Kiitos tiedosta!
Kyllä, pääteputki on kyseessä. Ei menetetä sitten yöunia tuon takia

Mikä vaivaa tota pääteputk(i)en katodivastuksia, kun 47 ohm:nen ja 82 ohm:nenon molemmat käyneet kuumana? Kun sinne laittaa toimivan putken (molemmat) ja mittaa noi katodijännitteet samoin kuin anodille tulevan voi saada juttuun vähän tolkkua. Kuvan mukaan se kärähtyneen vastuksen lämmönkesto on liian matala, suosittelisin 1 W:a tilalle.

Pääteasteen toiminnasta hiukan:

Pääteputkilla on erillisten 47 ohmisten lisäksi yhteinen katodivastus 82 ohmia.
Näin ollen anodivirran ja sitä kautta putkien tehohäviön määräävä hilaetujännite muodostuu suurelta osin tuossa 82 ohmin vastuksessa.

Nyt kun toinen EL84 on kuollut eikä siinä kulje virtaa, niin 82 ohmin vastuksessa ei synny riittävää jännitehäviötä, jonka seurauksena jäljellä olevan EL84:n anodivirta kasvaa huomattavasti (n. 50 mA:sta n. 65 mA:iin), jolloin sen tehohäviö kasvaa huomattavasti suuremmaksi, mitä valmistaja on sille tarkoittanut.
Näin jäljellä olevakin EL84 palaa loppuun nopeasti.

Lainaus:


Jos et vielä ole vaihtanut molempia pääteputkia, niin tee se ensimmäiseksi.
Kun vain toinen pääteputki toimii, niin pääteasteen vahvistus laskee huomattavasti (jopa 1/10-osaan) siitä mitä se on kahdella putkella.

Kannattaa tutkia välitaajuusvahvistinasteiden EF89 -putkien suojahiloilla olevat 82 kohmin (värikoodi harmaa-puna-oranssi) vastukset sekä näiden yhteydessä oleva 330 kohmin (oranssi-oranssi-keltainen) vastus, että ovat ehjiä ja arvoissaan. Jos niissä on vikaa, valitaajuusasteet eivät toimi kunnolla, ja ulakin kuuluu huonosti.

Mikäli EL84 putkien ohjaushilalle tulevia 50n kytkentäkondensaattoreita ("se  ns. hilakonkka!) ei ole vielä uusittu kantta se varmuuden vuoksi tehdä ennen uusien EL84
putkien käyttöönottoa. Liitekuvassa kondensaattorit merkitty punaisilla viivoilla.
Todennäköisesti vuotavat (Evox)

terv. Åke

Molemmat EF89 82k vastukset on poikki. 330k:t on 115k ja 130k.
Hyvällä ohjeistuksella vastukset löytyi helposti! Luultavasti oikeat

Jännitteet mitattu 220 voltilla. 

EF89 /1
Jännitteet nastalla 8 60,5V FM ja 65V AM.
Nastalla 7 212V
Nastojen 4-5 välillä 5,6V~

EF89 /2
Nasta 8 36,7V
Nasta 7 212V
Nastojen 4-5 välillä 5,6V~



Vaihdoin 82k vastusten tilalle sarjaan kytketyt 33k + 47k vastukset. 330k vastuksille en tehnyt vielä mitään. Ääni Ulalla voimistui selkeästi, mutta on edelleen vaimea. Videolla bluetoothilla ja Ulalla äänenvoimakkuudet. Huomioitavaa, että bluetoothilla ääni on normaalisti huomattavasti vaimeampi kuin Ulalla, johtuen bluetooth-moduulista. En tiedä kuinka herkkä tuo Saloran magnetofoniliitäntä on. Tuntuu kyllä melko herkältä. 

https://youtu.be/4CLn0T8y9q0

Salora Metropol 57 vertailu samankaltaisiin putkivastaanottimiin:
Alla luetteloa kahdella etupäässä EL84-putkilla varustettuihin koneisiin.

Näissä rakenne on hyvin samankaltainen kun Salorassa, ainoa ero on elektrolyyttikondensaattori katodilla.
Telefunken Opus 9:n pääteasteessa on jopa 47 ohm:n vastus, mutta anodilla.

Mitenkä tuo katodikonkka vaikuttaisi Saloran äänentoistoon ja voisiko sitä simuloida Raimo Jokisen kaaviossa, http://www.salora.name/radiot/mallisto/ULA/Metropol_57/SALORA_METROPOL_sim.htm
Asiasta eli katodikonkasta on ollut pitkä keskustelu alkaen 2009 Uraltonen foorumeilla, en vaan löydä sitä enään.

Helvar Jubilee 2xEL84; 50 uF lyytti ja 130 ohm katodivastus.
Helkama 9800W 2xEL95,  50 uF lyytti ja 180 ohm katodivastus
Luxor Ambassadör 5512W 2xEL84,  50 uF lyytti ja 130 ohm katodivastus
Tor x515, ECLL800,  100 uF lyytti ja 180 ohm katodivastus
Grundig 8050 2xEL95,  100 uF lyytti ja 200 ohm katodivastus
Saba Truhe Lindau 2xEL84,  100 uF lyytti ja 125 ohm katodivastus
Telefunken Opus9, 2xEL84, 100 uF lyytti ja 120 ohm katodivastus, anodivastus 47 ohm

Bajazzolle:
hakasuluissa [ jännitteet kaaviossa FM], kaarisuluissa {jännite ~ AM:llä}
ECH81 vastuksen 39k mitattu arvo 48,8k ja 33k arvo 42,5k.

Nasta 1 (g2,g4) 77V FM / 69V AM        [ 81 V]
Nasta 6 (aH) 220V                                [232 V]
Nasta 8 (aT) 85-87V (vaihtelee)      {110 – 155 V}

Jännitteet mitattu 220 verkkovoltilla (säätimen kautta, mutta jänniteasetus epäselvä)

EF89 /1, hilavastus 330k  → 133k ja 82k poikki (g2)
Jännitteet nastalla 8 (g2) 60,5V FM ja 65V AM. [ 59 V]
Nastalla 7 (a) 212V                                [234 V]
Nastojen 4-5 välillä 5,6V~  (hehku, vastus 3,3 Ω)

EF89 /2, hilavastus 330k  → 115k ja 82k poikki (g2)
Nasta 8 (g2) 36,7V                 [ 27 V]
Nasta 7 (a) 212V                 [242 V]
Nastojen 4-5 välillä 5,6V~

Kun hehkujännite on vain 5,6 V~, niin onko radion jänniteasetus 220 V:n vaiko 250 V:n asennossa kun syöttöjännite muuntajalle on 220 V? Mitattujen putkien anodijännitekin on selvästi alle kaavion arvojen ulalla.
Jos radion jänniteasetus on mitattaessa 220 V:n asennossa, niin hehkupiirissä todennäköisesti joku kondensaattori vuotaa?

Moro!

Miksi siellä on UCC85 kun pitäisi olla ECC85? UCC käy kylmänä, kun hehkujännitettä pitäisi olla 26V.

Jussi