Terve,

Esittäydytään nyt sitten tässä samalla, eli hieman yli kolmikymppinen mies ajautui putkiradiohankinnan myötä putkiharrasteen pariin. Noin kuusi vuotta sitten tuli suunnitelmaksi rakentaa putkivahvistin, tosin opiskelijan budjetilla ei tuollaisia voinut toteuttaa, vaan se jäi taka-alalle. Harrastuksiksi on muodostunut USA-autot, kynäruiskumaalaus, audiolaitteet sekä tietoliikennetekniikka (tämä futuristisempi). Elektroniikan parissa tuli nuorempana pelattua enemmän, viimevuosina vähemmän, koska ei vanhojen televisioiden ja videoiden korjausta enää ole paljon tarjoiltu ja niistäkään ei tullut enimmäkseen korjattua kuin mekaaniset ja tyyppiviat. SRHS:n jäsenhakemuskin on laitettu jo eteenpäin.


Tuli sitten mahdollisuus ostaa tämä ASA 1135 putkiradio huimaan 12 euron hintaan. Koneen sisällä näköviritysputki näytti roikkuvan, takaseinä auki ja pikainen tarkastus. Lyhytaaltopuolen hihna on hypännyt rullilta sekä toinen taustavaloista palanut, putket lähtivät kyllä hehkumaan. Ääntä ei vielä muutamaa pientä räsähdystä ja hurinaa lukuunottamatta tullut. Kotelo on hieman ajansaatossa saanut "patinaa" pintaan, päällä on säilytetty kukkamaljakkoa, kankaissa on hieman tummumia ja lakka tietysti jo päässyt halkeilemaan, etumerkki puuttuu ja johtokin kaipaa vaihtoa. Osa kondensaattoreista lienee kaipaa vaihtoa ja potikat hieman voiteluainetta.

Kytkentäkaavioita tietysti olen vielä vailla, mutta laitan tuon ASA CD:n tilaukseen jossain vaiheessa.

Koitan laittaa kuvia radiosta jossain vaiheessa. Tarkoitus on siis kunnostaa kyseinen radio omaksi iloksi, sekä mahdollisesti hankkia hieman enemmän teknistä tietoa putkilaitteista tässä samalla, jos vaikka sen putkivahvistinprojektinkin saisi joskus alkuun.

Tervetuloa seuraan.
Halvalla sait ASA radion ja vielä peräti pienellä hommalla kuuluvankin. Nythän on niin, että mikäli saat paikat puhdistettua pienistä kontaktipintojen hapettumisista ja kaikki alueet alkaa kunnolla kuulumaan, niin tuskin tarvitsee ryhtyä kondensaattoreita suotta vaihtelemaan, ettei alkuperäisyys kärsisi.
Kelakeskuksen liikkuvat osat kannattaa suihkutella puhdistus aineella ja nivelet öljytä. Kotelon pintaa voi parannella pulituuriin kotutetulla kangastilkulla ripeästi hankaamalla, olen itse saanut sillä tavalla samanlaisen asan siistiin kuntoon pinnaltaan.

KKO

Tällainen mainos oli Helsingin Sanomissa, kun Asa 1135 tuli myyntiin joulun alla 1956.

Kauko Viitanen

Tässä on kuva omasta ASA 1135:stä, joka on edelleenkin "projekti-asteella" säröytyvän äänen vuoksi. Pitääkin taas tulevaisuudessa perehtyä tähän ongelmaan tarmolla.

Tällä viikolla ei oikein radion kanssa ehtinyt touhuamaan töiden vuoksi, mutta tänään ja huomenna on aikaa. Olisiko jollain lähettää sähköpostilla kyseisen ASA:n huolto-ohje, kun tuo hihnapyörä jostain puuttuu ja mielestäni ULA-puolen hihna ei nyt oikein mene sieltä mistä pitäisi?

Kiitoksia nyt etukäteen.

Olen ollut penkomassa ja kuvaamassa varastoani ja tällainen Asan variometri tuli vastaan.
Tämä tulee varmaan myöhässä ja voipi olla eri mallikin.
Kyllä möttien pitäisi olla melko tarkkaan samassa tasossa, pienet heitothan korjataan sitten trimmerikonkilla.

Tarkemmin ajateltuani: normaali viritys tehdään asteikon alapäässä keloilla ja yläpäässä trimmereillä.
En ole (muistaakseni) koskaan tuollaisia variometrejä korjaillut, mutta nähdäkseni tuokin menisi näin:
ensin asteikkomekanismi alapäähän (88 MHz), sitten oskillaattoripuolen messinkiholkin (siis sen joka liikuttaa narua) ruuvi löysälle ja vain holkkia,
ei akselia kiertämällä taajuus kuuluville. sitten asteikko ylätaajuuksille (100 MHz) ja oskillaattoripuolen trimmeristä
taajuus paikalleen. Tämä voidaan toistaa pari kolme kertaa, sillä ne vaikuttavat toisiinsa.
Luonnollisesti välillä asemanhakua siirrettäessä pitää holkin ruuvi kiristää.
Oskillaattoripuolen tunnistaa siitä että viemällä meisselin tai sormen kelan lähelle niin asema siirtyy sivuun.
Kun asteikko  täsmää niin tehdään samat säädöt sillä toisella kelalla ja trimmerillä, eli alapää messinkiholkilla ja yläpää trimmerillä,
nyt vain säädetään ne parhaaseen kuuluvuuteen. Molemmissa säädöissä viimeksi trimmerillä.
Jos/kun  kytkennässä on vielä yksi kela suoraan antennin sisäänmenossa, niin se viritetään alueen keskikohdassa (94-95 MHz) parhaaseen kuuluvuuteen.
Tämän vaikutus on melko heikko.

Voi olla kokonaisessa radiossa hankala temppu, uskoisin että tehtaassa nuo on viritetty erikseen jossain testipenkissä.

Saakohan tuosta nyt mitään tolkkua ?

Tervehdys,

hieman asian sivusta.
Vierastan hieman "variometri" sanan käyttöä em.oskillaattorikytkennästä.
Käyttäisin tässä ehkä nimitystä PTO(permeability tuned oscillator) ja vastaavasta säädettävästä suodinkytkennästä PTF(permeability tuned filter).
Tämä tekniikkahan on tuttua vanhoista radioamatöörilaitteista, esim. Collins, Drake.
Onhan variometrikin komponenttina olemassa mutta se on yleisimmässä muodossaan induktanssi jonka sisällä on toinen(mekaanisesti)säädettävä induktanssi.

Nipa

Kovasti paljon kiitoksia vaan balticsuperille vaivannäöstä, ei  tullut ainakaan minun ASA928:aani yhtään myöhässä.
Projekti on vielä levällään, vai sanoisinko levinneenä (näppäimistö), kuten ehkä toisaalta luit. Ohjeet vaikutti hyvin selviltä ja pääsin uskoakseni jyvälle hommasta. Kiitos varsinkin noista kuvista, jotka usein kertovat sanoja enemmän.

Minä kuulun näihin myöhäisheränneisiin putkiradioharrastajiin, jolla radiopuolen teoria- ja käytännön koulutus on pelkästään oman harrastuksen varassa. Variometri- termi tuli ensimmäistä kertaa vastaan jossain Törön kirjoista, joissa tuon kuva oli. Kuukkelin perusteella ilma-akrobaatitkin käyttävät saman nimistä laitetta korkeusmittarina ilmaisemaan muutosta.

Työn alla olevaa chassista ei saa edes päädylleen seisomaan, eli ainut tapa lienee saada se päälle ja viritettäväksi taitaa olla kulmasta roikkumaan. Ihmettelin taannoin tuollaista narua eräässä radiossa, mutta tarkoitus lienee ollut tuo. Perästä kuuluu...

t.Ari

Tässä erään (RX) radion asemanviritys-järjestemä joka ei ole kovin tavallinen.Kuvasta näky kela joka säätelee taajuuden ja alhaalla (huonosti näkyvä) oskillattorin kela.
Radio on Blaupunkt 4W649 ja esittelijä kutsuu sitä "variometriksi".

LGL kirjoitti 11.02.2011 klo 21:45:08:


Tuohan on Asaa vastaava viritys, mekaaninen toteutus vain vähän erilainen.

Olen kyllä tietoinen oikeistakin variometreistä, onhan niitä itsellänikin muutamissa radioissa.
Koko ajan kun olen alalla ollut, niin noista ula-systeemeistä on käytetty variometri-nimitystä.

Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja määrittelee näin:
"variometri on säädettävä induktiokela. Sarjaan tai rinnakkain kytketty
kelapari jonka kelojen sijaintia muuttamalla keskinäisinduktanssin
muutos aiheuttaa kokonaisinduktanssin muutoksen."

Uusi radiokirja (Wiio-Somerikko 1958) sivu 141:
"ULA-alueella käytetään myös usein liikkuvilla kelasydämillä
tapahtuvaa viritystä, eli ns. variometriviritystä."

Juuri muita teoksia ei nyt ollut käsillä, eikä oikein aikaakaan perusteelliseen penkomiseen.

Ainakin saksassa puhutaan yleisesti variometristä, esim tuolla on pitkä litania ja paljon kuvia:
http://www.radiomuseum.org/forum/ukw_spulensatz_in_den_rundfunkgeraeten_von_saba...

VM-nimitystä on täällä käytetty aikaisemminkin vastaavista ula-virityksistä,
mm tässä (ja muissakin) threadeissa, eikä niitä ole kritisoitu.
Miksiköhän tämä nyt herätti kommentoijat ?

Tuossa vielä yksi:

Aikoinaan kun nimityksen variometri ensimmäistä kertaa kuulin niin siitä kyselin joltain (joskus 60-luvulla).
Nimityshän ei suoraan viittaa edes kelaan tai induktanssiin.  Sain silloin vastaukseksi tuommoisen kelarakenteen jossa on sisäkkäin kaksi kelaa ja toinen niistä liikkuu. Ja tämä on sitten jäänyt ainakin minulla kuvitelmaksi variometrin olemuksesta.
Olen myös kuten jotkut muutkin käyttänyt tuota PTO nimitystä esim oskillaattorista jonka taajuutta säädetään kelalla jossa on liikuteltava kelasydän (Collinsin VFO:t yms).


Ilpo

Katselin pikaisesti SRHS:n Asa-CD:tä eikä siellä olevissa huolto-ohjeissa näytä olevan asteikkonarujen kaavioita. Kytkentäkaaviot kyllä on, joten kannattaa ostaa tuo CD (myydään vain seuran jäsenille).

Lainaus:


Ensimmäiseen sanoisin, että pääteputkien (EL84) hilojen kytkentäkondensaattorit vuotavat. Tämä vika kannattaa korjata heti ettei hajoa pahemmin. Toiseen vaivaan on mahdollisesti syynä jompikumpi tai molemmat putkista EC92.

Timo