Olipa hyvä ettei 1950-luvulla ollut simulaattoreita. Olisi jäänyt Saloran televisot ja kännykät tekemättä.

“Experts are only good at one thing:  Explaining why something will not work” (Kommentti englantilaiselta Vintage- forumilta)

terv.
Åke
**

50-luvulla luettiin noita jenkki-dekkareita joissa yksityisetsivä tuli kotiin ja poimi roskapostinsa oven edestä ja sen jälkeen laittoi HiFi-laitteensa soimaan, Glenn Milleriä. Vähän jäi miettimään, mikähän se HiFi oli.
Silloin varmaan oli just tullut MC-rasiat markkinoille.En tiedä oliko Suomessa  siihen aikaan edes myytävänä HiFi laitteita. Ei piezo-rasialla koskaan päästy korkeammalle kuin 15 kHz:iin jos sitäkään.

LGL

Käyttämäni simulointiohjelma on LTSpice

http://www.linear.com/designtools/software/

Linear Technology kehitti ohjelman alunperin hakkuripowerien simulointien nopeuttamiseksi. Sittemmin yritys asetti ohjelman vapaaseen jakeluun. Ohjelman ympärille on muodostunut osaava verkkoyhteisö. Ohjelma on yksi jäsen Spice simulointiohjelmien perheessä.

Olen testannut ohjelman tarkkuutta omien suunnitelmien ja putkiluetteloiden spesifikaatioitten kanssa. Tulokset ovat hämmästyttävän tarkkoja. Tietysti tulosten tarkkuus riippuu käytetyistä malleista. Vertailevissa simulaatioissa voi käyttää erilaista lähestymistapaa. Käytetty malli kuvaa täydellisesti jotakin hypoteettista putkea, joka muistuttaa läheisesti jotakin olemassa olevaa putkea. Tälle hypoteettiselle putkelle simulaatiotulokset ovat täydellisen tarkkoja. Olen oppinut luottamaan simulaation tuottamiin tuloksiin.

Ehkä tunnetuin malli on ohmin laki, joka kuvaa hyvin virran, vastuksen ja jännitteen suhdetta piirissä mutta sekään ei ole täydellinen. Toisena tullee Maxwellin yhtälöt.

Åke, olen eri mieltä, olisipa minulla ollut käytettävissä tämäntapaiset työkalut suunnitellessani 1970-luvulta alkaen vahvistimia Salorassa.

Edit
Mielestäni McIntosh on yksi parhaista koskaan tehdyistä vahvistimista.

Tuolla on mittailtu joidenkin radioiden toistokäyriä, jotkut todella hyvännäköisiä joten ei ihme että putkiradiot kuulostavat hyviltä. En kyllä yhtään tiedä miten on mittailtu, kun flaami vai mitä tuo lie ,ei oikein taivu:

http://kvdijke.radiocollection.net/plots/plots.html

Lainaus:


Ostin rompepäiviltä Metropol 59:n ja mittailtuani muuntajan eristysvastukset ja annettuani suodatuselkolle ison vastuksen kautta anodijännitettä kytkin radion tulille. Jonkinlainen lievä pettymys oli äänellinen alkuvaikutelma, ääni on jotenkin ohkoinen vaikka bassoja mukana onkin. Eikä ääni ollut mielestäni muutenkaan puhdas, vika voi kyllä olla ilmaisimen virityksessäkin, en kokeillut vielä pelkkää pientaajuusvahvistinta. Mutta kyllä Philips B5SF62A on edelleen ehdoton ykkönen jos äänellistä suosikkiani kysellään. Katsotaan kun saan mittailtua kaikki vahvistimen komponentit ovatko iskussaan.

Mikähän noissa simuloinneissa erityisesti mätti ja olisiko vahvistimen kytkentään jotain parannusedotuksia? Tästä Metropolista olisi tarkoitus tehdä ihan käyttöradio juhlapaikalle niin kytkentääkin voisi hiukan raiskata.

RJL kirjoitti 29.05.2013 klo 08:33:57:


Nyt ehdotan, että mittaat ensin onko vastaanottimen suorituskyky simulaation mukainen, vai onko siinä jotakin vikaa.

Raimon simulaation mukaisen laitteen pitäisi kuulostaa ihan kohtuullisen hyvältä.

Miten päätemuuntaja otetaan huomioon simuloinnissa?
Eihän jonkun epämääräisen vanhan muuntajan muuntosuhteesta, induktansseista ja kapasitansseista tiedetä juuri mitään.