Ebayssa näyttää olevan noita putkitestereitä ja osaan itse huonosti englantia pyytäisin että voisiko joku katsoa minulle putkitesterin sieltä? Minulle riittäisi sellainen joka kertoo vain putken kunnon, eli mitään sen kummempia herkkuja ei tarvitse olla. Siellä näkyi olevan niitä aika edukkaastikkin, heittäkää linkkejä tähän! 

Putken kunnon testaamiseen ei välttämättä tarvita putkitesteriä.
Tosin tarvitaan säädettävät jännitelähteet anodi- ja suojahilajännitteelle sekä negatiiviselle hilaetujännitteelle, hehkujännitelähde, yksi tai kaksi virtamittaria (yleis-) sekä sopiva putkenkanta.
Putken voi testata kytkemällä kytkemällä sen jännitelähteisiin ja mittaamalla anodivirran eri hilaetujännitteillä. Referenssiarvot löytyvät putkivalmistajien datalehdiltä.

Näillä metodeilla olen pärjännyt, kun pitää arvioida putken kuntoa.

Niin, mikä kertoo putken kunnon? Kaikkein yksinkertaisimmat "testerit" mittaavat pelkän hehkulangan eheyden. Sitten on joukko testereitä, joissa putken kaikki elektrodit katodia lukuunottamatta kytketään yhteen, ja mitataan putken emissio diodina. Monipuolisimmissa testereissä mitataan vielä jollain tavalla putken jyrkkyys, ja elektrodien väliset vuodot. Tämä vuotoasia onkin yllättävän yleinen vikaantumistapa. Jos hehkulanka vuotaa katodiin, kehittyy anodivirtaan brummia. Jos vuoto on muiden elektrodien välinen, siirtyy putken toimintapiste pois oikealta paikaltaan. Tämä on kovasti tuttua ECLxx -putkissa, harvemmin EL84:ssä, mutta niitäkin on tullut vastaan.

Tällaisella onnistuu testaus. Sopiva anodi- ja hilaetujännite löytyy putkidatoista.
Nuo tarvittavat jännitteet on aika helppo toteuttaa. Minullakin on sopivia regun piirilevyjä. Osat eivät maksa montaa euroa. Verkkomuuntaja ehkä 50 euroa.

Kyllähän virtamittari (mA) voi olla katodin puolella, mutta silloin pitää muistaa laskea suojahilavirta mukaan. Täysin oikeaa jyrkkyyttä tuolla ei saa.
Virtamittari mittaamaan anodivirtaa olisi oikeaoppisempi. Vaarana on silloin mittarissa oleva korkea anaodijännite maahan nähden. Suojaerotusmuutaja tasuriin mukaan.

Matias
Hanki nyt ensin ne perusmittausvälineet

Hyvä juotinasema, laadukasta lyijyllistä tinaa ja tinaimulankaa on suosittelen ensin hankkimaan. Kondensaattoreiden ESR-mittari on myös hyvä hankinta.

Putken voi myös "testata" juuri siinä kytkennässä, jossa se on, kunhan mittaa toimintapisteen ja vertaa putkidataan.
Tällä tavoin voi todeta suurimman osan loppuun palaneista putkista.

Se mitä Ilmari sanoi virtamittarin paikasta pitää tietysti paikkansa. Tarkoitukseni oli esittää mahdollisimman yksinkertainen kytkentä putkien testaamiseen.

Tässä sitten kehittyneempi versio, jolla voi todeta ohjaushilavirran, suojahila- ja anodivirran.

Matias kirjoitti 31.07.2017 klo 13:48:17:

Hanki mielummin tinaimuri. Sen imusukan kanssa tuhraaminen on putkiradiohommissa aika ikävää.
Esim: http://www.motonet.fi/fi/tuote/806710/Tinaimuri
Yleismittarilla ja sen käyttötaidolla pääsee pitkälle. ESR-mittarin hyöty on minimaalinen radiohommissa. Eristysvastusmittari olisi hyödyllisempi. Putket perinteisesti testataan vaihtamalla tunnetusti toimiva putki kokeeksi tilalle. Edellyttää tietysti  kohtalaista putkivarastoa tai laitetta josta sen voi lainata.

Yleismittarin jälkeen mittalähetin olisi hyödyllisin hankinta, mutta sen käyttö  vaatii jo kohtalaista osaamista.