RistoKoo kirjoitti 15.04.2024 klo 09:48:50:
Tapsa.
Jos aiot vaihtaa massavastukset, niin millä tyypillä?
Kalvovastuksien ja massavastuksien sähköisillä ominaisuuksilla on eroa, mitkä korostuvat suurilla taajuuksilla (hifisteliöiden mukaan jopa pientaajuusvahvistimen toisto-ominaisuudet riippuvat käytetystä vastustyypistä).
Toinen huomioin arvoinen seikka on mistä RJL jo mainitsi viritys. Jotkut massavastukset ovat kiinni virityskeloissa, mitä tapahtuu kun niiden viereen tulee erilainen (rakenne, johtimien paksuus...) vastus??
Mitä tulee noihin AC-tyypin ransistoreihin, mainitut tyypithän AC187
K ja AC176
K ovat "tehotransistoreita" (käytetty yleensä pääteasteissa ja regulointipiireissä). Ilmeisesti OP-3 käytetty juuri jänniteregulointiin.
Noissa sinun kuvissasihan on vain vahvistinosien kaavioita, ei virittimen joten transistoreita ei ole mainittu.
Kannattaa katsoa:
http://www.storno.dk/diverse/LH7250.pdf Lainaus: Toki tekisi mieli vaihtaa ge-transistorit johonkin nykyaikaisempaan.
Entä putket, nehän ovat vielä vanhempia keksintöjä?
Jos joku laite on tehty tietyillä komponenteilla ja toimii, miksi vaihtaa?
Joo, ei tietenkään kannata vaihtaa komponentteja, jos uudet eivät ole parempia kuin vanhat. Putkissa ei ole tapahtunut mielestäni kehitystä, vanhat NOS Telefunkenit ja Siemensit esim. ovat edelleen hyviä, eikä uudet ole ainakaan parempia. Germanium-transistoreilla ja -diodeilla kuten myös hiilimassavastuksilla on omat etunsa ja ne on usein vaikea korvata ainakaan paremmilla vaihtoehdolla. Jos on järjevää, niin suosin kyllä mieluummin Schottky-diodeja, metallikalvovastuksia ja piitransistoreita vanhojen tilalla.
Tuota K:n merkitystä ACxxx:n perässä en tiennyt. Kiitos tiedosta!
Larholt 7251:n kaaviot löytyvät sivulta
https://www.peel.dk/Larsholt/. Harmi kun en nuorempana innostunut elektroniikasta. Olisi ollut mukava kasata vaikkapa Larsholtin Signal Master, kun olisin tiennyt, kuinka palkitseva harrastus tämä on! Nykyään ei taida enää olla mitään vastaavia rakennussarjoja myynnissä.
Sivu: 
Voima OP-3:n radion rätinä (Luettu 1755 kertaa)
