Viestistä ei aivan selviä mitä jännitteitä olet mitannut. Muuntajan kunnosta voisi ehkä saadan selvyyttä mittaamalla VAIHTOjännite muuntajan 6,3V hehkukäämistä (asteikkolamppu) ja tasasuuntaajaan (AC) vaihtojännitekäämistä =tasuuntaajaan ~ navat. Viimeksi mainitun pitäisi olla n. 230-250V suuruusluokkaa. Salome 59:ssä on seleenitasasuuntaussilta, joka voi olla viallinen tai sitten  tasasuunntussa +250V jänitteessä on ylikuormitusta. Seleenisillan sisäinen vastus on suuurempi kuin piidiodeilla ja ikä kasvattaa vielä jännitehäviötä.

Ikänsä perusteella on pientaajuusasteessa melko varmasti vuotavia paperikonkkia, joita et ilmeisesti ole vaihtanut. Hiljainen ääni viittasi katkokseen tai sitten johonkin puuttuvaan jännitteeseen. Pientaajuusputken (EF89) anodi- ja suojahilajännitteet? (Ne paperikonkat eivät enää liene ennää niitä kuuluisia Televoxeja, veikkaisin sensijaan Evoxeja)

Simo Törön kirjassa kerrotaan papatuksesta:"Tavallisin syy tähän ilmiöön on virtalähdeosan jälkimmäisen elkon varauskyvyn pieneneminen (Vaihdettu!) tai sitten katkos minkä tahansa putken hilapiirissä. On huomattava, että  sekotus- ja vt-putkien hilapiiriin kuuluu myös AVS-jännitteen suodatus ja ilmaisimem kuormitusvastus" Näin Törö.

Niitä vuotavia paperikonkkia voi olla myös siellä hilapiireissä ja ainakin +250V suodatuspiireissä esim siellä ULApurkin nastassa 3.

Terv.
Åke

maunujjanne kirjoitti 03.06.2008 klo 23:22:46:

Kuulostaa siltä, että radion jännitevalitsin on 220 voltin asennossa? Nykyään verkkojännite on n. 230 V (meillä yleensä enemmän) joten hehku -ja anodijännitteet ovat sitten myös isompia. Tietääkseni 6,3 voltin putkilla hehkujännitteen toleranssi on +/- 5% joten 6,8 taitaa olla jo vähän turhan iso. Putkien ikä voi lyhentyä jos hehkuja porottaa liian isoilla jännitteillä. Itse laitan jännitteenvalitsimen 240 voltin asentoon tai jos se ei ole mahdollista niin lisään ensiöpuolelle tehovastuksen, joka pudottaa 10...15 volttia jolloin radiolle tulee n. 220 volttia. En tosin osaa sanoa onko sillä käytännössä paljonkaan merkitystä.

maunujjanne kirjoitti 03.06.2008 klo 23:22:46:

Kyllä se tervessä radiossa yleensä on 250 V ja ylikin (ensimmäisellä suotoelkolla). Jos joku paikka vie liikaa virtaa niin kuormitus pudottaa anodijännitettä. Mittaa jännitettä "kylmäkäynnistyksen" yhteydessä ja katso kuinka korkealla se käy ennen kuin putket kerkiää lämmetä. Tai ota putkia yksitellen pois ja katso "pompsahtaako" jännite huomattavasti jonkin putken kohdalla. Kokeile myös levysoitinliitäntää niin, että vain esivahvistinputki ja pääteputki ovat paikallaan. Uuden tasurin voi tehdä ihan tavallisista piidiodeista esim. 1N4007. Jotkut suosittelevat vielä lisäämään jokaisen diodin rinnalle 1...10 nF kondensaattorin. Lisäksi tarvitaan tasurin kanssa sarjaan tehovastus joka pudottaa hieman jännitettä koska piidiodit ovat "tehokkaampia".

Timo

moro ja kiitos kaikille ja lisää mittauksia ja ihmettelyä.

Onko sinulla Salome 59:n tai vastaavan kytkentäkaaviota?

tämän ei ole, riviera 58:n on, hovirinnalta imutettu. on ainakin pintapuolisesti aika samanlainen.

Tasasuuntajan jälkeen pitäisi tasajännitten olla noin  270V ensimmäisen suotolyytin  ja noin 250V (keskipitkä alue valittu) tai 230V (Ula valittu) toisen suotolyytin navoissa. Jos poikkema on yli 10V niin joko ylikuormitusta tai sitten seleenitasurin jännitehäviö on ikääntymisen myötä kasvanut (normaali tapahtuma).

mittasin nyt uudestaan muuntajan jännitteenvalitsin 220:n asennosa, koska seuraava on 250 ja verkkojännite on noin 230 v. hehku oli 250:n asennossa vain 5,74 v? on vissiin liian vähän? 220:n asennossa hehku 6,67 v ( taitaa olla rajoissa). omansa tasuri oli sökö eikä antanut kuin 212 v. laitoin romulaatikosta vanhan tilalle ja soi jo vähän kovempaa ja antoi tasurilla suoraan/eka lyytillä 251 v, vaikka åkenyhin mukaan pitäisi olla noin 270 v. johonkin vielä hukkuu asiaa.. heittoahan on kyllä noin 20  v tälläkin tasurilla, eipä sekään ole uusi. voisivatko puuttuvat noin 20 v olla avain voimattomuuteen? testasin myös niin että vanhalla tasurilla käytin putket yksitellen pois. muut eivät juuri heitelleet paitsi kun pääteputken irrotti niin tasajännite nousi 212 voltista melkein 250 volttiin. pääteputkella on uudet katodikonkka- ja vastus, voiko siellä olla muutakin vikaa? tai omatekemä huono tinaus? toisaalta uudella tasurilla toimi heti paremmin...

ylikuormitus vissiin aiheutuu väärin toimivista piireistä tms. olisikohan kytkiksissä ne jännitearvot, joita pitäisi olla eri paikoissa?

mittasin ja kuuntelin myäs levysoitinliitäntää niin että kaikki ylimääräiset putket olivat irti. tasajännite nousi 258 volttiin ja voimaa tuli vähän lisää vaan ei vieläkään tarpeeksi. ääni sinänsä on siisti ja säröytymätön ja kaikki sävynsäätimet toimivat.  mikähän kumma siinäkin on? ja radio räpättää eikä ota asemia vastaan edelleen samaan tapaan kuin ennenkin, vaan vähän kovemmalla voimakkuudella pitäneekö perehtyä  niihin ulapurkin ja muihinkin paperikondensaattoreihin?

kaiuttimiin menee kolme johtoa, kokeilemalla totesin että siellä on vissiin jossain välissä joku suodatin joka toimii, kun on yksi maa ja toisesta karvasta tulee enemmän bassoja ja toisesta vähemmän.


Seleenisillan voi korvata  4*1N4007piidiodeilla  kuten Timo edellä kertoi. Sillan ja  1. suotolyytin väliin kannattaa laitaa 100- 150 ohmin vastus (10W) sillä piidiodien Ri ja jännitehäväviö ovat huomattvasti seleeniä pienempiä.  Esim. 2200pF kerko (1kV) jokaisen piidiodin yli kuten Timo edellä opasti ( rf-häiriöt !)

voi voi, nyt mennään vaikealle osastolle. onnistuuko tuommoisen tinaaminen minulta kun en ole koskaan oikein perehtynyt sähkötekniikkaan ja komponenteista rakentamiseen? ohjeet sinänsä ovat selkeät, kiitos niistä. kuva tuollaisesta varmaan löytyy myös netistä? ja veikkaan että osat eivät hirveitä maksa.

jos kone ei kohta herää, joku saa pinnalta kauniin salomen, joka ei toimi kunnolla, erittäin halvalla...

Terv. Åke

ja janne

En ole tarkemmin selvillä noista kosmeettisista muuutoksista mutta Rivieran 59 putkitus on hieman  erilainen Riviera 58:aan nähden.  Riviera58:: ECC85, ECH81, EF89, EABC80, EL84, EM80. Riviera59:: ECC85, ECH81, EBF89 (+ 2kpl OA72 diodeja), EF89, EL84, EM80. Eli 59:ssä ulailmaisin on diodeilla ja EF89 on ensimmäinen pientaajuusvahvistin. Salome 59:ssä ja Rosita59:ssä on sama koneisto kuin Riviera 59:ssä. Rositassa on lisäksi levysoitin

Sillä toisella seleenitasurilla tuli jo oikean suuruusluokan jänniteitä. Pääteputki EL84 on luonnollisesti suurivirtaisin  ja katodivirta (150ohmin katodivastuksen läpi kulkeva) on noin 40mA suuruusluokkaa. Jännite katodivastuksen yli olisi siis 40mA* 150Ohm eli noin +6 ...6,5V (DC). Mikäli jännite on selvästi alhaisempi on syytä tarkistaa onko katodilla vastus ja 50uF elko kunnossa. Mikäli jännite on suurempi on todennäköistä, että edeltävän putken EF89 anodilata (7) EL84 g1hilalle (2)  100k kautta tuleva 20 nF kytkentäkonkka  vuotaa. Vika on tyypillinen tämän ikäkauden laitteissa. EF89:n anodilla (7) tulisi olla noin +55V ja suojahilalla g2 (8) noin +20V.

Tuo 6,7V hehkujännite on korkeahko ja sitä tulisi pudottaa 0,3 -0,5 V. Mikäli molemmat asteikkolamput (6,3V/300mA) palavat, on yhteteenlaskettu "hehkuvirta" n. 2,87A. Tällöin 0,1Ohm (2W) sarjavastus hehkukäämissä pudottaisi noin 0,3V.

Ei vielä kannata antaa periksi!
Minulla on hieman epäterävä Riviera 59 kytkentäkaavio, jonka voin meilata, jos lähetän minulle yksityisviestin (=meiliosoite).

terv. Åke

no niin, kesä meni ja esikoinen tuli maailmaan ja ennätin mennä taas mittaamaan talliin   otin allamainitun 20 nf konkan irti ja mittasin kun yleismittarissa näyttli olevan konkanmittauspaikka. tuntui olevan 35 nf kapasitanssia, taitaa olla liikaa? ja hämmästelin kun edeltävältä putkelta tuntui tulevan 221 v jännitettä eteenpäin. jäämme jännityksellä seuraamaan, miten asiat etenevät uudella komponentilla.

maunujjanne

Sillä toisella seleenitasurilla tuli jo oikean suuruusluokan jänniteitä. Pääteputki EL84 on luonnollisesti suurivirtaisin  ja katodivirta (150ohmin katodivastuksen läpi kulkeva) on noin 40mA suuruusluokkaa. Jännite katodivastuksen yli olisi siis 40mA* 150Ohm eli noin +6 ...6,5V (DC). Mikäli jännite on selvästi alhaisempi on syytä tarkistaa onko katodilla vastus ja 50uF elko kunnossa. Mikäli jännite on suurempi on todennäköistä, että edeltävän putken EF89 anodilata (7) EL84 g1hilalle (2)  100k kautta tuleva 20 nF kytkentäkonkka  vuotaa. Vika on tyypillinen tämän ikäkauden laitteissa. EF89:n anodilla (7) tulisi olla noin +55V ja suojahilalla g2 (8) noin +20V.

Tuo 6,7V hehkujännite on korkeahko ja sitä tulisi pudottaa 0,3 -0,5 V. Mikäli molemmat asteikkolamput (6,3V/300mA) palavat, on yhteteenlaskettu "hehkuvirta" n. 2,87A. Tällöin 0,1Ohm (2W) sarjavastus hehkukäämissä pudottaisi noin 0,3V.

Ei vielä kannata antaa periksi!
Minulla on hieman epäterävä Riviera 59 kytkentäkaavio, jonka voin meilata, jos lähetän minulle yksityisviestin (=meiliosoite).

terv. Åke [/quote]

maunujjanne kirjoitti 30.08.2008 klo 12:10:52:

Olen itse korjannut kolme Saloraa ja kahdessa oli ongelmia ylimääräisen hurinan kanssa. En tiedä onko se tyyppivika vai ei. Laitoin molempiin ns. häiriönpoistokondensaattorit (10 nF) molemmista verkkojohdoista radion runkoon. Toiseen jouduin vielä lisäämään suojausta (teippiä ja alumiinifoliota, jonka kytkin runkoon) virtakatkaisimen yhteyteen. Siitä säteili häiriötä tasuriin joka oli aivan vieressä. Sain tällä tavoin hurinat kuriin.

Oletko kokeillut putsata aaltoalueen vaihtokytkimiä ja/tai putken kantoja?

Timo

EDIT: Eipäs se ollutkaan verkkokytkin mihin lisäsin sitä foliota. Tarkistin asian ja kyseessä oli malli Salora 851 VG, jonka äänenvoimakkuussäätimessä on vetokatkaisin joka muistaakseni vaikuttaa äänenväriin. Tälle kytkimelle tulevat johdot olivat liian lähellä tasuria ja sieltä tuli hurinaa. Tässäpä vielä kuvakin todisteeksi

Ei kannata tehdä virityksia ja kikka kolmosia vaan etsia se syy miksi se ULA takkuilee. Katsos RaimoJ:n
linkistä se skema,niin huomaat sen sinisen konkan olevan joko antennipiirin 22pF tai sitten purkistä lähtevän signaalin puolella oleva 82pF konkka.Liekö se radion oma dipoli-antenni kuralla?

Kuvaa katsoessa löytyy antennipiiristä myös pieni kytkinliuska joka fyysisesti sijaitsee antenniliittimien
pertinax-levyssä,sen kannattaa katsoa myös että se on ok.