietokantojen käytön samaan hintaan. Yleensä sivuston omistaja voi lisätä itse alidomaineja tarvitsemansa määrän. Myös tämä sitoo yhden henkilön jos halutaan pitää kopiota sivustosta jollakin seuran koneella. Ongelmia tulee myös jos halutaan kaikkien seuran jäsenten voivan itse ladata tietoja sivuille, voitaneen kuitenkin ratkaista.

Arkiston voisi mielestäni jakaa julkiseen ja vain jäsenille sallittuun osaan. Julkisella osalla voisi materiaali olla huonompilaatuista ja määrältään rajoitettu.

Kokonaan oma kysymyksensä on tekijänoikeuksien hallinta.