Tarttui torilta mukaan päältä hienokuntoinen Philips B5SF62A. Toimintatakuuta ei annettu ja hiljainenhan se on, kohinaakaan ei kuulu. Aiempaa kokemusta putkiradioista ei ole joten hyvät neuvot ei pahitteeksi. Hieman muuta kokemusta sähkölaitteista on.

ECC85 putki on selvästi rikki, se on pimeänä ja lasissa särö. Muut putket hehkuu, paitsi suojapeltien sisällä olevista en hehkua nähnyt. Alkaakohan radio todennäköisesti toimia ECC85 vaihdolla?

Asteikkolamput ovat pimeänä. Purkamatta niihin ei oikein hyvin pääse käsiksi, ne varmaankin irtoaa ylöspäin vetämällä kuten putketkin?

Mikä on radion kyljestä ulos tulevan rautalankavipstaakin tarkoitus (kuva)?

ULA-UKV nappula on muita alempana ja sen tuntuma hieman epämääräinen, kannattaneeko sitä purkaa esiin ja yrittää korjata? Koneikon irrottaminen vaikuttaa aika työläältä.

Tasasuuntausputki vekkomuuntajan takana loistaa epäilyttävän kirkaana, viittaa vuotoon anodilinjassa. Mittaa jännite pääteputken EL84 anodilla, että se on 250 V huitteilla. Jos on kovasti alempi, ota tasasuuntaajaa lukuunottamatta kaikki putket pois, ja mittaa anodijännite uudelleen. Jos edelleen alhainen, on syynä todennäköisesti vuotava suodatuskondensaattori C1/C1a.

Myös pääteputken ohjaushilalle tulevat kondensaattorit C59 ja C62 kannattaa sovinnolla vaihtaa uusiin muovikonkkiin, ne vuotavat varmasti, ja vievät pääteputken toimintapisteen pois kohdaltaan aiheuttaen liiallisen virrankulutuksen ja huonon äänen, sekä rikkovat pääteputken.

Takaseinän jännitevalitsin kannattaa kääntää asentoon 245 V, niin hehkujännite putoaa sopivasti.

Käänsin jännitevalitsimen 245V asentoon ja mittasin EL84 anodijännitteen, se on ULA-nappi alhaalla 283V.

690-1800m nappi painettuna: 293V

Viritysmekanismi on kuten Vaionko arveli, ehkä se rautalanka tosiaan liittyy siihen.

Eli toivoa on että alkaa putkenvaihdolla toimia, Uraltonella näyttäisi olevan niitä. Vaihdan samalla noita konkkia kun ovat nyt esillä.

Otin chassiksen ulos ja sain korjattua viritysmekanismin. Siitä puuttui ULA napilta lähtevä lanka joka vetää kytkintä joka valitsee kumpaa konkkaa viritysnuppi säätää. Rautalanka oli laitettu käyttämään tuota kytkintä. Nyt ULA nappi palautuu muiden tasolle koska kytkimen jousi nostaa sitä.

Laitoin kuitusiimaa kun sitä löytyi kalastuspakista. Se on vahvaa eikä veny mutta saa nähdä kauanko kestää. Alunperin on ehkä ollut ohutta vaijeria, mistähän sellaista löytyisi?

GF kirjoitti 02.07.2024 klo 21:17:07:


Ostin vastaavaan käyttöön 0,4 mm vaijeria ja tarvittavia messinkiholkkeja Sinooperi nimisestä askartelutarvike puodista.

Konkkien vaihtamiseen on useampia filosofioita, jokaisella niistä on omat hyvät perustelunsa, joten yhden oikean tavan valitseminen on mahdotonta. Putkiradioissahan vaihtoa kaipaavat kondensaattorit, joiden sähköiset ominaisuudet ovat ajan saatossa alkaneet huonontua, ne alkavat vuotaa. Tätä vuotoa ei pysty mittaamaan yleismittarilla, tarvitaan eristysvastusmittari, joka mittaa kondensaattorin eristysresistanssin korkeammalla jännitteellä. Vaihtoa kaipaavat paperi- ja pikikondensaattorit. Keraamiset, mica ja erilaiset muovikalvoeristeiset kondensaattorit hyvin harvoin vikaantuvat.

Yksi filosofia on vaihtaa vain ehdottoman välttämätön. Tämä tarkoittaa pääteputken hilakonkkaa, ja mahdollista anodilta hilalle kytkettyä takaisinkytkentäkonkkaa. Pääteputken anodilta maihin, tai päätemuuntajan ensiön yli kytketty suurjännitteinen konkka mahdollisesti kuuluu tähän ryhmään.

Toiseen filosofiaan kuuluu vaihtaa edellisten lisäksi kaikki konkat, joiden yli vaikuttaa isompi, ainakin kymmenien volttien jännite. Tyypillisesti tällaisia ovat anodi- ja suojahilajännitteiden ja maan väliset konkat, joita tyypillisesti on jokaisella putkella.

Yksi ryhmä vaihtaa aina äänenvärin säätökytkentöihin liittyvät konkat, vaikka näiden yli ei suurta jännitettä vaikutakaan.

Ja sitten yksi tapa on vaihtaa kaikki konkat niiden sijoittelusta riippumatta, tämä on helppo valinta.

Ja vielä yksi tulokulma aiheeseen. Vaihto tuhoaa aina alkuperäisyyttä. Tuollainen vaihdettu, tyypillisesti keltainen konkka pistää kipeästi silmään koneistosta. Usein nämä piilotetaankin vanhoihin kuoriin. Paperikonkan sisukset lähtevätkin lämmittämällä helpohkosti pois, mutta pikikonkkia on vaikea näköiskorvata.

Jos kunnostaa radiota käyttöradioksi, voi ulkonäköasiat jättää vähemmälle, ja keskittyä turvallisuuteen. Tämä puoltaisi ainakin korkeammalle jännitteille alttiiden konkkien vaihtoa.

Kannattaa ensimmäisenä puhdistaa virtakytkin ja muutkin kytkimet, ettei niissä sitten ole vikaa. EL84 on voinut kärsiä liian suuren virran takia, joka ilmeisesti vei vuotavilla konkilla liikaa virtaa.

Lakkasiko EZ80 hehkumasta noin kovaa konkkien vaihdon jälkeen? Hiljainen ja säröinen ääni voi tietääkseni viitata liian pieneen negatiiviseen hilaetujännitteeseen pääteputkella. Jos EZ80 vieläkin hehkuu kirkkaana, tarkista EL84 g1-hilan jännite. Sen pitäisi olla joko lähellä nollaa tai useamman voltin negatiivisena, riippuen miten hilaetujännite on toteutettu.

Sepä selittää paljon. Putki saa aivan liian vähän hehkujännitettä jolloin emissio on pienempi kuin sen pitäisi olla. Kun saat oikean putken paikalleen, kannattaa tarkistaa tasurilta lähtevä virta ettei se ole suurempi kuin sallittu 90mA. Jos putki loistaa niin kuin kuva antaa ymmärtää se ei kauaa kestä.

Kyllä tässä radiossa on hyvinkin täyteläinen soundi, kunhan äänenvoimakkuuspotikka on ehjä. Oma yksilöni vaati huolellisen puhdistuksen, ja suihkuttelun PRF 7-78 aineella.

Tää on nyt kaikille putkiradioiden kanssa touhuaville; Näistä ennen vuotta n. 1970 ei voi odottaa samantasoista bassoa kun trankku/ IC-piiri vahvistimista tai radioista ja miksiköhän??

"Stereoissa" on virtalähteessa yyyli 1000 uF konkat tasauuntauksen jälkeen, esimerkiksi tekemässäni 2*50 W vahvarissa oli 10 000 uF 4 kpl ja tämä varmisti kunnonlisempaa bassoa AR7 kajareihin.

Jos sitten verrataan autosoittimiin, joissa on valtavia lyyttipatteria ja bassoa löytyy niin että huonommat tekarit putoo suusta.

Tuossa viimeksi kunnostamassani TFK:n radiossa oli jo jonkunlainen bassokorostus, mutta siinäkin loppu puhti ja matalimmat bassot ei edes pääse signaalitieltä läpi johtuen radion suunnittelusta.

Joten kannataa vaan tyytyä siihen, mitä kajarista tulee.

Philips toimii hienosti, välillä. Yle radio 1 nimittäin lakkaa välillä kuulumasta ja häviää kohinaan. Yllättävä havainto oli että jos laitan viereisessä huoneessa 80-luvun stereot päälle samalle kanavalle niin sitten  Philipsistäkin kuuluu hyvin. Jos toinen asema niin ei vaikutusta. Vaikuttaa siltä että tämä tapahtuu kun esim. astianpesukone tai jääkaapin kompressori on päällä.

Liekö tällainen normaalia, vai voikohan häiriöherkkyydelle tehdä jotain? Ulkoista antennia tietysti voisi kokeilla, nyt on ollut vain sisäinen käytössä. Voimakkaammat asemat kyllä kuuluu hyvin.