Samanlainen härpäke on minullakin. Koteloin sen kiinalaiseen vesileikkurilla työstettyyn "legokoteloon". Onhan se kätevä, mutta tarkkuus vähän sinne päin, kaikkia komponentteja se ei tunnista ollenkaan.

Ramille: sama laite, mutta mulla ei ole koteloa enkä pienellä etsimisellä löytänyt sopivaa - vielä. Mä ajattelin laittaa pariston näytön yläpuolelle.

Sitten kondensaattoreista:  Taulukkokuvissa ekassa on vanhemmasta mittarista ESR-arvoja konkille ja toisessa testasi pääosin käyttämättömiä konkkia (ostettu samasta paikast kun testerikin) ja vertailin arvoja myös toiseen n.2013 hankittuun kapasitanssimittariin - arvoja voi sanoa yhteneviksi uusien osien kohdalla.
Sitten noi vanhat paperieristeiset konka joita olen vaihtanut pois putkiradioista, nää kaksi mittalaitetta antoi eroavia arvoja ko osille johtuen varmaan mittausprosessin eroista. Yhden asian voi kuitenkin melkoisella varmuudella sanoa ko vaihdetuista, ne on tulleet tiensä päähän putkiradioissa varsinkin jos radio on jatkuvassa käytössä.
Katso vertailun vuoksi:
Vanhojen vaihdettujen paperikonkkien arvoja näillä testereillä:
http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1230482541/30#42

Tässä vertailen noiden testereiden käyttämiä mittaustaajuuksia konkille ja lopussa 3 kloonin tiedot.
Nämä testerit on Open-Source-Hardware [OSH] eli saa vapaasti kopioida ja muokata.
Arvot alkaen 25pF 8 MHz mittataajuudella, 50pF 1 MHz taajuudella – aina 100milliF asti. Tarkkuus voi olla jopa 1pF 8 Mhz:llä.

Tästä taulukosta näet, että kaikkien foliokondensaattorien kapasiteetti voidaan mitata kaikilla (Mitt-vertailu 108, Nenn-capacity = nimellikapasitanssi) instrumenteillä hyvällä tarkkuudella. PeakTech LCR:n kapasiteettiarvot ja laatutekijä Q
mittari ovat mittausten minimi- ja maksimiarvot taajuusalueella 100Hz to 100kHz. Kaikissa taulukon esimerkeissä TransistorTesterin jännitehäviö Vloss on suuri, jos kondensaattoreilla on alhainen laatutekijä. Vain tässä tapauksessa kapasiteetin mittauksen erot tulokset ovat myös suuria. TransistorTester voi määrittää jännitehäviön vain, jos se mitattu kapasitanssi on yli 5000pF konkilla.

Mun toinen kapasitanssimittari käyttää seuraavia taajuuksia mittauksissa: (VC6013-mittaus.jpeg) ja tästäkin laitteesta on useita versioita maailmalla.

Noista mittausarvoista; olen laittanut taulukkoon sen arvon  minkä mittari on antanut puuttumatta mitenkään siihen onko arvo relevantti ja desimaalien määrä tarpeellinen. Kuitenkin kaikissa paperieristeissä kondensaattoreissa on samansuuntainen mitta-arvon nousu joka johtuu sen rakennemuutoksesta.
ATmega328P:ssä on muistia vain 32+1+2 kByte:ä joten se varmaan rajoittaa kaikkia ohjelmahienouksia ja  arvojen pyöristysoperaatioita. Tää on kuitenkin piirisarjan suurimmalla muistilla varustettu CPU.

Vertailutaulukko; jos haluat katsoa kuvaa suurempana muuta 800 -> esim 1000 tai 1200
https://adetnhugmo.cloudimg.io/v7/www.mikrocontroller.net/attachment/496540/Tabl...

korjattu kirjoitusta ja otsikko

Induktanssi ja kelat
Alle 2100Ω vastuksille tehdään myös induktanssin mittaus, jos Atmega:ssa on vähintään 16K flash-muisti. Sitä varten induktorikuvake näkyy vastuksen tilalla näytössä.
Alue on noin 0,01 mH - yli 20 H, mutta tarkkuus ei ole hyvä. Mittaustulos näytetään vain yhden komponentin ollessa kytkettynä.
Mittausaika on noin kaksi sekuntia, vain kapasitanssin tai induktanssin mittaus voi kestää pitempään

Jokusen kelan mittasin ja vain yhteen sain mH-arvon 0,4  Ω 0.01 mH, se oli irroitettu risalta ATX-powerilta, ferriittirenkaalla on 3* Ø 1mm kuparilankaa tiuhaan kierretty rengas täyteen. Pienempiä ferriittisydämellä olevia alle 10 kierroksen keloja laite tunnisti vaan vastuksiksi. (.Kela ferriittirenkaalla.jpeg), nuo kaksi muuta oikeassa ylänurkkassa olevat 0,29  Ω ja 0,31  Ω, henry-arvoa ei tullut.

Toisessa kuvassa on mitattu pientä piirikorttimuuntajaa 220 V/ 12 V, jossa ensiökäämi on 3032  Ω – kelan arvoa se ei pystynyt mittaamaan vastuksen ollessa yli 2100 Ω  ja toisiossa on 3 piikkiä joille testeri ei löytänyt arvoa, ensiön ja toision välillä oli 30 pF kapasitanssi. Fluke antoi toisioon arvoksi 23,5  Ω.

Mulla ei ole esimerkkejä puolijohdepuoleen, löytyiskö joltain??

Muistaakseni tuo AC128 antoi ensin ihan järjellisiä arvoja ja ehkä kolmannella kierroksella mitatessa hFE oli 1 tai 2. Oire kai sopisikin hyvin tinaviiksi-ongelmaksi.

Tuo AC127:n tinaviikset on mielenkiintoinen juttu, koska tuo muistaakseni on käyttämätön, vielä pitkäkoipinen?