Terve.
Olen uusi jäsen tällä keskustelufoorumilla ja ajattelin että kun toiminta näyttää olevan näinkin alussa niin jokainen halukas voisi kertoa hieman itsestään ja muista harrastuksistaan.

Itse olen Turkulainen 23 vuotias mies. Nuoresta iästä huolimatta vanhoja putkilaitteita on ollut omistuksessani jo reilun kymmenen vuoden ajan. Harrastus lähti liikkeellle perittyäni mummilta hänen vanhan ASA 751 L putkiradion, joka laitettiin isän avustuksella kuntoon. Nykyisin vanhoja laitteita löytyy jo vähän enemmän, uusimpana tulokkaana  Philipsin TV/Radio/Levysoitin -kaappi.
Kiinnostuksen kohteena on myös 70 -luvun loppupuolen ns. Vintage Stereolaitteet. Tällä hetkellä on Optonica SA-3131, Pioneer CT-F9191, Pioneer PL-15 laitteista koostuva kokoonpano.
Olen myös kirjoilla Suomen Volvokerhossa ja vapaa-aika menee välillä vanhan Volvon kimpussa.

Tervetuloa joukkoon.

Itse olen vm. 1973 ja olen käynyt ammattikoulun Radio ja TV-linjan, tein niitä hommia muutaman vuoden -90 luvun alussa. Aavistin että tällä alalla ei kohta enää elätä iseään, niin jatkoin tietokoneteknikoksi Raahessa. Nyt olenkin sitten saanut leipäni yllättäen! radiotekniikan suunnittelun parista viimeiset 9v.

Kaikki sähkölaitteet on kiinnostaneet aina ja suuntautumiseni tele/radio puolelle alkoi varmaan siitä kun isäni toi puhelimen raatoja minulle työpaikaltaan puhelinyhtiöstä. Olin varmaan 3v kun ensimmäiset puhelimet "korjasin". Sittemmin radioamatööriharrastus on tuonut paljon lisää tähän harrastamiseen ja putkiradioita on tullut korjattua useita vuosien varrella.

Tällä hetkellä keräilen mm. Sailor merkkisiä laivaradioita sekä radio/tele mittalaitteita.

Ihan vanhempia laitteita (-10-30-luku) en juuri harrasta, jätän ne vanhemmille herroille. -50-70-luku kiinnostaa eniten tällä hetkellä. Ne on sellaista kamaa joka on ollut vielä käytössä omassa nuoruudessani ja niihin liittyy omia muistoja ja muistikuvia.

Janne
OH6LSL

Lainaus:


Saamassani putkessa oli varmaan vihreää kryptoniittia joka poltti kuuppaan lopullisen jäljen ja tässä sitä nyt harrastellaan kaikenkarvaisia radioita..  . Tulipa itsekkin laittetua putki päreiksi ja ihmeteltyä sisuskaluja.

Meille tuli Philipsin töllö 1957,ennen meikäläistä siis,silloin katselivat myös Tallinnan lähetyksiä ja sikäläinen taukokuva oli piirroskuva lähetinantennista joka "lähetti" radioaallon ,kuulemma mummoni katsoessaan sitä ekoja kertoja kumartui kun luuli se osuvan katsojaan..  .

RinTinTinin ohella tuli joku toinenkin koirasarja silloin,schäferi joka oli US Cavalryn maskotti jonkun pikkupojan kanssa ,pojan nimi taisi olla Rusty? Sirkus Papukaija oli toinen suosikki.

Terve kaikille!

Olen 16-vuotias opiskelija ja putkiradiot ovat kiinnostaneet minua jo oikeastaan jo monta vuotta, mutta innostus nousi huomattavasti muutama päivä sitten kun muistin mummolan vintillä olevan harvinaisen oloisen putkiradio/single-soitin yhdistelmän, joka olisi tarkoitus saada korjattua, mutta ongelmia tuottaa jo se etten tiedä edes minkä merkkinen koko vempula on    Joka tapauksessa olen iloinen jo siitä että meillä edes on sellainen    Saatanpa pistää tänne vielä joskus pari kuvaakin kyseisestä himpulasta jospa joku osaisi sanoa edes merkin 

Moro,

olen noita sodasta palanneen sukupolven puhdetöitä, suuria ikäluokkia, 62 vuotias äijä, eläkkeellä.

Radioharrastukseni alkoi 50-luvun lopulla kun Karilaan Mieleni Minun Tekevi kirja joutui käsiini. Siinä oli julkaistu yhdellä DLL21 putkella toteutetun paristoradion rakennusohje. Tuijottelin kytkentäkaaviota  aikani ymmärtämättömänä ja päätin, että tuosta täytyy ottaa selko. No selkishän se ja rakentelin koulupoikana muutaman putkiradion ja kitaravahvistimen. Myöhemmin 60-luvun alussa tuli sitten tuo musta mukkula eli OC71 ja alkoi transistorikausi, niinpä väsäsin minäkin muutaman taskuradion.

Osmo A. Wiion hengentuotteet kuluivat käsissä kannettomiksi.

Kuten usein käy harrastuksesta tuli ammatti ja pilasi harrastuksen. Päästyäni Otaniemen Polysteekistä 70-luvun alussa työskentelin tietekoneiden parissa koko työurani. Koulupoikana nuo kieliopinnot eivät juuri sujuneet, kun vain matikka ja fysiikka kiinnostivat. Siitä huolimatta työurasta hyvän matkaa toistakymmentä vuotta meni  ulkomailla asuessa, ja nuo vihatut kieletkin tuli opittua kantapään kautta.
Kaikki radiohommat jäivätkin sitten yli kolmeksi vuosikymmeneksi kunnes nyt muutama vuosi sitten palasin vanhaan harrastukseen.

Kuten äijille näyttää usein käyvän, vanha historia alkoi kiinnostaa enemmän kuin rakentelu, vaikka kyllä vieläkin nuo mikroprosessorit ohjelmoituvat ja SM-komponentit  juottuvat.

Keräilen ja roplailen vanhoja elektroniikan mittalaitteita, putkellisia liikennevastaanottimia (Boat Anchors) ja nykyään pääasiassa itseäni vanhempia BC-radiota, mieluimmin 20-30-luvun tavaraa. Lisäksi laareista löytyy melko kattava putkikokoelma. Olen koonnut pääosin itse kunnostamistani mittalaitteista varsin käypäsen elektroniikkalabran.

Osa radioista ja muista romppeistani näkyy Radiomuseum:in sivuilla.

Lisäksi keräilen vanhaa tekniikan kirjallisuutta, jota on kertynyt tuhatkunta nidettä, noin puolet radiotekniikkaa ja elektroniikkaa, mukaan lukien suuri osa ennen 70-lukua Suomessa julkaistuista radioalan opuksista.

Että tämmöösiä.

T. Juhani Mäkivuoti