Kiitos neuvoista.

Ja Åke tunnisti oikein, 59 Rivieran purkkihan se on. Radion äänessä oli aika paljon säröä. Uusin ilmaisinelkon mutta ääni oli silti vielä aika räkäinen. Tuo toinen OA72 olikin muuttunut kondensaattoriksi, tilalle löytyi toimiva OA89. Äänenlaatu kyllä korjaantui paljon, mutta EM80 näytön huippukohtaan viritettynä kuuluu vieläkin säröä. Hiukan sivuun viritettynä tulee jo ihan puhtaasti. Voisikohan tuo johtua noiden diodien mahdollisista ominaisuuseroista. Kaipaisi siksi ehkä pientä ilmaisimen hienoviritystä. Timo Haveri antoi jossain toisessa ketjussa seuraavan vinkin:

Lainaus alkaa:

lapinparta/Minun Celeston toimii myös pääteasteen puolesta upeasti, mutta ULAan en ole aivan tyytyväinen. Ääni ei ole soivan puhdas.

Timo Haveri/Tämä metodista on varmasti monella sanomista, mutta olen huomannut, että ULA-ilmaisimen kelan (viimeinen VT-purkki) säätö pelkästään korvakuulolta voi auttaa yllämainittuun ongelmaan. Eli se trimmeri mistä säädetään S-käyrä kohdalleen. Voi olla, että tämä vain kompensoi jossakin muualla pielessä olevaa viritystä mutta ainakin se on toiminut minulla muutamissa tapauksissa. Kun vaan pitää mielessä trimmerin alkuperäisen paikan niin sen voi säätää takaisin alkupisteeseensä jos säädöllä ei ole mitään vaikutusta.

lapinparta/Kappas vaan, Timon konsti toimi heti. Kytkin VTVM:n 4 mikron konkan jännitettä mittaamaan ja säädin kelan alapuoleisesta säädöstä maksimivoltit (n. 15V) ja ULA alkoi soimaan. Toiminta tuli aivan huippusaundiin ja selektiiviseksi kun poistin kelapurkin kannen. Nyt toimii myös EM80 hienosti.

Lainaus päättyi

Osaisittekos sanoa pitäisikö tuota viritystä kokeilla tuon purkin ylä- vai alapuolelta? Jotenkin noin siis ajattelin yrittää...

Vaikkakin hiukan ohi varsinaisesta otsikosta niin laitanpa kuvan ihmeteltäväksi. Törön Ulakirjaa lueskeltuani tuli mieleen , voisiko tuota ilmaisimen viritystä tarkistaa ihan vaan käsipelillä yleismittarin ja kiinalaisen halpisfunktiogeneraattorin avulla ottamalla lukemia taulukkolaskentaohjelmaan. RF-generaattoria kun ei ole käytettävissä. Oskilloskooppi kyllä olisi, mutta vaikka tuossa funktiogeneraattorissa olisi taajuuden sweep-toiminto se on liian hidas nopeimmillaankaan (min 1s).

Menetelmä oli tämä:

FY3200S syöttää siniaaltoa kolmen kierrokseen lankalenkkiin joka on ECC85 ympärillä. Ilmaisinelkon miinusnavasta on 190k+190k vastusketju runkoon ja vastusten välistä mittajohto yleismittarin plussaan. Yleismittarin miinusjohto ilmaisimen pientaajuusulostuloon. Sitten vaan generaattorin taajuutta 5 khz välein nostaen mittarilukema ylös ja molemmat taulukkoon.

Tulihan sieltä jonkinlainen S-käyrän kuvatus esille. Ilmeisesti ei ihan olla tontilla kun nollajännite löytyi vasta 6780 kHz paikkeilta ja kovin epäsymmetriseltä tuo näyttää kokonaisuudessaan vaikka keskiosa onkin aika suora. Alkuosassa on ihmeellisiä jännitehyppäyksiä. Voisiko tuosta nyt sitten arvella syitä äänen säröön jos virittää aseman tuohon EM80 maksiminäyttöön? Kommentit tervetulleita...

Ei vielä auttanut ilmaisijapurkin viritysyritykset Törön opeilla (taajuudella 6750 kHz ilmaisinelko ensin maksimiin ensiöstä ja väliotto nollaan toisiosta) tuohon epäsymmetrisyyteen. Ääni on edelleen säröllä keskivirityksellä. Korvakuulolta jos toision virittää säröttömäksi vastaanottoherkkyys kärsii liian paljon.

Kyllä tuo vaivaa kaikkia asemia, mutta pahimmillaan on noilla kompressoiduilla "nuorisokanavilla" joilla tuntuu olevan suuri deviaatio. YLE-X esimerkiksi.

Edit: Tuo suuri epäsymmetrisyys askarruttaa. Tuli ihmetellessä vaan mieleen että nythän tuossa oli koko VT-ketju mukana kun syötin signaalin ECC85:lle. Pitäisikö ehkä tehdä ilmaisimen viritys niin, että signaali syötettäisiinkin suoraan EBF89:lle niin edeltävien asteiden mahdollinen väärä viritys/mahdollinen vika ei niin vaikuttaisi? Muihin en ole vielä kajonnut. Tuo lenkkisyöttö vaan ei tunnu toimivan enää tuolle EBL89:lle. Törö taisi suosittaa signaalin syöttöä hilalle pienen konkan kautta.

Olen kunnostanut ja virittänyt monia Riviera 57 ja 58 malleja ja erityistä alttiutta äänen säröön ei ole esiintynyt. Näissä on suhdeilmasin kyllä toteutettu EABC80:n diodeilla, mutta 59 toteutus OA72 diodeilla tuskin vaikuttaa. Olen huomannut, että edeltävän EF89 putken anodilla olevan ilmaisimen ensiöpiirin on aina saanut virittää uudelleen. Piirin virityskapasitanssi on pieni, joten vanheneminen tms. saattaa olla yksi osasyy.
Arton mainitsemaa "säröä" olen huomannut silloin, kun kuunneltavan heikomman taajuuden lähellä vahva paikallinen lähete ja vastaanottimen taajuus hieman ryömii esim. lämmetessä.

Minua mietityttää tuo kuvassa olevissa käyrissä oleva taajuuspoikkeama nimellisestä 6,75MHz.tä, edellyttäen että generaattoritaajuusnäyttö on jokseenkin OK. Mikäli kyseessä ei ole jokin viallinen osa kuten esim. OA72 olisin sitä mieltä ettei viritys ole kohdallaan. Suhdeilmaisimen S-käyrän symmetria on aika kriittinen tässä suhteessa. Epäsymmetria voi johtua mm. välitaajuusvahvistimen poikkeavasta läpäisykäyrästä. Se on normaalisti välitaajuuden (tässä 6.75MHz) molemmin puolin oleva kellokäyrä n +/- 100kHz näissä tuon aikaisissa radioissa.

Itse etenisi virittämällä välitaajuusosan uudelleen syöttämällä 6,75 pistetajuuden EBF89 hilalle ja seuraten suhdeilmaisimen 4uF kondensaattorin yli vaikuttavaa jännitemaksimia (Törö J2)  ja minimiä J1 (toisio) edeten seuraavalle putkelle kohti ECC85-putkea jolle lopuksi(kierukkasyöttö) seuraten J2 näyttöä. Aivan lopuksi vielä J1näyttö suhdeilmaisimen toisiokelalla minimiin.
Mikäli jokin piiri ei virity selvään maksimiin saattaa sieltä löytyä vikaa. Viritysmaksimien oikea kohta on viritysruuvin ollessa uloimmassa asennossa. (2-kelaa rungolla). Periaatteessa Törön ohje etenee näin, joskin vt-toistokäyrää ei ole esitetty.
Myös lähetteen tasoa  on säädettävä siirryttäessä  seuraavaan asteeseen (kuten ECH81) ettei näyttö kasva 1. vaihetta suuremmaksi. ECC85 kierukan kytkentä on löysä, joten lähetteen tasoa generaattorista pitää taas nostaa.

Huomasin kaaviosta, että suhdeilmaisimen  pientaajuuslähdössä pisteessä 4 on imupiiri (kela+500pF) runkoon. Sen tarkoitus on minulle outo. Olisikohan sillä jotain vaikutusta symmetriaan/säröön vai onko vain 6.75 imu??

terv.
Åke

Edit: Huomasin, että Kuulessää oli tullut samoin aatoksiin tätä kirjoittaessani

Mukavaa kuulla, että ongelmaan löytyi ratkaisu. Kun noita mahdollisuuksia oli useampia, niin itsekin jouduin vain arvailemaan madollisia syitä.
Ehkä yhteenvetona kannattaa vielä kerran välitaajuusvirityksestä mainita, että on oleellista virittää koko vt+ ilmasin samalla taajuudella vaikka se hieman poikkeaakin nimellisestä välitaajuudesta. Samoin suhdeilmaisimen nollakohta on aika "terävä" ja joskus viritystavasta riippuen sitä voi "korvakuulolla" varovasti viimeistellä.

Positiivista tässäkin tapauksessa on se "oppi" minkä hieman hankala ongelman ja sen ratkaisu on tekijälle antanut. Työvuosilta (kauan sitten) on itsellekin joitakin jäänyt pysyvästi mieleen.

Terv.
Åke