Onko kenelläkään käyttökokemuksia tästä radiosta?

https://www.ebay.com/itm/266718966104?itmmeta=01HZPA9QPSV2TFE2WD38SNQBHH&hash=it...

Joo, tuon videon olen jo katsellut.
Katselin pikaisesti SDRplayn tuotelistauksen. Näyttävät kaikki vaativan PC:n.

Näin tietysti asia on. Haen kuitenkin pientä ja ilman PC:tä toimivaa SDR-vastaanotinta pääasiassa hamssi- ja muuhun lyhytaaltokuunteluun.
Tämä näyttäisi n. satasen hintaluokassa olevan kiinnostavin vaihtoehto.

Tuota Oravaa (белка, belka) minäkin joku vuosi sitten kovasti suunnittelin, vaan ei ollut rahaa tuon ostamiseen. Täytyy syksymmällä tuumailla, josko löytyisi rahat tuohon. Belkan on suunnitellut valkovenäläinen Alexander Buevsky (EU1ME, amatööri). Näköjään kolmas versio Belkasta on jo menossa: https://www.fenu-radio.ch/Belka-DSP_Belka-DX_Belka-V3-en.htm . Paljonhan Belkaa kehutaan, itse kaipaisin tuohon lisäksi drm:ää. Tuota näköjään voi ostaa monestakin paikasta, joku vuosi sitten olisi pitänyt tilata suoraan Aleksanderilta ja vaimoltaan

SDR vastaanottimen kun hankkii niin se tuntuu samalta kuin sokea saisi näkökyvyn. Esimerkiksi nyt kesän FM keleillä näkee ruudulta useamman megahertsin kaistalla heti kun johonkin kohtaan ponnahtaa asema tyhjästä. Klikkaus ja sitä voi kuunnella ja jos signaalinvoimakkuus riittää niin RDS-tiedotkin tulee näkyviin. Ennen vanhaan jouduit sokeana pyörittelemään VFO-nuppia ja kuulostelemaan olisiko tässä jokin uusi asema. Samalla kun poistuit edelliseltä taajuudelta siihen saattoi juuri ponnahtaa asema kuulolle ja missasit senkin.
Unohtakaa vanhanaikaiset sokeat vastaanottimet

Päätin tilata tuon ATS25 max decoder:in. Hintaa tuli kaikkiaan alle 110€.
Kunhan saan sen käsiini, niin teen heti alkuun aivan perusmittaukset (herkkyys, selektiivisyys, IMD-ominaisuudet, "blocking", AGC:n toiminta ym. ym.)
Kaikki Youtuben videot, jotka katsoin, olivat pintapuolisia kuuntelutestejä, jotka eivät todellisesta suorituskyvystä kerro juuri mitään.

Kyllähän se ATS25 varmaan ihan kelpo vastaanotin on, toteutettu Si4732 piirillä, joka hoitaa koko radio-osuuden. Minulla on samalla piirillä tehty pikkuinen maailmanradio Tecsun PL-368. Omalla piiskallaan tuo ei mikään kauhean herkkä ole, mutta ulkoantennilla kuulee kyllä hyvin. Signaalinsieto ja selektiivisyysvaihtoehdot ovat plussaa. En silti kauheasti siitä tykkää, sillä sen oma kohina on häiritsevän voimakas.

Onpa hyvinkin. Tulokset vaan ovat olleet aika iso pettymys.
Sinänsä herkkyys, keskeismodulaatio-ominaisuudet ja signaalin kesto ovat normaaleja amatööriradioita vastaavia, mutta tarkemmin tutkittaessa puutteita on paljon. Alla listaa pahimmista ongelmista:

1. Ilman antennia kuuluu harhatoistoja. Esimerkiksi 80 m amatöörialueella lukuisia joittenkin kymmenien kilohertsien välillä. Lisäksi harhojen taajuudet vaihtelevat riippuen mistä suunnasta VFO:n taajuutta säädetään.

2. AGC reagoi signaaleihin jopa yli 100 kHz päästä. Kun tein ensimmäisiä kuuntelutestejä, niin ihmettelin, miksi S-mittarin näyttämä nousee S9:ään, kun antennijohtimen kytkee radioon, vaikka mitään signaalia ei kuulu. Ilmiön luonne selvisi signaaligeneraattorin avulla. Jos 100 kHz päässä on -70 dBm signaali, niin S-mittari näyttää tämän signaalin tason. Samalla pohjakohina laskee huomattavasti. Jos tämän 100 kHz päässä oleva signaalin taso vaihtelee, eli on esimerkiksi CW:tä, niin halutulla taajuudella audio pumppaa CW:n tahdissa.
AGC-jännitteen nousunopeus SSB:llä ja CW:llä on aivan liian hidas. Jopa vain 10 dB signaalitason nopea nousu yliohjaa audion ja ääni säröytyy hetkellisesti. Tämän tapahduttua audiotaso putoaa noin puoleen (-6 dB) hetkellisesti ja palautuu hitaasti normaalitasolle.

3. Sekä SSB:llä että CW:llä esiintyy ei-halutulla sivunauhalla kohtia, joissa estovaimennus on vain 30 dB luokka, mutta 100...200 Hz päässä vaimennus onkin yli 60 dB. Estokaistalla siis esiintyy piikkitaajuuksia, joissa estovaimennus heikkenee huonolle tasolle.

4. Vastaanottimen beat-(oskillaattorin) taajuuden säätäminen ei vaikuta ilmaistun audiokaistan taajuusalueeseen, kuten perinteisessä vastaanottimessa, vaan ainoastaan muuttaa beat-taajuutta suhteessa näytettyyn taajuuteen.

5. Kun vastaanottimen näyttöä koskettelee, niin tästä syntyy kuuluva häirö audioon kuuntelutaajuudesta riippumatta.

6. Vastaanottimen "vesiputous"-näyttämä on leveydeltään vain + < 5 kHz, eli sillä ei voi monitoroida bandia lainkaan.

Suurimmat ongelmat ovat mielestäni AGC:n toiminta ja selektiivisyydessä olevat puutteet, eli piikkitaajuudet estokaistalla, joissa estovaimennus romahtaa.