|
Kiitosta paljon, tuo olikin se eniten kaivattu tieto laitteesta.
Kaikki linkit ja ohjeet kahlaan huolellisesti läpi ja useimmat Marssiantennin ja ILJ videot onkin jo tuubista kahlattu.
Itsellä on taustaa putkiradioista silleen, että minut on pantu alulle niiden kukoistuksen aikaan aivan 60-luvun alussa, mutta tuolla varhaisteinivuoisina, kun tein kolvin kanssa ensituttavuutta, oli transistori jo kova sana ja putkivehkeitä katseltiin pitkin nenän vartta ja niille lähinnä naureskeltiin.
Joskus vuosikymmen myöhemmin sitten jotain pienepää tuhertanut TTL/CMOS logiikkapiirien kanssa, lähinnä mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Varhaisia kokemuksia on myös muutamista piirilevyvalmistuksista teippaamalla ja valoherkän pinnoitteen kanssa. Sittemmin puuhastelu hiipunut vuosikymmeniksi paikkakunnan olemattoman komponenttisaatavuuden tähden.
Latasin koneelleni kuitenkin varmuuden vuoksi KiCad ohjelman, jos homma lähtee tästä vielä jotenkin turpoamaan, kompojen saanti kun on taas hyvää nettikauppojen ansiosta.
Konkkaremppaa varten on tulollaan setti SMD konkkia 2pF - 100pF, 1000 V ja jokunen elko ujutettavaksi alkuperäisten kuorien sisään.
Tinapuolella koin eilen herätyksen, kun kaivoin tyytyväisyyttäni vanhan lyijyllisen tinarullan esille, vain havaitakseni sen hapettuneeksi ja fluxit tipotiessään. Lisäsin ostoskoriin rullan 63/37-tinaa tulevaa varten.
Kalustoa päivitinkin jo oskilloskoopilla ja signaaligeneraattoria odottelen tuohon saapuvaksi.
Virityksessä uskon olevani suorastaan luonnonlahjakkuus, tinnituksen tähden korvieni välissä soi 24/7 n. 5 kHz viritysääni, mutta onnekseni se ei kuulu ulkopuolelle eivätkä ihmiset häiriinny.
Putkiradiopuuhastelusta haeskelen puhdepuuhastelua ja tavoite on kyetä entistämään laite entiseen loistoonsa koteloa myöten ja oikeastaan yksi hankalampi pulma tuossa vielä on, kun ei ole oikein työpistettä ja paikaksi jää keittiönpöytä, josta puuhastelusta on odotettavissa hellasäröä, enkä syystä ole vielä edes tullut maininneeksi uudesta tulokkaasta huusholliin. Rouvalla on kunnioitusta herättävä niska-perseotteen hallinta, joten täytynee edetä jotenkin lahjonnan kautta.
Tiedän siis sähköstä lähes kaiken: 9V pariston voi testata kielellä, paimenlankaan ei pidä kusta, eikä sormia tunkea verkkosähkölaitteisiin. Autoissa on miinus rungossa, paitsi Ford Anglia, jossa on plus rungossa. Oliko tuossa vielä jotain muuta?
Ja se erotusmuuntaja, tulkoon se sitten.
Ja nyt sitten vain odotellaan uutta tulokasta maanantaiksi 😊
|
Sivu: 1
Suojaerotusmuuntajan tarpeellisuus (Luettu 418 kertaa)
