Oheinen teksti vuodelta 1927.

No 42, 1927. Hakkapeliitta lehti. Kirjoittanut ins. E. A. LIUKSIALA.

Jos nyt heitämme kiven "eetteriin”, so. aikaan saamme jollain tavoin eetterihiukkasten edestakaisen liikkeen, niin tämä liike siirtyy heti "naapurihiukkaseen” ja edelleen tä-mänkin "naapuriin” jne.. Syntyy eetteriaalto, joka etenee valon nopeudella, samanta-paisesti kuin vesiaalto esimerkissämme, mutta tällä kertaa paljoa nopeammin, eikä pitkin pintaa, vaan pallonmuotoisena sen kohdan ympäri, mihin "kivi" putosi. Aalto liikkuu siis hirmuista vauhtia (300,000 km/sek.) ja se pienenee vain hitaasti, joten sen vaikutus on havaittavissa vielä suunnattomien etäisyyksien päässä. Tällaista eetteri-aaltoliikettä käyttääkin juuri radiotekniikka hyväkseen. On vain saatava sopiva "kivi”, joka heitetään eetterimereen aallon aikaansaamiseksi. Tämä kivi on lähettäjäaseman "antennissa” synnytetty sähkövärähtely. Niin pian kun sähkövärähtelyjä nim. syntyy, vaikuttavat ne antennin ympärillä oleviin eetterihiukkasiin, jotka rupeavat myös vä-rähtelemään, ja liike jatkuu aaltona aivan uskomattoman etäälle ja kaikille suunnille. Sähkövärähtelyt synnytetään tavallisesti noiden ihmeellisten "radioputkien” avulla, ja kun niiden laajuutta helposti voidaan mikrofonilevyn avulla säätää, saadaan siis pu-helimeen puhuttu ääni muutetuksi ensin sähkövärähtelyiksi ja sen jälkeen siirretyksi avaruuteen eetteriaaltoina.


Käsittääkseni eetteri on edelleen olemassa, tyhjässähän ei mikään voi liikkua. Mutta, onko eetterin tilalle käsite sähkömagneettikenttä sitten oikea käsite?
Vai kulkeeko sähkömagneettikenttä sitten eetterissä?

Entäpä jos ei eetteriä olekaan niin mikä kulkee? Vastaanottimessa esim. kidekone, laite ottaa vastaan aineellista värähtelyä joka tulee lähettävästä antennista. Siis elektronejako sieltä tulee? Elektronihan on aineen rakenteen, siis atomimallin mukainen kuva pienestä aineosasesta. Virtaava elektroni on sitä sähköä.

Hmm,,jotakin aineellista hiukkasvirtaustahan täytyy kulkea lähettävän antennin ja vastaanottimen välillä,,muutenhan ei esim.kidekoneesta saisi mitään ääntä kuulusalle.

Hmm ilmeisesti eetteri on olemassa,,mutta sen tieteellinen nimi lienee olisi oltava eri?,,vaikka sanana se on erinomainen mutta liittynee aineen kaasumaiseen olomuotoon.

Kysymys näin harrastajatieteilijän näkemyksenä onkin;
Onko olemassa tosiaan niin pientä aineosasta avaruus täynnä että ns.sähkömagneettinen värähtely siinä etenee tai sitä tärisyttäen värähtely etenee?

Mitä aineellista siis liikkuu antennin ja vastaanottimen välissä?
Onko se vaan sitä sähköhiukkasvirtausta sitten loppujen lopuksi pelkästään,,
aineettomassa tyhjyydessähän ei mikään liiku, siitä sitähän se ei voi olla se antennin ja vastaanottimen väli vaikkapa avaruudessakaan.

Hmm,,olemmeko ollenkaan viisastuneet radioaallon syvemmän olemuksen ymmärtämisen suhteen sadan vuoden aikana?
En tiedä, mitä sanoopi muut alan tietäjät?

Kirjassa Luonto tieteen valossa, osa 9 kerrotaan Michelson ja Morley -kokeesta, jossa todettiin, että ei ole olemassa eetteriä. Koe tehtiin 1880-luvulla.

Raimo Sjöberg kirjoitti 07.08.2024 klo 14:08:11:


Lähin esimerkki lienee sitten radioputki,,siinähän se ns.elektroni liikkuu tai sinkoutuu paremminkin katodilta anodille, syntyy sähkövirtaus.

Tyhjö tarkoittanee yleensä tilaa joka on aineeton,,,eli on ns.molekyylirakenteen omaava aine saatu siitä imettyä pois, esim. kaasumaiset aineet kuten ilma.

Radioputkesta on imetty ilma pois, on saatu tyhjö.
Mutta onko putki aineeton sisältä vaikka siitä olisi saatu imettyä kaikki molekyylit pois?
Lasin läpi pääsee valohiukkaset putken sisälle. Toki pimeässä ei niitä ole,,,ovat poistuneet.
Kun hehkulankaan kytketään virta,,siitä irtoaa heti ainetta joka täyttää putken sisältä,,eli lienee niitä elektroneja nekin. Putkitekniikan teorioissa puhutaan elektronipilvestä.

Ja kun katodille tuodaan elektroneja ne sinkoutuu siitä anodille joka kuumenee ottaessaan siihen sinkoutuneita ainehiukkasia vastaan,,osa sinkoutuu takaisin,,osa jatkaa eteenpäin vaikka muuntajalle. Ymmärtääkseni anodilla oleva vaihtojännite on kuvaus elektonien määrän vaihtelusta anodilla päätemuuntajalle lähtevässä johdossa.

Radioputkea tuskin saa sisältä aineettomaksi vaikka siitä saadaan imettyä tai muuten,,molekyylirakenteen omaavat ainerakenteet pois. Se on täynnä elektronia pienempiä hiukkasia,,varmaan sitä eetteriä. Muutenhan ilmaaineen massapaine ympärillä painaisi sen lyttyyn.

Samahan se on hiukkaskiihdyttimen putkessa. Ne kuvittelee että siinä elektroni kulkee tyhjössä magneettikentän voimasta. Mutta eihän se putki tyhjä ole. Jo magneettikenttä on siinä sitä täyttämässä. Sekin on täynnä "eetteriä". 

Eetteri olisi hyvä paikka valmistaa radioputkia kun ei tarvitisi imuroida ilmat tuubista ulos ja olisi taatusti 100% tyhjiö. Siis tyhjää täynnä. Eetterillä ei ole fyysistä ominaispiirettä mutta kuitenkin tässä vallitsee aika ja tila. Jos tätäkään ei ole, mitä sitten?  Ainakin Mustassa Aukossa ei vallitse aika/tila eikä valoakaan toimi.

LGL

Eetteriteoriahan oli vallitseva ja hyväksytty teoria aina suhteellisuusteorian keksimiseen asti. Kuviteltiin, että sähkömagneettinen säteily (valo, radioaallot, röntgensäteily jne.) tarvitsisi väliaineen kuten ääni.
Nykyisen teorian mukaan sähkömagneettisen säteilyn välittäjähiukkasena toimii fotoni, joka on massaton hiukkanen (ei siis ainetta). No tässä kohtaa meikäläisen fysiikka ja järkeen käyminen sitten loppuukin.

Mi kirjoitti 08.08.2024 klo 19:12:41:


Fotoneja voisi olla se eetteriaine,,eli auringosta lähtevä valo-hiukkasmassa. Fotoni tosin mielestänäi ei ole aineeton tai massaton, muutenhan ei valo tunkeutuisi veteen tai aurinkopaneeli ei tuottaisi sähkövirtaa.
Käytännössähän valolähde lienee fotonihiukkaslähettäjä. Miten valo käyttäytyy,,siis se fotonivirtaus? Lasi päästää hiukkaset läpi. Ilma-aine päästää.

Mutta pelkkä puuseinä ei läpäise valoa. Radioaallot läpäisee puuseinän. Tämä viittaisi siihen että radioaallot kuljettaa ja/tai ne kulkeutuu puuseinän läpi ilman fotonia. Tämä viittaisii siihen että ns.sähkömagneettiset radioaallot ja vastaavat ilmattomassa tilassa kulkevat värähtelyt eivätä välttämättä ole sidoksissa fotonivirtaukseen,,vaikkakin valo kyllä hidastaa radioaaltojen etenemistä mutta ei sen liikkumisen mahdollistaja.

Aineettomassa tilassa ole mitään joka voisi värähtellä tai liikkua, siksi pidän ns.eetterikäsitystä oikeana,,vaikka termi on huono, joten eetteri voisi olla ehkä jotakin fotonia pienempää ainehiukkasmassaa. Äärettömän kevyttä yhtenä hiukkasena ja isossa kuvassakin kohtuukevyttä.
Toki voi olla toisinkin. 

MartinT kirjoitti 08.08.2024 klo 18:20:24:


Lähettimen antennin säteilemä sähkömagneettinen säteily, radioaallot saavat aikaan vastaanottimen antennissa sähkövirran.

Tämähän se on se ydinkysymys.

Mitä on fyysisesti, siis aineellisesti, sähkömagneettinen säteily?

Aineeton ei ole olemassa, ei siis voi liikuttaa ainehiukkasia, elektroneja.

Antennin elektronivirtaus sen saa liikkeelle suurella nopeudella ja vastaanottimessa sen liike saa aikaiseksi elektronivirtausta.

Se miksi asia on sekä radioteknisesti kiinnostava niin sen lisäksi se on kiinnostava siinä mielessä että miten se lisääntyvä radioaaltojen määrä vaikuttaa solujen toimintaan mm.meillä ihmisillä tai muillakin elävillä olennoilla tai kasveilla?
Jotenkin olisi aika erikoista jos radioaallot joita teknisesti tuotetaan, eivät vaikuttaisi solujen toimintaan tai perimään, kun ne tunkeutuu kuitenkin ihon läpi solurakenteeseen.
Vaikuttaako muistisoluihin,,no en tiedä,,ainakin ikä vaikuttaa ja sen huomaa jo itsessä. 

Raimo Sjöberg kirjoitti 10.08.2024 klo 14:54:50:


Hmm,,kirjoittamasi tekstin mukaan
"radioaallot ei kykene irrottamaan elektroneja"

Miten kidekoneessa,,mikä irrottaa elektronit liikkeelle?