Pari lisäkuvaa

Mi kirjoitti 13.04.2024 klo 08:21:28:

Kohinaa on jonkin verran asemia valitessa, mutta se on tasaista eikä millään tavoin edes häiritsevää.

Tutkinta saikin nyt uuden käänteen: rätinä tuleekin vain sivukaiuttimista. Radion ääni (kuten muidenkin ohjelmalähteiden) on sivukaiuttimissa kuitenkin puhdas eikä särise tai kohise lapamatoantennillakaan. En ollut aikaisemmin tullut kokeilleeksi kuunnella pelkkää pääkaiutinta.

Onkohan rätinällä uuden huomion valossa edes mitään tekemistä itse virittimen kanssa vai pitääkö alkaa etsiä vikaa s-vahvistimesta?

EDIT: rätinää tulee myös dimensiosäädin mono-asennossa.

Komponenttien summittainen vaihto ilman mittauksin todettua tarvetta ei ole mielestäni oikea lähestymistapa. Pieniohmiset massavastukset, joita transistoripiireissä tyypillisesti on, eivät välttämättä ole arvoaan nostaneet haitallisen paljoa. Elektrolyytit voivat olla vikaantuneita, tai sitten ei, asia selviää mittauksilla. Ulayksikkö on pahin mahdollinen paikka vaihdella komponentteja. Sinne ei kannattaisi mennä sorkkimaan, jos ei ole ehdotonta tarvetta. Komponentin vaihto saattaa helposti merkitä uudellen virityksen tarvetta, ja siitä ei selvitä ilman kunnon mittalaitteita, tai rautaista ammattitaitoa. Muuten lopputulos voi olla huonompi kuin ennen korjausta. Sanoisin, että jos ei olla varmoja, että rätinät johtuvat ulayksiköstä, en lähtisi sitä ensimmäiseksi muuttelemaan.

Ton viritiosan vois ensin "pestä" ispropanoolilla, joko se auttais - sinne on kuitenkin pesiytynyt jo epäpuhtautta häiritsemään toimintaa, ainakin Torotor:n ulapurkkiin siitä oli apua.

Lainaus:


Videon perusteella rätinä kuuluu sitä tahtia, kun käännät virityspotikaa (jonka olet jo vaihtanut?), mutta loppuu heti kun potikkaa ei käännetä, näinkö on ?
Oletko mitannut/tutkinut mitä viritysjännitteessä näkyy, kun virityspotikkaa käännetään. Skoopilla näkyy jos sinne syntyy jotakin ylimääräistä rippeliä tms.
Minkälainen suoto ko. linjassa muuten on ?

Lainaus:


Huomaatko tuossa lausumassasi mitään ristiriitaa ?
Minä huomaan ainakin sen, että selkeästi puristusliittimet eivät pätki, koska niitten liikuttelu ei aiheuta mitään suuntaan tai toiseen.
Silti sinä olet varma, että kontaktihäiriöt (mitkä?) aiheutuvat niistä.
Miten olet tähän ajatukseen päätynyt ?

Lainaus:


Voin olla tiukkapipoinen, mutta yhdellekään vanhojen radioiden harrastajalle ei pitäisi olla "uusi tieto", että AF-xxx merkinnällä olevat transistorit ovat suurtaajuustransistoreita ja AC-xxx   merkinnällä olevat transistorit ovat pientaajuustransistoreita.

artosalo kirjoitti 14.04.2024 klo 12:27:50:


Kiitos kommenteista. Siksi käännyinkin tämän foorumin puoleen, koska täällä on ammattilaisia, jotka osaavat kääntää huomion oikeisiin asioihin. Itse vasta muutaman vuoden elektroniikka harrastaneena, yritän olla jumiutumassa johonkin tiettyyn ajatukseen ja ajatella luovasti, sulkematta suoraan mitään vaihtoehtoja pois. Joskus se teettää tietenkin turhaa työtä. Kokemuksesta on tietysti harrastuksessa apua.

Pätkiminen tosiaan loppuu, kun virityspotikkaa ei käännetä. Potikan vaihtaminen ei tosiaan auttanut.

Kontaktihäiriöt ovat OP-3:issa yleisiä, joten en ole sulkenut niitäkään pois laskelmista, ajattelematta asiaa sen tarkemmin tai päätymässä juuri siihen lopputulokseen. Toki häiriö vain potikkaa käännettäessä voisi merkitä siinä linjassa olevaa katkosta. Mutta luultavasti ei, koska rätinä on säännöllistä. Eli aika epälooginen ajatus varmaankin.

Viritysjännitettä en ole mitannut. Voin senkin mitata, mutta skooppia ei minulla ole. Ehdin avata koneen varmaan vasta joskus viikon päästä niin pääsen tutkimaan paremmin ko. linjaa.

Germanium transistorit eivät tietenkään ole "uusi" asia kokeneille radioharrastajille, mutta minulle on. Kysymyshän oli että mihin niitä tarvitaan OP-3:ssa. En edelleenkään tiedä, mutta koska kyse on AC-alkuisista transistoreista, niin itse ainakin osaan yhdistää ne audiotaajuuksiin. Miksi nimenomaan germanium-transitori eikä jokin uudempi piitransistori? Jotain etuahan siitä on oltava sen aikaisiin piitransistoreihin verrattuna, jos Köykkä niitä käytti vielä 70-luvulla.

Stereodekooderia voisi tutkia tarkemmin, mutta en ymmärrä, mikä siinäkään voisi olla vialla paitsi ehkä huono juotos jossain. Transistorit voin kyllä tarkistaa kiina-mittarillani.

Tapsa.
Jos aiot vaihtaa massavastukset, niin millä tyypillä?
Kalvovastuksien ja massavastuksien sähköisillä ominaisuuksilla on eroa, mitkä korostuvat suurilla taajuuksilla (hifisteliöiden mukaan jopa pientaajuusvahvistimen toisto-ominaisuudet riippuvat käytetystä vastustyypistä).
Toinen huomioin arvoinen seikka on mistä RJL jo mainitsi viritys. Jotkut massavastukset ovat kiinni virityskeloissa, mitä tapahtuu kun niiden viereen tulee erilainen (rakenne, johtimien paksuus...) vastus??
Mitä tulee noihin AC-tyypin ransistoreihin, mainitut tyypithän AC187K ja AC176K ovat "tehotransistoreita" (käytetty yleensä pääteasteissa ja regulointipiireissä). Ilmeisesti OP-3 käytetty juuri jänniteregulointiin.   
Noissa sinun kuvissasihan on vain vahvistinosien kaavioita, ei virittimen joten transistoreita ei ole mainittu.
Kannattaa katsoa:http://www.storno.dk/diverse/LH7250.pdf
Lainaus:

Entä putket, nehän ovat vielä vanhempia keksintöjä?
Jos joku laite on tehty tietyillä komponenteilla ja toimii, miksi vaihtaa?