Keräilijälle, keräsi hän mitä tahansa, ei tarvitse selittää miksi keräät. Voitaisiin silti vähän kartoittaa keräämiseen liittyviä tunteita ja motiiveja.

Mitä selität maallikolle ? Mitä tunteita herää kun huomaa esim. mielenkiintoisen radion myytävänä ? Miltä tuntuu kun keräilyttäisi, mutta ei ole tilaa/rahaa/bonuspalloja jäljellä kotiväen suuntaan ? 

Lisää alkuun avittavia ajatus/kysymysviitteitä saa keksiä lisää.

Keräilystä lapsuudenystäväni Jukka Vesterinen kiteyttää hyvin Purukumikirjassaan: "Purukumikuvien keräily palauttaa aikaan, jolloin kaikki tuntui olevan järjestyksessä."
Kymmenvuotiaan pojan elämässä ei isoja murheita ollut kai hänellä eikä minulla. Maailmanpolitiikka ei ahdistanut. Lauantaisin sai limsapullon ja yhden markan viikkorahan.

Vähän samoja fiiiliksiä itse tunsin kun aloitin radioiden keräilyn. Muutto maalta betonilaatikkoon, pois "miesten töistä", elämänpiiristä jossa puuhailtiin iltaisin "kaikkea kun ei ollut mitään", sai aikaan kaipuun aikaan, jolloin kaikki tuntui olevan järjestyksessä. Putkiradioden hankinta halvalla kirppareilta 90-luvulla ja niiden kanssa puuhailu oli sellaista jota saattoi harrastaa aikansa kerrostalossakin. Ja se riemu kuntoon saamisesta, kruunasi kaiken. Eihän niissä yleensä paljoa muuta vikaa ollut kuin huonot kontaktit tai palanut sulake.

Minulla on motiivina tunteet, joita nämä aikansa viihdekeskukset herättävät, ei mahdollinen arvonnousu eikä museaaliset syyt. Tosin olen ymmärtänyt seuran kokousten myötä sen museaalisen arvon mikä esineisiin kertyy jos niillä on joku tarina kerrottavanaan.

Edelleenkin on mukava palata nuoruuden aikaan, vaikkapa kuuntelemalla huomenna 5.1. klo 15.00 Entisten Nuorten Sävellahjaa. Taitaa silloin olla jo sen verran hämärää että seinille heijastuu pieniä valopalloja radion takakannen aukoista. Kuuntelisiko isoaPhilips novoSonicia vaiSalora Metropolia ? No molempia tietysti, toinen on keittiössä ja toinen olohuoneessa. Siinäpä on sitä 3D sointia.

Lapsellista nostalgiaa ? Kyllä, myönnetään 



Hannu

Kaikkea keräävänä heräsin taas tänään pohtimaan, olisiko heti alkuunsa pitänyt pitää ovi (nyttemmin pihaportti) pienemmällä.

Olen vuosien varrella nähnyt muutaman poikamieskämpän, jossa radioita on sekä astiakaapissa että wc:ssä.  Samoin on nähty perheiden kämppiä, joissa järjestys on tiukka ja keittiössä on radioita vain kaikkialla kaappien päällä (tai niin luulen, kuivauskaapista ei roikkunut paljastavia johtoja). Samoin on nähty keräilijäkämppiä, joista emäntä on äskettäin kerännyt mukaansa liki kaiken muun paitsi radiot. Radion huolto on kesken sekä ruoka- että tiskipöydällä...

Olisiko pitänyt erikoistua? Tässä muutama keräilylinja ideana kommentteineen:
- Jos asut Pietarsaaressa, kerää radioita joiden asteikolla on ko. asema ja materiaalia, joka liittyy asemaan. Saat pikapuoliin lahjoituksia pidettyäsi kirjastossa näyttelyn kokoelmasi pohjalta.
- Sotilasradiot: tänään törkyisen kallis keräilykohde, jos aiot koota 1939-45 kalustoa. Laajenee pakostakin kenttäpuhelimiin jne. Kerää seuraavien ulkomaisten sotien materiaalia, sitä on  nyt halvalla netissä.
- Hyvät koti-ULA-radiot: näitä saa vielä kohtuuhintaan, jos osaa korjata itse. Arvo nousee mutta isot huonekalukoneet vievät paljon lämmintä tilaa.
- Matkaradiot: erikoistu. Alkupään transistoriradiot ovat yhtä näyttäviä kuin kotiradiot, mutta vievät vähemmän tilaa. Puukuoriset, keinonahkaiset ja koreaksi listoitetut kallistuvat koko ajan. Valitse linjasi esim. valmistusmaan mukaan kun ensimmäinen komero on täynnä. Automatkaradioista (radiossa autoasennusliitin) löytyy "ikuisia" käyttöradioita joita harvoin korjataan.
- Radiopuhelimet: linja käyttäjän mukaan, VR, ilmailu... LA-puhelinkokoelmaankin saa satoja eri laitteita ja kokoelma mahtuu silti vinttikamariin ja kestää hätätilassa lämmön vaihteluja.
- Amatöörit, DX-kuuntelu: pohjaton suo, mutta mutakylvyt ovat ihania kun kokoelman laitteita käyttää tarkoitukseensa.

Varaa silti olohuone varastoksi, sillä kaikkea ei rahalla saa ja silloin vain houkutteleva vaihtolaite saa toisen keräilijän heltymään.

Tulee kyllä keräiltyä melkein mitä vaan autoja,radioita,huonekaluja,levyjä....Mitä tahansa vanhaa.Itse en kyllä kerää nostalgian takia,nää on sen verta vanhoja kapineita mulle.Mutta mukava noiden kanssa on puuhastella/Kunnostella ja työn jälki on vanhoissa tavaroissa aivan eritasoa mitä nykyään puhumattakaan tunnelmasta minkä vanha levy,radio,auto tai muu saa aikaan.Itse en koe niinkään haalivani tavaraa pelkästään itselleni vaan tarkoituksena on estää sitä joutumasta kaatopaikalla,koska ei ole mitään järkeä antaa mennä toimivaa esim pölynimuria kuusankoskelle vain sen takia että se on rosteria ja vanha.Käyttöikä uuteen imuriin on varmasti ainakin kaksinkertainen ja kaupan päälle se on tyylikkään näköinen .Onhan näissä kapineissa tietenkin historiallinenkin arvonsa esimerkiksi tämmönen hankinta tuli tehtyä puolivahingossa jokunen vuosi takaperin http://s8.photobucket.com/albums/a40/Kohgs/Rekku/?action=view&current=PICT0242.j...
Erään opettajattaren vanha auto jonka hän oli perinyt isältään,sillekkään ei muita kiinnostuneita oikeastaan ollut.Viimeaikoina olen jo miettinyt että jossain vaiheessa hankin jonkun 20-30 lukuisen kantti-auton samaten kide-kone on ollut mielessä,saas nähdä sitten.

Mä kerään levyjä, kirjoja, hifiä ja radioita. Kahta viimeksi mainittua on vain muutamia, kuvissa joitakin laitteistani. Hifirojutkin on osin itse tehtyjä. Kts. linkki:
http://www.arzrecords.com/audio.html

En tiedä vielä lähteekö tämä paisumaan, mutta vielä en itseäni miellä keräilijäksi. Nostalgian takia en putkiradiota ja levysoitinta ostanut, vaan ihan mielenkiinnosta sen aikaiseen tekniikkaan, ikäänkuin aikakoneeksi

Onko joku pannut talteen radioita, televisioita tai muita alaa sivuavia postimerkkejä? Löytyykö niitä?

Heikki M

Mielenkiintoinen aihe sinäänsä.

Itse kerään Sailor merkkisiä radiolaitteita.
Kiinnostus näihin heräsi, kun kävimme tutustumassa Kokkolan merivartioasemaan, joskus 2003 tai 04. Siellä olin nähnyt pikkupoikana radioaseman. Mielessäni oli vain isoja laatikoita joissa oli kahvat ja isoja säätönuppeja. Sitä ei enään ollut asemalla, mutta kun tiedustelin millainen radio siinä on ollut käytössä, kiinnostus heräsi heti näihin vihreisiin laatikoihin. Netistä löysin kuvia yms. tietoa jonka perusteella aloin kyttäämään kys. värkkejä huutokaupoista ja muista mahdollisista paikoista. Samalla aloin kerätä kaikkea tietoa näistä peleistä. mm. huolto-ohjeita löytyi sähköisenä jonkun verran. Ne on otettu visusti talteen ja olen myös skannannut itse manuaaleja.
Samaan aikaan astui kuvioihin veneharrastus joka jotenkin aktivoi receptorit kaikkeen laivaradiotavaraan.

RF-Mittalaitteita kerään käytännön syistä, kun uudet ovat niin kalliita. Työmaalla on onneksi sitten referenssejä, joiden mukaan voi tarkistella omien aarteiden toimivuutta.
Putkiradioita tulee otettua "talteen" lähinnä sen takia koska haluan olla osallisena vanhojen radioiden pelastamisessa, kuten varmasti moni muukin täällä olija.
Työmaalla on monesti tullut vastaan kysymys, että osaatko korjata putkiradion. Totta kai! on vastaus ja moni nykyinsinööri onkin ihmeissään, että vielä löytyy näiden tekniikan hallitsevia henkilöitä. Pitää olla jotakin vastapainoa omalle leipätyölle, jossa ollaan koko ajan tekniikan edellä. On mukava olla myös sillä tekniikan vanhalla puolella. Ja ei tarvi huolehtia toimiiko softa...

Varsinaista keräys(hurahdus)kohdetta ei ainakaan toistaiseksi ole ilmaantunut, vaikka puolenkymmentä ratioo on tullutkin hankittua. No, pari kolme niistä on annetu huollettuna eteenpäin (myydähän ei osaa, eikä maksun edestä korjata.. jos nyt jotain kertyneistä kuluista...).

Olkkarissa on monoyhdistelmä Centrum ja keittiössä Ergo-Festivo radio. Noista kumpikin on jäädäkseen ja jokapäiväisessä käytössä... tai jos stereo löytyy keittiöön tai olkkariin niin sitten joutunee tekemään tilaa (vähän toisinaan harmittaa se ''Lapinparran'' yhdistelmä ja myös se iso Rigonda Bolshoi putkistereoyhdistelmäkaappi tuolla kaupungilla).

Kaverilla näin kerran hienon Philips hatturasia levarin ja sellainen piti sitten saada itsellekin... no niitä tuli ebay kokeilujen myötä sitten parikin ja pari vähän uudempaakin huudettua. Yksi originaali riittää minulle, joten varmaan jonakin päivänä harrastan sen toisen hattiksen ''pilalle'' ja piilotan sen sisuksiin radion ja ehkä mp3 liittimen...saa nähdä.

Joitakin 70-luvun vinyyleitä on tullut hankittua kirppareilta kun on halvalla kohdalle sattunut ja niitä varmaan tulee lisääkin kun kohdalle sattuu. Tykkään kuunnella samoja lauluja mitä kuului ratiosta silloin kun itse olin uusi.

Kirpparilta otan talteen jos löydän edullisen metallisäiliöisen öljylampun tai edullisen petromaxin. noita on pari kumpiakin, samoin pari pensatöhöä.

Moottoripyörät meillä on myöskin, vaimolla Puch vm -52 ja minulla uudempi. Sitten on vielä muutama osakasa, joista jonakin  päivänä tai vuonna muotoutuu kokonainen MZ 250 ES -62. Kunhan yksi on kasaantunut joutavat loput mz osat ja muunmerkkiset osakasat kiertoon. Yksi mopokin on, Mobylette kuuskytluvun alusta.

No, vaimon kanssa olemme pikkuhiljaa vaihtamassa kodin huonekaluja 50-luvun lopun mallisiin, koska ensimmäisenä hankittuun Centrumiin vm 57 ne suhtautuvat parhaiten ja toisaalta talokin on vuodelta 53. Olokkarissa on siltä ajalta kattolamppu, Centrum, lipasto (jonne piilotin töllöttimen) ja sohvapöytä. Vielä pitäisi löytää pari kappaletta nojatuoleja ja ehkä sohva, vaikka tuo sivustavedettävä aika hyvin sekaan istuukin (vaikka onkin uudehko). Lisäksi muihin huoneisiin on pari kalustetta hankittuna.

Jonkinmoisena tavoitteena on myöskin saada kerätyksi setti oikeita rationkorjaajan mittalaitteita ja varusteita. Noista tähän mennessä B&K  signaaligeneraattori ja sitten AVO ylkkymittari. Vielä ehkä vanha skooppi ja putkitesteri niin ollaan alkua pitemmällä.