Hankin tuossa DUX TYP V 1430 -merkkisen radion (kuva: http://users.tkk.fi/~vristima/DUX/DUX%20001.jpg )

Tässä laitteessa ei ole omaa kaiutinta, vaan tarvitaan erilliset kaiuttimet laitteen kuunteluun. Törmäsinkin kahteen ongelmaan:

- Kaiutinliitännät ovat kolminapaiset? (kuva: http://users.tkk.fi/~vristima/DUX/DUX%20006.jpg ) Mistä saa tällaisia liittimiä/mikä karva on mikäkin?
- Liitäntöjen vieressä merkintä Z=800 ohm. Onko tämä impedanssi vaiko mikä? Mistä saa 800ohmin kaiuttimia?

Ehkä nämä ovat ihan normaaleja ominaisuuksia tämänikäisille laitteille, mutta minulle uusia asioita.

Muitakin kuvia: http://users.tkk.fi/~vristima/DUX/

Putsasin laitteesta pölyt ja tein jossain neuvotun sarjaankytkennän 100w lampun kanssa. Hiukan lamppu hehkui ja valot tulivat päälle radioon. Nyt tekisi mieli koittaa lähteekö laitteesta ääntä.

Terv.
-Ville

Myös  1960-luvun Philips putkiradioissa(mono radio, stereo vahvistin) 800 impedanssin kaiuttimet olivat yleisiä.
Niihin myytiin myös lisäkaiuttimia. Philipsin 800ohm irtokaiuttimia oli vielä myynnissä 1970-80 luvulla.
Vanhemmassa, 1970-luvun Philips kaiutinopaskirjassa oli teknisiä tietoja vielä myös 800ohm kaiuttimista.  
Ko. Philips/Dux kaiutinliittimiä sai vielä 1970-luvulla ainakin Elektrofoto Oy:n postimyynnistä.
www.radiomuseum.org/forum/philips_lautsprecherstecker_800ohm_ag9015_ag_9015.html
Sovitusmuuntajasta löytyy tietoja sivun kautta: http://www.hsgm.com/hsgm/start_d.htm
                                                                              >Typ ND/Ü /Aü6 muuntajataulukko

Lainaus:


Pitää paikkansa. Tuo 119DA on "oikein käytettynä" 600 ohminen. Siksi suosittelinkin toisioon 4 ohmin nastoihin 6 ohmista kajaria, jolloin ensiöpuolella näkyvä impedanssi kasvaa vastaavasti 900 ohmin paikkeille.

-Tunski-

Lainaus:


Ne on ulostulon impedanssi vaihtoehdot 4 tai 8 ohmia.

G3A
Tällainen kaava löytyi netistä,
Jos sulla on kaiuttimien balanssi säädin radion takana niin tämä pitisi olla sinun radiosi kaava
Foorumii ei huoli pdf-muotoisia kuvia, mutta voin lähettää sen sinulle jos siitä on hyötyä.

Nisse

En kokeilisi enempää radion toimivuutta ennenkuin kaiuttimet on kytkettynä.

Nisse

Jokuhan tuollaisia 800 ohm Philips kaiuttimia kauppaa Belgiassa hintaan 75 usd/pari. Onkohan tässä mitään järkeä kun ei tiedä toimiiko tuo radio laisinkaan?

Pystyisikö sitä radion/vahvistimen toimintaa ensin kokeilemaan jollain ennen kuin rupeaa ostelemaan mitään muuta. Nuo impedanssinmuuntajatkin maksaa jo 20€ kpl ja kaksihan niitä tähän tarvittaisiin. Sitten vielä 6 ohm kaiuttimet jostain. Kun en sellaisiakaan omista valmiiksi.

-Ville

Lainaus:


Viisaammat korjatkoon jos minun ehdotukseni on täysin puppua.

Ainakin tavallisessa pääteasteessa päätemuuntajan voi aivan hyvin korvata tavallisella verkkomuuntajalla jonka toisiosta löytyy jotain 6...12 volttia (ensiö anodipiiriin, toisio kaiuttimeen). Ensiön resistanssi olisi hyvä olla lähellä alkuperäistä. Kaiuttimia voi kokeilla väliltä 4...8 ohmia mikä kuulostaa parhaimmalta. Impedanssisovitus ei liene aivan täydellinen eikä verkkomuuntajan taajuusvastetta ole suunniteltu tähän käyttöön mutta minun korvani ei ole huomannut eroa niissä parissa tapauksessa jossa olen tähän keinoon turvautunut. Pääteputken anodivirta kannattanee mitata, että onko se sallituissa rajoissa. Jos on, niin oletan, että impedanssisovitus on silloin riittävän oikea, eikä mikään voi mennä rikki. Äänenlaatu voi olla hyvä tai huono riippuen käytetyistä komponenteista mutta testaustarkoitukseen varmasti riittävä. Luulisin, ettei tilanne ole kovin paljon erilainen raudattomassa pääteasteessa vaikka en ole niihin kovin paljon tutustunutkaan. Ilmeisesti riittää, että vain toinen kaiutin on kytketty. Sillä voi sitten testata molemmat kanavat erikseen. Jos niihin liittimiin tule kolme johtoa niin en osaa sanoa ilman kytkentäkaaviota miten kytkennät tulisi tehdä.

Muista, että niihin kaiutinliittimiin tulee suuri jännite. Noita liittimiä ei taida enää saada mistään niin, että siihen täytyy keksiä jokin turvallinen ratkaisu miten ne kaiuttimet sitten lopulta liitetään radioon. Pelkät johdot työnnettynä pistokkeisiin ei siis käy.

Timo

Lainaus:

Aivan vapaasti. Kuten sanoin, en tiedä raudattoman päteasteen sielunelämästä paljonkaan. Tavallisessa radiossa oikein valittu verkkomuuntaja toimii hyvin päätemuuntajana (ei ole minun keksintöni) ja esitin vain yleistyksen sen perusteella.

Katselin tuossa yhden Philipsin kytkentäkaaviota ja siinä on kytketty 800 ohmin kaiuttimet 8 uF:n konkan kautta pääteputkien "väliin". Ainakaan siinä piirissä ei kaiuttimien läpi pitäisi edes mennä tasavirtaa, joten muuntaja ei voine saturoitua (vai olenko ymmärtänyt jotain väärin ). Sitä en tiedä miten tuossa puheena olevassa radiossa on kytkennät tehty.

Toisen putkiparin irrottaminen testauksen ajaksi on varmaankin hyvä idea.

Mitä eroa muuten on yleensä audiomuuntajalla ja verkkomuuntajalla? Jos DC-resistanssit ovat jotakuinkin samat niin eikö niissä ole silloin sama määrä kierroksia? Onko materiaaleissa eroa vai missä?

Timo

Lainaus:


Totta. Eihän kaiuttimelle ole tarkoitus koskaan tasavirtaa päästää - olipa kytkentä millainen hyvänsä, mutta... muuntajat toki saturoituvat myös matalataajuisella, riittävän suurella vaihtovirralla (joten alle 50 Hz:n värähtelyt ovat normaaleille verkkomuuntajille aina riskialueella).

Toinen seikka jonka otit tuossa varmuutena, oli sen 8uF elkon kunto. Kyseessähän on täysin huoltamaton laite, jonka kunnosta ei meillä ole tarkkaa käsitystä. En siis laskisi sen varaan että konkat ovat kunnossa ja blokkaavat kaiken tasavirran niin kuin pitäisi. Vertailun vuoski sanottakoon että minulla on tuossa kolme "raudattomalla" pääteasteella varustettua Philipsiä/Fennoa ja yhdessäkään niistä ei ole tuo mainitsemasi 8uF/200V elko ollut kunnossa silloin kun radiot ovat minulle kulkeutuneet. En siis olisi valmis suoralta kädeltä vannomaan etteikö elkon kautta voisi kulkea merkittävänkin suuri vuotovirta (vaikkei elko oikkariin asti olisi päässytkään).

Hmm... kunnossa olevassa noin 8uF:n kondensaattorissa taitaa tosiaan olla niin paljon reaktanssia alle 50 Hz:n taajuuksilla ettei järkevän kokoinen verkkomuuntaja sittenkään pysty tuossa koskaan saturoitumaan. Eli mitä ilmeisimmin olet oikeassa ja kaiutinliittimiin voisi suht' turvallisin mielin kytkeä normaalin verkkomuuntajan. 

Kannattaisikohan kuitenkin aluksi tarkistaa niiden pääteasteessa olevien elkojen kunto, tai vaikka vaihtaa uusiin saman tien? 

Lainaus:


Kyllä on suunnilleen sama määrä kierroksia, mikäli ja vain mikäli muuntajien sydämet ovat saman kokoiset, muuntajissa on käytetty saman paksuista (ja samasta materiaalista valmistettua) käämilankaa sekä mikäli muuntajat on myös käämitty samalla tavalla. Eli DC-resistanssihan määräytyy käämilangan pituuden ja poikkipinta-alan mukaan, joten pelkän DC-resistanssin mukaan on rohkeaa vetää lopullisia johtopäätöksiä audio- ja verkkomuuntajien impedansseista, varsinkaan jos muuntajat ovet fyysisesti eri kokoisia.

Kuten hyvin tiedät, verkkomuuntaja on normaalisti käämitty siten että ensin "pohjalla" on ensiökäämi, jonka päällä on eristekerros (ja parhaissa verkkomuuntajissa vielä "screeni" estämässä häiriöiden siirtymisen kapasitiivisesti ensiöstä toisiopuolelle). Tämän päälle on sitten käämitty toisiokäämi.

Tämä rakenne ei kuitenkaan toimi erityisen hyvin audiokäytössä, vaan ainakin kaikki paremmat audiomuuntajat on käämitty eritavalla. Laittaisin tähän yhden erityisen hyvän linkin audiomuuntajista, mutta en enää muista mistä se löytyy . Laitetaan nyt kumminkin linkki vaikka Lundahlin muuntajien käämirakennetta kuvaavaan dokumenttiin (ei tosin ole mielestäni kylläkään paras mahdollinen dokumentti).

http://www.lundahl.se/pdfs/papers/outp_typ.pdf

Jos ja kun nyt puhutaan "single end" audiomuuntajista, niin niiden sydämessähän on lisäksi ohut ilmarako vähentämässä saturaatioilmiötä.

Siinä kai ne suurimmat erot verkko- ja audiomuuntajien välillä: (rauta)sydän ja käämit (eli mitäpä muuntajasta paljon enää jääkään jäljelle  )

Mutta täytyy sanoa että herätit mielenkiintoni! Täytyy jossain vaiheessa hiukan omakohtaisesti mitata audioanalysaattorilla verkkomuuntajan käyttäytymistä (suomalainen ei tunnetusti usko ennen kuin itse näkee  ). Tiedä vaikka tässä joutuisi muuttamaan mielipiteitään ja ainakin olisi kiinnostavaa saada faktatietoa verkkomuuntajan taajuusvasteesta ja särölukemista... 

Hmm... millaisiakohan asiavirheitä tällä kertaa tuli kirjoitettua 

Korjatkaa toki kun huomaatte 

-Tunski-

Lainaus:

Kiitos hyödyllisistä tiedoista. En itse väitä olevani asiantuntija (koska en sitä todellakaan ole). Eikä sitä kokemustakaan aivan niin kauheasti vielä ole. Sen verkkomuuntajan käyttöniksinkin tosiaan löysin netistä joskus ja ajattelin sitä kokeilla ja toimihan se. Jos olisin ymmärtänyt teoriapuolta enemmän niin ehkä en olisi uskaltanut kokeilla. Nuo putkilaitteet taitavat kuitenkin olla aika joustavia toleranssien ym. suhteen niin että huonommatkin sovitukset toimivat.

Timo

Lainaus:


Ne ovat välitaajuusmuuntajia (IF-transformer). Se töhnä siinä päällä on säätöruuvien lukitsemiseen käytettyä vahaa. Se on aivan normaalia. Niissä ei ole mitään mikä vuotaisi ulos.

Eli kokeile vaan. Jos radio-osa ei toimi niin pääteasteen toiminnan saa tarkistettua syöttämällä signaalia levysoitinliitäntään (edestä pitää olla levysoitinpainike valittuna). Tai vielä helpommin koskettamalla sormella levysoitinliitintä, jolloin kaiuttimesta pitäisi kuulua pörinää.

Voit laittaa volttimittarin mittaamaan anodijännitettä. Jos jännite alkaa nopeasti putoamaan putkien lämmittyä tai ei nouse missään vaiheessa kovin korkeaksi niin jossain on vikaa.

Timo

Lainaus:


Suurkiitokset avusta, Ville ja Nisse!  

Villen ottaman valokuvan perusteella tajusin että minähän olen nähnyt saman chassiksen toisessa radiossa. Ja toden totta, minulla on tuolla vuoroaan odottamassa "täysin kuollut" Ruåttalainen Philips B5S91A joka tosiaankin näyttää olevan tekniikaltaan lähestulkoon identtinen (tässä on sisäiset kajarit + mahdollisesti jotain muuta pientä eroa).

Nyt minulla on siis siihenkin skemat!  

(Juu, löysin jo netistä tuon alkuperäisen G3A.PDF:n)

-Tunski-

Halvimmalla ja helpoiten ongelmasta pääsee ostamalla tietokonekaupasta aktiivikaiuttimet, joiden sisäänmeno on suuriohminen. Laittaisin siihen radion ulostuloon 800 ohmin vastuksen keinokuormaksi ja sen kanssa rinnan 10K potikan, jonka kanssa voisi vaimennella signaalin sopivaksi aktiivikaiuttimille.