Kaikkea keräävänä heräsin taas tänään pohtimaan, olisiko heti alkuunsa pitänyt pitää ovi (nyttemmin pihaportti) pienemmällä.
Olen vuosien varrella nähnyt muutaman poikamieskämpän, jossa radioita on sekä astiakaapissa että wc:ssä. Samoin on nähty perheiden kämppiä, joissa järjestys on tiukka ja keittiössä on radioita vain kaikkialla kaappien päällä (tai niin luulen, kuivauskaapista ei roikkunut paljastavia johtoja). Samoin on nähty keräilijäkämppiä, joista emäntä on äskettäin kerännyt mukaansa liki kaiken muun paitsi radiot. Radion huolto on kesken sekä ruoka- että tiskipöydällä...

Olisiko pitänyt erikoistua? Tässä muutama keräilylinja ideana kommentteineen:
- Jos asut Pietarsaaressa, kerää radioita joiden asteikolla on ko. asema ja materiaalia, joka liittyy asemaan. Saat pikapuoliin lahjoituksia pidettyäsi kirjastossa näyttelyn kokoelmasi pohjalta.
- Sotilasradiot: tänään törkyisen kallis keräilykohde, jos aiot koota 1939-45 kalustoa. Laajenee pakostakin kenttäpuhelimiin jne. Kerää seuraavien ulkomaisten sotien materiaalia, sitä on nyt halvalla netissä.
- Hyvät koti-ULA-radiot: näitä saa vielä kohtuuhintaan, jos osaa korjata itse. Arvo nousee mutta isot huonekalukoneet vievät paljon lämmintä tilaa.
- Matkaradiot: erikoistu. Alkupään transistoriradiot ovat yhtä näyttäviä kuin kotiradiot, mutta vievät vähemmän tilaa. Puukuoriset, keinonahkaiset ja koreaksi listoitetut kallistuvat koko ajan. Valitse linjasi esim. valmistusmaan mukaan kun ensimmäinen komero on täynnä. Automatkaradioista (radiossa autoasennusliitin) löytyy "ikuisia" käyttöradioita joita harvoin korjataan.
- Radiopuhelimet: linja käyttäjän mukaan, VR, ilmailu... LA-puhelinkokoelmaankin saa satoja eri laitteita ja kokoelma mahtuu silti vinttikamariin ja kestää hätätilassa lämmön vaihteluja.
- Amatöörit, DX-kuuntelu: pohjaton suo, mutta mutakylvyt ovat ihania kun kokoelman laitteita käyttää tarkoitukseensa.
Varaa silti olohuone varastoksi, sillä kaikkea ei rahalla saa ja silloin vain houkutteleva vaihtolaite saa toisen keräilijän heltymään.