Jatketaan aiheen parissa, mutta siirrytään teknologiassa 60 vuotta taakse päin.
Vihdoin viimein löytyi aikaa pitkään ohjelmassa olleelle putki AM-modulaattorikokeilulle. Idea kokeiluun syntyi RM.org:issä olleiden AM-modulaattorikokeilujen perusteella:
https://www.radiomuseum.org/forum/granco_granco_am_modulatortransmitter.html?lan...[url]
https://www.radiomuseum.org/forum/modulator_fuer_lang_und_mittelwelle.html [/url]
Näistä erityisesti jäi kiinnostamaan versio jossa käytettiin sharp cut-off tyyppistä ECH84 triodi-heptodia.
Tein tästä oman version, jossa tutkin muutamia RM.org:in versioista poikkeavia ratkaisuvaihtoehtoja. Esimerkiksi protoon valikoitui kideohjaus.
Modulaattoriputkeksi valikoitunut ECH84 poikkeaa tunnetummasta ECH81:stä siinä, että ECH84:n heptodin toisen ohjaushilan (g3) ohjausjännitteen tuottama muutos anodivirtaan on lineaarinen.
ECH81:ssä vastaava ominaisuus on epälineaarinen, koska ECH81:ssä hilajännitettä käytetään AVS-tarkoitukseen.
Toimintaperiaatteesta lyhyesti:
Modulaattorin kantoaaltotaajuus synnytetään ECH84:n triodiosassa, joka on kytkennältään kideohjattu Pierce. Siitä saadaan n. 20 Vrms oskillaattorijännite, joka viedään ECH84:n heptodiosan ensimmäiselle ohjaushilalle (g1). Tämä jännite ohjaa, tai paremminkin kytkee heptodin anodivirrtaa tyyliin on/off.
Audiovahvistimeksi valikoitui pentodi EF94 / 6AU6, joka tässä on triodiksi kytketty Audiovahvistimen toimintapiste on asetettu katodille kytketyllä keltaisella LEDillä, joka synnyttää putkelle -2 V hilaetujännitteen. EF94:n anodivirta on suhteellisen suuri ja anodivastus pieni, joten asteen lähtöimpedanssi on alhainen. Tätä ominaisuutta tarvitaan, jotta audiotaajuusvaste pysyy suorana. Syynä on heptodin hilalta (g3) on kytketty maihin 1n kondensaattori, jolla estetään oskillaattorisignaalin pääsy väärää kautta hepodille. Tämän 1n kondensaattorin vaikutus näkyisi taajuusvasteessa, mikäli audioasteen lähtöimpedanssi olisi suuri, kuten olisi tilanne esim. ECC83 tyypin putkilla.
Vahvistettu audiosignaali viedään heptodin toiselle ohjaushilalle (g3).
Tähän pisteeseen tuodaan myös hepodin toimintapisteen määrävä negatiivinen esijännite, jonka pitää olla säädettävissä.
Toimintapisteen säädöllä on suuri merkitys AM-modulaation lineaarisuuteen.
Negatiivinen esijännite on puoliaaltotasasuunnattu hehkujännitteestä.
Heptodin ohjaushilalle tuotu n. 1,7 Vrms audiosignaali tuottaa 75 % AM-modulaation.
Harmooninen särö tällä modulaatioprosentilla on parhaimmillaan n. 1,1 %.
Heptodin suojahiloille (pinni 7) on järjestetty stabiloitu 75 V esijännite. Suojahilajännitteen vakavointi on oleellista, koska myös tämän jännitteen vaihtelut vaikuttavat modulaation lineaarisuuteen. Suojahilajännitteen arvo ei sinänsä ole kovin kriittinen, mutta koska hyllystä löytyi 75 V zenereitä, niin jännitteen valita oli helposti suoritettu.
Moduloitu kantoaalto saadaan heptodin anodilta (pinni 6) josta se on johdettu kaistanpäästösuodattimelle jossa myös lähtöimpedanssi sovitetaan pieniohmiseen ”antenniin” sopivaksi. Samalla kantoaallon harmooniset saadaan vaimennetuksi nanowattitasolle.
Kaikki kytkentäkaaviossa näkyvät induktanssit ovat vastuksen kokoisia pienoiskuristimia, joten kelojen käämintää ei tarvinnut tehdä.
Modulaattorin säätäminen optimaaliseen lineaarisuuteen onnistuu helposti ilman erikoismittalaitteita (modulaatioanalysaattoria). Ohessa kuva, jossa moduloiva signaali on funktiogeneraattorista otettua kolmioaaltoa. Säätämällä ohjaushilan (g3) biasjännitettä, on oskilloskoopilla helppo havaita (modulaattorin lähdöstä) kohta, jossa kolmion muoto on paras.