Ideaalisella muuntajalla itsessään ei ole sellaista ominaisuutta, kuin lähtöimpedanssi.
Muuntaja muuntaa jännitteen ensiön ja toision kierroslukujen suhteen mukaan ja  impedanssin kierroslukujen suhteen neliön mukaan.

Tein joskus oheisen esimerkin aiheesta. Selvittääkö se riittävästi ongelmaasi ?

Jos nyt olen oikein laskenut. Netistä löytyneihin laskukaavojen mukaan. 10k päätemuuntajan 8ohm lähtöön kytketty 16ohm kuorma, niin lähtöimpedanssi olisi 8ohm…?

Lainaus:


Nyt on syytä selvittää vähän käsitteitä.
Lähtöimpedanssi on se impedanssi, joka näkyy ja joka voidaan mitata vahvistimen lähtönavoista, eli toisiosta.
Lähtöimpedanssiin ei vaikuta kuormittavan kaiuttimen impedanssi, sillä kyseessä on vain vahvistimeen liittyvä ominaisuus.
Lähtöimpedanssin suuruuteen vaikuttaa (luonnollisesti) muuntajan impedanssimuuntosuhde sekä vahvistimen pääteasteen muuntajan ensiöön muodostama impedanssi, mutta siihen ei kuulu muuntajaa kuormittavan kuorman (kaiutin) impedanssi.

Kun vahvistimessa käytetään/lisätään vastakytkentää, niin vahvistimen pääteasteen lähtöimpedanssi pienenee, jolloin myös toisiosta mitattu lähtöimpedanssi pienenee.

Kuten tunnettua, niin muuntaja toimii molempiin suuntiin ja siten se heijastaa pääteasteelle toisiossa vaikuttavan impedanssin kerrottuna impedanssimuuntosuhteella.
Tästä seuraa, että pääteasteen "näkemä" impedanssi riippuu
kuormitusimpedanssista, mutta tämä on eri asia, kuin vahvistimen lähtöimpedanssi.

Muuntajan impedanssimuuntosuhde on tapauksessasi (valmistajan ilmoituksen mukaan) 10k/8 = 1250.
Kun toisioon kytketään  8 ohmin sijasta 16 ohminen kaiutin, niin pääteasteen "näkemä" kuormitusimpedanssi on 1250 x 16 ohm. = 20k.
Sen sijaan vahvistimen lähtöimpedanssissa ei ole tapahtunut muutosta.

Lainaus:


Minkä verran nyt 70 Hz:n taajuus korostuu ja miten olet tuon mitannut ?
Jos lähtöimpedanssi on 0,25 ohmia, niin tason korostuma 70 Hz kohdalla on aivan merkityksettömän pieni, jopa lähes mahdoton mitattavaksi. Tämä on helppo todeta ihan peruslaskuilla Ohmin lakia käyttäen.

Lainaus:


Vastakytkennän käyttäminen on tehokkain tapa laskea putkivahvistimen lähtöimpedanssia, eikä tämä vaikuta lähtötehoon alentavasti.
Kohtuullisilla 10...5 dB vastakytkennällä saa vuorovaihepäätteen lähtöimpedanssin alle 2 ohmin. Alkuperäisen Priboin yli 20 dB:n vastakytkennällä päästään jo alle 1 ohmin.

Lainaus:


Netti on täynnä älyttömiä kytkentöjä. Tuossakin tapauksessa 2/3-osaa vahvistimen tehosta hukkuu 2 ohmin rinnakkaisvastukseen ja 1/3-osa siirtyy kaiuttimelle.

Tässä vastaavasti triodikytketyn EL34 vuorovaihevahvistimen suoritusarvot.
Vastakytkentä sama 12,5 dB ja lähtöimpedanssilukemat 0,75 ohm. ja 4,9 ohm.
Triodikytkennällä siis saavutetaan huomattavasti alemmat lähtöimpedanssit.
Erityisesti ilman vastakytkentää ero pentodikytkentään verrattuna on huomattavan suuri.

Jos olen mitannut laitteesta ja laskenut oikein, niin 10k muuntajalle olen saanut lähtöimpedanssin ilman vastakytkentää n.64 ohmia. Ja n.4,1dB vastakytkennällä n.10 ohmia.
LTspicellä tehty simulointia lähtöimpedanssi mittauksesta, niin ohmi lukemat oli paljon erinlaisia, tosin siinä on 8k muuntaja mutta en ole varma onko muuntajan kelojen määritykset varmasti oikein…?