Spektrianalysaattorissa on 50Ω input.
Jos mittaa vahvarin taajuusvastetta vaikka 4Ω kuormaan 1W teholla. Niin analysaattorin mittajohdon voi laittaa suoraan 4Ω vastuksen rinnalle... ? Vai kui ?

Sitten jos mittaa esiasteen taajuusvastetta ja lähdössä on 100k vastus maata vasten, niin laitetaanko analysaattorin mittajohto suoraan lähtöön vai laitetaanko lähtöön esim 330k vastus ja sen rinnalle analysaattorin mittajohto ?

Kerro aluksi mikä mittalaite kyseessä niin päästään kartalle.
Tuo 50 ohmia haiskahtaa vähän sille, että kyseessä on RF spektri millä ei audiotaajuuksia mitata.

Pelkällä spektriskoopilla ei taajuusvastetta pysty mittaamaan. Spektriskooppi/tracking generaattori yhdistelmä on laite millä pystyy vasteen mittaamaan. Toinen menetelmä on suora tai tunnettu kohinalähde inputtiin ja spektriskoopilla tutkitaan vastetta. Vähän kikkailemalla vasteen pystyy mittaamaan myös erillisellä pyyhkäisygeneraattorilla ja spektriskoopilla. Tässä menetelmässä pitää tuntea jo aika hyvin mittalaitteiden ominaisuudet.

Edittiä: Meni näköjään arton tarinan kanssa päälekkäin.

Kerro nyt kuitenkin mikä mittarin valmistaja ja tyyppi + mahdolliset optiot niin tulee tarkempia vastauksia.

Erittäin hienon mittarin olet hankkinut. Ainoa hankala asia on, että joudut väistämättä lukemaan satoja sivuja huikean hyviä hp/Agilent/Keysight manuaaleja.
Aika hyvä kokoelma tämän mittarin manuaaleja löytyy täältä:
http://ftb.ko4bb.com/getsimple/index.php?id=manuals&dir=HP_Agilent/HP_35665A_Dyn...

Myös valmistajan sivuilta löytyy jotain näistä vanhoista laitteista.
https://www.keysight.com/fi/en/product/35665A/dynamic-signal-analyzer-dc-to-1024...

Jos laitteessasi on kaikki optiot mukaanlukien 1D2 eli swept sini niin tämä on juuri se mitä tarvitaan vasteiden mittaamiseen. Tämä swept sini on toiselta nimeltään tracking generaattori eli signaalin lähde minkä pyyhkäisytaajuus on synkronoitu mittauksen kanssa.

Mikäli laite ja mittauskonseptit ovat uusia juttuja niin alkuun pääsee lukemalla vaikka tämän manuaalin.
HP 35665A Dynamic Signal Analyzer Concepts Guide

Varsinainen käyttöopas on tämä
 HP 35665A Dynamic Signal Analyzer Operators Guide

Oppaan luku 4 kertoo miten läpäisymittaus tehdään tällä laitteella.

Mittarin input impedance näyttää olevan 1 megaohmia eli sen puolesta voi kytkeä lähes mihin tahansa. Tietysti pitää varmistaa, että ei riko mittaria. En jaksanut kahlata manuaalia laajemmin, mutta todennäköisesti jostain valikoista löytyy asetus millä saat kerrottua mittarille referenssi impedanssin eli vaikka tuon mainitsemasi 4 ohmia. Mittarin input impedance ei muutu, mutta asetuksen avulla mittari osaa laskea esimerkiksi Watit absoluutti asteikolle. Mitattavan vahvistimen kuormana pitää olla tuo 4 ohmia minkä rinnalle mittari kytketään.

Sitten yleinen neuvo vahvistimen vasteen mittauksesta. Tulos voi poiketa huomattavasti jos kuormana on vastus tai kaiuttimet. Kaiutin kun on reaktiivinen kuorma ja vaikuttaa vahvistimen lähtöön. Tämä onkin sitten ihan eri keskustelu. Ideaalisessa vahvistimessa 0R output impedanssi kuorman reaktanssi ei vaikuta, mutta kaikissa käytännön vahvistimissa vaikuttaa. Vähän tai paljon kuvaa omalla tavallaan vahvistimen suorituskykyä.

Kerro sitten tuloksia kun ensimmäiset mittaukset tehty.

Tässä manuaalissa sivulla 2-7 on inputtien periaatekaavio.

http://ftb.ko4bb.com/manuals/88.113.24.159/HP_35665A_Dynamic_Signal_Analyzer_Ope...

Tuolle floating tilalle en heti löytänyt maksimi jännitekestoa. Mitä sitten onkaan niin siltalähtöisten vahvistimien kanssa kannattaa miettiä useamman kierroksen ennen kuin kytkee mittarin.
Ainakin grounded tilassa inputissa oleva 55R vastus BNC rungosta suojamaahan on helppo polttaa.

Sami K kirjoitti 20.11.2022 klo 19:43:40:


Random noise / kohina inputtiin ja FFT spektri outputista piirtää taajuusvasteen. Tämän menetelmän etu on lähes realiaikaisuus (riippuu vain FFT:n nopeudesta). Huono ominaisuus on pienempi dynamiikka kuin tracking generaattori / mittaus menetelmällä missä mittausjakso voi olla aika pitkäkin näytepisteiden lukumäärästä riippuen. Normaali audiovahvistimen vasteen dynamiikka mahtuu hyvin tämän noise/FFT menetelmän mittausdynamiikkaan. Vaatimukset on eri jos mitataan jotain teräviä suodattimia.

Harjoitus ja opiskelu mielessä kannattaa kokeilla molempia menetelmiä ja verrata tuloksia.

Jos lähdön impedanssiksi on ilmoitettu 100k voit hyvin kytkeä analysaattorin 1M inputin siihen. Taajuusvaste näkyy oikein. Jos tutkit jonkin vahvistimen vahvistusta niin tässä tapauksessa ilmoitettua suurempi kuormitusvastus aiheuttaa vain virheen vahvistuksen suuruuteen. Näyttää suurempaa vahvistusta kuin nimelliskuormalla. Mikäli haluat päättää vahvistimen lähdön nimelliskuormaan niin kytke mittarin inputin rinnalle 110k vastus. 1M rinnan 110k = noin 100k.

Mittauksissa tärkeintä on varmistaa, että input signaali sattuu hyvin tutkittavan vahvistimen dynamiikka-alueelle. Jos liian pieni niin kohina alkaa vaikuttaa tuloksiin jos liian suuri niin signaali säröytyy ja tulokset ovat mitä sattuu.

Pitää vielä kysyä mistä keksit tuon 600 ohmia mikä on "puhelinukkojen" yleisesti käyttämä sovitus.

Esi - ja pääte audiovahvistimissa input impedanssit yleensä kymmenistä satoihin kilo-ohmeihin.

Mikäli vahvistimen herkkyys on ilmoitettu Voltteina niin ei ole väliä millä impedanssilla vahvistinta syötetään kunhan haluttu jännitetaso inputissa toteutuu. Ainoa huomioitava asia mistä Arto aikaisemmin mainitsikin on kapasitanssien vaikutus. Jos syöttävän signaalilähteen impedanssi on suuri niin systeemin kapasitanssit muodostavat väkisin RC suodattimen signaalille.

Ideaali generaattori on jännitelähde minkä löhtöimpedanssi on nolla eli mikään kuorman muutos ei vaikuta jännitteeseen. Käytännössä näin tällaista ei ole. Hienossa mittalaitteessakin generaattorin outout impedanssi on rajallinen 5 ohmia. Tällä jos syötetään esimerkiksi 100k inputtia niin tuon 5 ohmia voi jättää huomioimatta. Jos syötetään 10ohmin kuormaa niin generaattorin lähtöjännite putoaa puoleen asetusarvosta.

Eli vastaus on audio vahvistimia mitatessa lähdön ja vahvistimen inputin väliin ei tarvitse laittaa mitään. Näin menetellen kun asetat generaattorin lähdön vaikka 100mV tasoon nii tiedät, että inputissa vallitsee tuo 100mV jännite.

Tuon lähdön sovituksen asettaminen johonkin haluttuun impedanssiin esimerkiksi 50ohmia tai tuo 600 ohmia on oleellinen asia silloin kun syötetään sovitettua siirtolinjaa suuremmilla taajuuksilla.  Siirtolinjan pitää kommassakin päässä olla päätetty siirtolinjan nimellisimpedanssiin jotta vältytään signaalin heijastumisilta. Tämä on siis enemmän RF ukkojen asioita.

Hyviä mittauksia. Kannattaa tutkia ja vertailla signaalia oskilloskoopilla tai AC volttimittarilla.

Jos kaapelin impedanssia ei ole tiedossa, voidaan  LCR-mittarilla laskea sen arvo. Itse olen DER DE-5000-mittaria käyttänyt ja stemmaa hyvinkin.
Tuossa selvitys kuinka mitataan:
https://www.jackenhack.com/cable-impedance-how-to-measure/

LGL

Lainaus:


Jos ollaan ns. samalla sivulla niin ei tarvita mitään vastuksia mittarin inputin rinnalle tai sarjaan. Kuten aikaisemmin taisi olla juttua mittarin input impedanssi ei muutu mihinkään asetuksen johdosta. Asetus on vain ilmoitus mittarille mitä impedanssia mittari käyttää laskuissa kun skaalaa tuloksen Wateiksi tai dB Wateiksi. Mikäli vasteen haluaa suhteelliselle dB asteikolle niin referenssi-impedanssista ei tarvitse välittää.

Eli vahvistimen kuormaksi haluttu tehovastus ja mittarin inputti sen rinnalle. Siltavahvistimen lähtöjen kanssa pitää olla tarkkana ettei tuhoa mittaria. "maata vasten" olevien lähtöjen kanssa pitää myös huolehtia, että ei synny maa luuppeja missä kulkee virtoja mitkä vaikuttavat mitattavaan signaaliin. Mittari ja vtutkittava vahvistin samaan maahan. Lisäksi kannattaa tutkia kummalla Grounded vai Floating input asetuksella saa parempia tuloksia / pienemmät häiriöt. Häiriöitä (ilman vahvistimen input signaalia) voi ensin tutkia spektrillä ja kokeilla miten saa 50/100Hz komponentit minimiin.
Vastetta arvioidessa nämä voi suodattaa silmämääräisestikin tuloksista pois, mutta esimerkiksi THD+N mittaukset on puuta heinää jos pohjalla hurinoita.

Kyllö se siitä lähtee. Laita kuvia kun saat mittauksia tehtyä.

Taajuusvastemittauksissa ei käytetä mitään filttereitä.
Näin ollen tuo jälkimmäinen mittauksesi onkin oikeastaan tuon analysaattorin A-filtterin läpäisykäyrän toteamista.

Hyvinhän ne mittaukset on lähteny käyntiin.
Mikä vahvistin ja miten äänenvärinsäädöt oli asetettu? Matalien korostus voi tulla säädöistä.

Vetäise referenssiksi kohinaa sisään ja FFT lähdöstä mittaus. Tietysti samoilla vahvistimen asetuksilla jotta tuloksia voi verrata.

Tuon kohina/FFT mittauksen etuna on nopeus. Käytännössä realiaikainen eli voi havainnollisesti tutkia esimerkiksi juuri äänenvärinsäädön vaikutusta.

En pysty ihan seuraamaan onko FFT mittaus samoilla asetuksilla kuin aikaisempi swept sini. Olisi hyödyllistä nähdä tulokset molemmilla menetelmillä kun vahvistimen asetukset ovat samat.

Taisi olla aikaisemmin jo juttua.
- kohina/fft menetelmä on nopea, mutta pienemmällä dynamiikalla. Rajoitus voi myös tulla FFT:n resoluutiosta. Mittauksessa näkyy olevan 400 laaria.

-swept sini menetelmällä saa mittarin maksimi dynamiikan käyttöön, mutta on hidas. Tässä todennäköisesti pystyt myös asettamaan mittapisteiden määrän ja asteikon lin tai log.

dB asteikoista ja laskuista on reippaasti oppimateriaalia. Kannattaa tutustua.

Ylläolevaan liittyen.
0dBW = yhtäkuin 1W eli 4R kuormaan 2V RMS jännite. 1V jännitteellä teho on 0.25W eli -6dBW.

Taajuusvasteen mittauksessa tuolla absoluuttiteholla ei ole merkitystä vertailu kun on suhteellista. Voit verrata vaikka vaimennusta ja korostusta 1kHz vahvistukseen.

Tässä yhden putkivahvarin PP (6P3S) taajuusvaste.

Edit: kuva päivitetty kun edel. mittauksissa olikin väärä vastus arvo

Nyt alkaa tulla hyviä ja ymmärrettäviä tuloksia. Tuloksissa oleellinen juttu on myös kertoa mittaussetup miten mittaus tehty. Itsellä ei ole tätä HP 35665A analysaattoria, mutta speksin mukaan aivan huippu laite. Ominaisuuksia löytyy kunhan jaksaa lukea manuaaleja.

Tuo vaihevaste kertoo vaihe-eron vahvistimen inputin ja outputin välillä taajuuden funktiona. Hyvää dataa tarkasteltaessa vahvistimen stabiilisuutta.

Tuohon vaiheen keikahtamiseen ei ole vastausta. Joku aktiivifiltteri voi tehdä noin jyrkän muutoksen. Tai sitten mittaussetupissa jotain pielessä.

Laita nyt ainakin scheema siitä mitattavasta vahvistimesta niin päästään samalle sivulle.

Edittiä:
Kun vahvistimien kytkennästä ei ole tietoa niin ajatukset harhailivat näissä svääreissä. Esimerkki.
https://www.analog.com/en/analog-dialogue/articles/band-pass-response-in-active-...

Koetapa invertoida tulosignaali tai sitten kaiutinlädöstä.
Tuo ero liittyy mittaustekniikkaan ja käyttämääsi systeemiin.
Kuten kuvista näkyy, niin EL34 SE vahvistimessa on vaihe-ero nolla, eli tulo ja lähtö samassa vaiheessa. Muissa - 180 ° (tai +180° {sama asia}). Tämä siis näkyy jo 20 Hz:llä. Tuo 550 Hz kohdalla oleva hyppy on vain mittalaitteen tekemä juttu.

Tässä skoopilla mitattu input ja output signaalit.
Ylempi punainen sini on input ja alempi keltainen sini on output.

In eka triodi kääntää 180 astetta ja potikan jälkeen -> toka triodi EL84 driveri 180 astetta =360 astetta.
Mites pääteputki ?

Ja sitten päätemuuntajan voi kytkeä kahdella tavalla. Vaiheen kääntäväksi tai ei-kääntäväksi.

Tässä on nyt periaatekuva siitä 6P3S PP vahvarista. Takaisin kytkentää ei ole.
"oskulla" ei ole mitattu lähtöä, mutta olettaisin sen olevan 180° kääntyneen kuten spektri mittaa sen.
Oisko vaiheenkääntäjästä mennyt 0° ja 180° johdot ristiin jotka menee pääteputkille ?
Tosin ihan hyvin toimii ja kuuluu ääni vahvarista.

EDIT: muokattu tekstiä ja tuon kuvan mukaan on kasattu vahvistin, joten siitä tulee se -180° vaiheenkääntö.

Joo ei taida olla väliä jos kaiuttimilla on 180° vaihe kääntynyt.
Hyvin yleisesti taitaa olla vaiheen kääntö kaiutin lähdössä, esim Mullardin vahvareissakin on.

Mutta nyt Joulu siivouksen keskellä on jossain välissä joutanut mittailemaan vahvareita. Ja taisi löytyä asetukset että saa sen taajuusvaste/vaihe mittaukset näkymään paremmin. Semmoinen oli Unwrapped phase.
Eka kuva EL84 SE. Toinen kuva 6P3S PP ja näissä on kaiutin lähdössä -180° vaiheenkääntö.

Mites olikaan pitikö takaisinkytkentä eri vaiheessa ?
Kun puhutaan Negatiivinen takaisin kytkentä.

Moderaattori näköjään jakoi ketjun kahteen haaraan. Vielä vastaus siirrettyyn ketjuun menneeseen asiaan. Lainaus nappula ei näköjään toimi ketjujen välillä. Alla manuaali lainaus.

"
Tämän ketjun tarkoitus on jakaa tietoa miten Spektrillä audiomittauksia tehdään. Jos joku mahdollisesti hankkii vastaavanlaisen spektrin, niin ei tarvitse lyödä päätä seinään mittauksissa, yms. Nyt tämä on vähän "rönsyillyt" muuhunkin suuntaan, mutta jatkossa keskitytään Spektrillä mittauksiin.

Itse laitan tänne tietoa sitä mukaa kun tulee "uusia asioita" selville ja mittauksia. Kunhan ensin pääsee jyvälle mittarista ja alkaa tuntemaan spektrin "salat".
Hyviä tietoja/vinkkejä on tullut OH2NLT:tä."

hp 35665A Dynamic Signal Analyzer on nimensä mukaisesti paljon muutakin kuin spektrianalysaattori. Pelkällä audiospektrillä ei näitä mittauksia tehdä. Esimerkiksi Rohde Schwarz UPL on keskeisiltä ominaisuuksiltaan hp 35665:n kaltainen. Kummassakin jotain ominaisuuksia enemmän kuin toisessa. Kumpikin kuitenkin edustaa audiomittalaitteiden huippua vaikka ovatkin jo vanhoja laitteita.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että pientaajuusgeneraattori, yleismittari, oskilloskooppi ja ruutupaperi on yhdistelmä millä audiomittauksissa pääsee erittäin pitkälle. Nämä hienot mittalaitteet lähinnä automatisoivat mittauksia.

EL84 SE vahvarista käännetty päätemuuntajan ensiö johdot toisin päin ja vaste mittaus tehty. Input ja output on samassa vaiheessa. Vaihe mittaus varmaankin nyt näyttää oikein...

Enemmän saat mittaustuloksista irti skaalaamalla näyttöä vähän toisella tavalla. Subbaria on aivan turha mitata 50kHz asti. Max taajuus vaikka 1kHz kohdalle niin näyttöä on helpompi lukea. Samoin dynamiikkaa voi pienentää vaikka 50..60dB: tienoille niin filtterin vaimennuksen muoto näkyy paremmin.

Mittaustekniikka missä sädät generaattorin 1V  vaimennettuna siten, että saat vahvistimesta 1V ulos ei kerro itse vahvistimen vahvistuksesta mitään.
jännitevahvistus: Au = 20log(1/1) = 0dB tai vahvistuskertoimena 1.
tehovahvistusta toki syntyy: olettamalla input impedance vaikka 50k Pin = 1*1/50k = 20uW. Pout = 1*1/4 = 0.25W.   Ap = 10log(0.25W/20uW) = 41dB. Tämä tosin ei ole vahvistimen vahvistus vaan koko systeemin missä on mukana input vaimennin (potikka).

Enemmän tietoa vahvistimesta saat kun käännät volume potikat kaakkoon ja säädät mittarin generaattorin tason sellaiseksi, että saat vaikka tuon 1 Voltin signaalin 4R kuormaan. Oletetaan vaikka, että tämä toteutuu 100mV tulojännitteellä niin Au = 20log(1/0.1) = 20dB. Näillä oletuksilla tehovahvistusta olisi Ap = 10log(2.25W/0.2uW) = 61dB

Hyviä mittauksia.

Tuli mitattua Priboi vahvari 1kHz/1W/8Ω. Ja siinä alkaa yläpään vaimennus 1kHz jälkeen. Joku on modannut sen EL34 pääteputkille ja vaiheenkääntäjä on ECC85. etuputki on 6X32n (6zh32p??). ECC85 jännitteet A1=119V, A6=157V, K3=1,2V ja K8=119V.
Vaimentaakohan takaisinkytkennän C3 konkka yläpäätä ?

Ensimmäinen kuva on 8Ω liitännässä 8Ω kuorma. 1k-10kHz välillä n.-11,1dB.
Toinen kuva on 4Ω liitännässä 8Ω kuorma. 1k-10kHz välillä n.-8,7dB.

Tässä kytkiskuva http://knob.planet.ee/fix/priboi/Priboi_Original.pdf?_x_tr_sch=http&_x_tr_sl=en&...

artosalo kirjoitti 09.03.2024 klo 15:36:26:


Lisäsin vaimennukset ylempään mittaus viestiin.
Mutta tänään kun otin pohjakannen irti niin siellä oli semmoinen harmaa "putkikonkka" 22/5% vissiin. ECC85 eka asteen A1 ja G2 välillä, mutta toisessa kanavassa ei ollut sitä... Otin sen sitten irti.

Ja sit testailin muutin R10 62kΩ->72kΩ ja R12 20kΩ->18kΩ.
Alkuperäinen vastus kytkennällä oli 1kHz/1W/8Ω (tap4Ω) särö n.2,4%->R10, R12 muutoksien jälkeen särö n.1,5%. 1kHz-10kHz vaimennus oli n.-6,5dB.

Tästä vahvarista on poistettu etupaneelista potikat ja inputtiin on lisätty trimmerit. Varmaan sen takia kun oikeaa kanavaa pitää vaimentaa merkittävästi. Trimmerin säädöt vas 6.8k, oik 45k.
Jännitteet mitattu mitä on merkattu skemassa ja suunnilleen samat molemmissa kanavissa. Oikeassa noin +2-3V heittoa joissain.

Modaus koskee vain pääteputkia ja vaiheenkääntäjää.
Muuten kytkentä/komponentit on skeman mukaiset. Mittasin jännitteen FB R5 6,8k vastuksen siitä päästä johon tulee johto kaiutinliittimestä tai kytkimeltä josta valitaan 4 tai 8 ohmia ja 4ohm oli valinta. Oikea 3,95V, vasen 4,41V ja kaiutinlinjassa 8ohmin kuormitusvastuksen yli 2,85V.

Oliko se niin että tässä vahvistimessa on päätemuuntajan ensiö 2,7k/8-4ohm. Ei ole suotuisa EL34 putkille. Jos 8ohm kuorma 4ohm linjaan niin ensiö on 5,4k.

Alkuperäinen Priboi on vahvistin, jossa on reippaasti vahvistusta, jota sitten on pudotettu runsaalla yli 20 dB vastakytkennällä.
Tällaisessa vahvistimessa esiintyy helposti ongelmia stabiilisuudessa kaiutinkuormasta riippuen.
Yksi erikoinen komponentti, jolla näitä ongelmia on paikattu, on 6Ж32П anodin ja ohjaushilan välille sijoitettu 300 pF kondensaattori.
Tällä on merkittävä vaikutus taajuusvasteen yläpäässä.
Kun kytkentä ja putkitus on ollut alkuperäinen, niin taajuusvaste on varmaankin ollut suora. Nyt kun pääteputket on vaihdettu ja oletettavasti näiden kytkentä muutettu triodiksi, niin vastakytkentä ei ole enää sama, kuin ennen muutosta, ja myös taajuusvaste voi olla tämän vuoksi muuttunut.

Jos aiot saada tuon ns. kuntoon, niin selvitä ensiksi, ovatko nykyiset pääteputket pentodi- vai triodikytkettyjä. Tällä on vaikutusta tarvittavan ohjauksen määrään. Jos pääteputket ovat triodikytkennässä, niin vaiheenkääntöasteen alkuperäinen 250 V käyttöjännite tuskin riittää.
Triodikytketyissä em. asteen käyttöjännite on otettu 420 V linjasta ja asteen biasit laitettu tätä vastaavaksi.

Seuraavaksi vastakytkentäluuppi pitää rakentaa uudestaan. Yleensä olisi turvallista pysytellä 10...14 dB vastakytkennässä. Näin välttää stabiilisuusongelmat.
Lopuksi 10 kHz kanttiaallon avulla pitää mitoittaa C3:n kapasitanssi.

Priboin päätemuuntaja ei ole optimaalinen EL34:lle. Niitähän on pääteasteessa vain kaksi, kun alkuperäisistä 6R3S:stä muodostuu neljän putken kytkentä.
Parhaat Priboin modaukset on tehty PL519 ja vastaavilla neukku 6P45S juovapääteputkilla. Näille päätemuuntajan alhainen impedanssitaso sopii hyvin.

Laita kummallekin 6Ж32П:lle 47 uF katodikonkka.

artosalo kirjoitti 10.03.2024 klo 20:44:00:

Kuten aikaisemmin kerroin että alkuperäinen kytkentä skeman mukaisesti ja EL34 putkia ei ole kytketty triodiksi.

Juu tuon linkin keskustelun kävi jo aikaisemmin läpi. Siellä kaveri oli saanut erinlaisia tuloksia C10 300pF paikallaan ja irti, mutta hänellä oli eri putkia. En vielä uskaltanut ottaa pois C10:ä kun se oli aiheittanut värähtelyä ja jotain muita ylimääräisiä ääniä. Hän oli ottanut pois vastakytkennästä 240pF konkan. Mutta pitää varmaan kokeilla vaikuttaako miten yläpään toistoon kun C10 irti.

EL34 virrat n.35-38mA (10ohm vastuksen yli n.350-380mV) ja bias jännite noin -22-23V hilalla.

Jos siihen vaihtaisi ECC85 putken 6N6P tai 6H6P putkeen, niin riittääkö siinä ohjaus tasot EL34 putkelle alkuperäisellä vaiheenkääntäjä kytkennällä ?
Kun kuitenkin pitää uusia toiseen kanavaan vaiheenkääntäjä putki kun siitä tulee säröä enemmän
Tai pitää pienentää vastakytkentää.

Testasin otin pois C10 289pF (300pF) konkan ja säröt 0,3%, eka kuva vasteesta 1W/8Ω/1kHz.
Testasin C10 225pF konkalla ja säröt 0,9%, toinen kuva vasteesta 1kHz-10kHz välillä n.-4,1dB.
Testasin vasteenmittausta in1V ja out1V/8Ω, niin 1kHz-10kHz väli oli -2,8dB.

Niin riittääkö vahvistus.
Tämä tehty oikealla kanavalla. Testailtu 6N6P-I putkella. Eli ECC85 vaihdettu kyseiseen putkeen ja säröt oli 1W/8ohm 0,09%, 10W/8ohm 0,5%. Tosin 6N6P-I anodilla 6 oli n.180V (150V on kytkiksessä) ja anodilla 1 oli n.79V, mutta käyttösähköt n.260V (230V kytkiksessä). Putken datashetissa tais olla 300V maksimi anodilla käytettäessä.
Pitää huomenna testailla vastakytkennän muutosta. Onko väliä mitä jännitetasoa esim 10V ajaa 8ohmin kuormaan ja mittaa/muuttaa vastakytkentää ?

Lainaus:


Lainaus:

Tuo mittaus oli sillai että 8ohm kuorma oli yhdessä kanavassa kerrallaan ja sitten vaihdoin toiseen kanavaan ja mittasin noi jänniteet.
Alkuperäinen vastakytkentä on 30,4dB (10kHz -2,2dB)
Ja testattu 14,9dB vastakytkennällä (ilman vk konkkaa) 10kHz kohdalla taso laski n.1,2dB (-3.4dB).