Hei, tämmöinen kone tuli eteen. Onko tietoa radion maahantuonnista ja valmistusvuodesta?
Aika hyvässä kunnossa päällisin puolin, mutta Gerufon-mies muisteli sen simahtaneen kun kytkivät sen 220 V verkkoon joskus poikasena - on tarkoitettu 110 V~ jännitteelle.

Kuva on vähän heikkolaatuinen kun otin sen kännykällä hätäisesti.

Joo, mä tuuppaan lisätietoa kun käyn taas katsomassa aparaattin omistajaa.

Tää oli vähän hätäinen heitto. En muuten löytänyt yhtään kuvaa edes kuukkelilla, vaikka katselin yli 400 ehdotusta.

Vaikuttaa harvinaiselta kapistukselta tämä malli,mutta tässä muutama  Wells Gardnerin tuotannosta.
http://www.nostalgiaair.org/Resources/444/T0000444.htm

LGL

Kiitoksia tiedoista!

Tää aparaatti on ollut Helsingin (taka) Töölössä asuneen rautatieläisen radiona ja epäillään sen tulleen silloisen VR:n kautta hankittuna suoraan Ameriikasta.
Mä koitin selailla 1934-36 paikallisia (jenkki-) lehtiä, mutta ei tärpännyt - ainakaan vielä.
Tuo 6A7- putki taisi tulla markkinoille Maaliskuun 1934 jälkeen, joten radioon on heti laitettu "parempi putki". Tässä radiossa on myös kaksi aaltoaluetta; pitkät ja broadcast  reception (= mitä se sitten tarkoittaakaan?), oletan sen tarkoittavan keskipitkiä.
05A-kaaviosta löytyykin tuo aluevalinta, kun oiken tarkkaan katsoo - useissa AA5- radioinen kaavioissa on vaan yksi aaltoalue käytössä.
Mä lupasin kaverille katsoa konetta tarkemmin ensi keväänä - ehkä juttu jatkuu, mitään massivikunnostusta en tuohon kuitenkaan tee.

Yleisenä huomiona näissä 5-putkisissa koneissa on, kun uusi putkityyppi tulee ulos sitä käytetää hetimiten tuotannossa ja tässä vuoden 1934 kohdalle alkaa radioihin ilmestymään jo aseman/ taajuuden näyttö radioihin - halvempiinkin.

Koneiston irrotus kopastaan: 1-putki ottaa hilahatustaan kiinni koteloon niin, että chassis täytyi nitkutella ulos. Tämän putken pitäisi olla 6A7, mutta se on vaihdettu joskus, tilalla on Championin tekemä 6K8G (Octal kantainen) ja sen takia on tarvittu adapteri (näkyy kuvassa).

Pääteputki on myös vaihtunut 43-putken tilalla on nyt RCA:n 25L6GT, joka myös on Octal-kannalla.

Radiossa pitäisi olla 3 kondensaattorin blokki (ryhmäkondensaattori, elektrolyytti), mutta ei löytynyt – vaan on kaksi kantikasta ja tasasuuntausputkella kaksi mustaa pötkylää, joista on piki sulanut – valunut.

Hätäisesti mitattuna näyttäisi putkin hehkulangat olevan vielä ehjät, mutta 160 ohm. sarjavastus on poikki. Sitä ei paljon viitsi käpelöidä, kun eriste on valkoista asbestia (Krysotiili). Vastus on tuon reikälevyn alla

Toisesta kulmikkaasta kondensaattorista pilkisti folio ulos nurkasta, varmaan oli tussahtanut aikaisemmin mainitussa kokeilussa. Nuo vaaleat kondensaattorit tuossa pääteputken ympärillä on tod. näk. vaihdettu samaan aikaan putken kanssa.

Aluevaihtajan (keskimmäinen akseli) bakeliittilevy on taipunut ja ei saa kontaktia.

Tuossa kovaäänisessä ei taida olla kestomagneettia, vaan sille on oma magnetointikääminsä (field).
Edelliseltä korjaajalta on näköjään C9 konkka tullut väärään väliin – R8 ja R9 on yhdessä ja siitä lähtee konkka hilalle.
Onkohan tässä myös nuo 8 uF konkat olleet vääriperin (kuva edellisessä viestissä), kun kyljessä lukee ”gul  +” eli keltainen on + -johdin ja nyt ne oli kytketty alempaan potentiaaliin (lähes maahan)?

Eikös nuo elektrolyyttikondensaattorien +-napa kytketä tuohon katodilta lähtevään johtimeen??
Alla pari virtalähdekaavoin kuvaa.

Minua rupesi kiinnostamaan tämä kone sen verran, että vaihdan lähes kaikki kondensaattorit ja sitten vielä tulee tuo hehkujen vastus – romulaatikosta löytyy useimmat osat, vaan lyytit ja  yksi polko sekä vastukset joutuu hankkimaan (Uraltone = 5€ ). Tähän olisi tarvinnut 15 W tehoisen etuvastuksen hehkuille, mutta laitan kokeilua varten vain 10 W kestoisen, laskettu tehohäviö vastuksiin 10,76 W (10+47+100 ohmia). 

Kiitos Jari, mulla ei mielikuvitus riittänyt tähän tai kokemusta on liian vähän

Piirikaavion mukaan kaiuttimen magnetointikäämille tulee 110 V tasajännitettä. Tuosta laskemalla mittaamallasi resistanssilla tehoksi tulee 4,65 W. Eiköhän tuo ole aika sopivasti, tuskinpa sinne voi paljon enempää tehoa laittaa ilman että käämi jo kuumenee liikaa.

Verkkomuuntajavertailu ei ole oikein relevantti koska muuntajallehan syötetään vaihtojännitettä ja impedanssi on sitten jotakin aivan muuta.

Hehkujen pitää tietenkin toimia, jotta tasurista tulee sähköä ulos.

Jari

Konehuone näyttää nyt tämmöiseltä, tilaa on hyvin. Poistuneet konkat, kuvasta puuttuu kaksi kulmikasta lyyttiä - kuva kuitenkin aikaisemmassa viestissä.
Koneisto on aika herkkä loisteputkien aiheuttamalle häiriöille ja herkkyys on huono, asemat ilmestyy vasta klo 8 jälkeen illalla keskipitkillä.

Ehkä viimeinen päivitys tähän juttuun; Kun en oikeaa kaaviota löytänyt tähän koneeseen ja komponenttienkin arvot oli osittain arvailujen varassa, piirtelin tällaisen osakuvan selvittääkseni itselleni kytkentää ja arvoja osille. Toivottavasti idea auttaa jotakuta toistakin.