Ehdotus juhlavuodeksi ja liputuspäiväksi.

Näinä aikoina tulee 200 v siitä kun Ohmin laki julkaistiin. Sen synnytys kesti useita vuosia, mutta eipä ollut kiire, kun ei ollut mitään soveluuksiakaan sille.
Joitakin ongelmia oli ratkaistava matkan varrella. Ei ollut kunnollista käsitettä JÄNNITE, eikä tietenkään mittauskeinoa. Elektroskoopilla voitiin vertailla vain suuria staattisia varauksia. Niiden vaikutusta tutkittiin omalla keholla ottamalla sähköiskuja varatusta Leydenin pullosta. Näin teki eräs herra Ampere.
Tasavirtalähde keksittiin v. 1800 (hra Volta). Tästä kehitys lähtikin hurjaan vauhtiin. Tarina kertoo, että Napoleonille esiteltiin korkeakoulussa paristoa, jossa 600 kpl pareja sarjassa. Pisti piuhan päät kieleensä. Melkein oli taju lähtenyt iskusta.
Ensimmäiset virran mittaukset tehtiin toteamalla, miten sähkövirta hajottaa vettä.
Hankaluus oli virtalähteen virran hiipuminen nopeasti sisäisen resistanssin noustessa. Tämän vaikutuksen Ohm kyllä löysi mittauksissaan.
Elektronia ei ollut vielä löydetty. Siihen meni  melkein 100 vuotta ja tarvittiin tyhjiöputkea.
Energian olemus, lämpöenergia ja energian säilymislaki olivat vasta  tulossa. Joule sen esitti v. 1841 lämpöteholle P = I^2 R.
Ohmin laki aiheutti aluksi kovaa vastustusta. Ohm itse oli tuntematon opettaja. 6 vuotta elikin köyhänä ja pettyneenä. 5 vuotta ennen kuolemaansa sai vasta arvostusta.

lähde:From Compass to Computer (W. Atherton v. 1984 San Francisco Press, Inc)


Edit: Nyt on vuosisadat oikein kun tarkemmin laskin.

Niin se aika rientää...ensi vuonna juhlii NE555 ajastinpiiri 50-vuotiasta taivaltaan ja sitä
valmistetaan edelleen, aika harva 70-luvun alun ic-piireistä on enää tuotannossa?

Markku 

Ohmin lakia on mahdotonta rikkoa - yrityksestäkin varoitetaan savumerkeillä. 

Raimo Sjöberg kirjoitti 06.04.2021 klo 15:09:45:

.. ja savun hälvetessä, voidaan tarkistaa kytkentä. 

Heikki Rinnemaa kirjoitti 06.04.2021 klo 17:20:16:


Sähkö muuttui siis vastuksessa R lämmöksi, ei kadonnut mihinkään. Virta pienenee jännitteen alentuessa eksponentiaalisesti, teoreettisesti katsoen jännite ei koskaan mene nollaan.

"Alkutilanne, sähkövarastossa on sähköä se määrä että jännite on alussa 1v.
Vastus on 1oomi, ei muutu.
Lopputilanne, sähkövarastossa on sähköä 0, eli jännite on 0v.
Oomin lain mukaan I=U/R,,ja koska R on vakio, niin U:n pienetessä I pienenee,, eli on siis nolla lopussa.

Sähkö siis tuli järjestelmästä pihalle,,ulos,,ei kadonnut,,?"


Tuossa kuvassa varmaan ajatuksena kondensaattori varastona. Täytyy kaivaa esille kondensaattorin kaavoja niin saadaan faktat pöytään.

Ohmin laista vielä, jottei totuus unohtuisi:

Laki kokonaisuudessaan:

I = U/R, jossa R = vakio. Ts. R ei riipu virrasta eikä jännitteestä. Lämpötila kuitenkin vaikuttaa. Käytännön tekniikassa otetaan itsestään selvänä tuo R = vakio.

Katselin useita naamakirjan videoita aiheesta. Jopa yritettiin selittää, miksi metallijohtimen resistanssi kasvaa lämpötilan mukana. Miksi kuitenkin hiilellä käykin päinvastoin. Selitys ei olekaan ihan yksinkertainen.

Mielestäni kysymys on yksiselitteinen kun otetaan huomioon että pieni sysäys "sähköä" 1 voltin jännitteellä saa aikaseksi sen että elektronit lähtee tietyllä voimalla miinus potentiaalista kohti plus potentiaaliin ja aiheuttaa 1 amperin virta. Jos tämä sysäys kestää 1 sekunnin, syntyy 1 Wattisekunnin energia. Kun sysäys loppuu, elektronit palaavat paikoilleen, eikä energia enä ole. Elektronien määrä on tässä tapauksessa
6,25x 〖10〗^18.
Mistä muuten suomalainen "sähkö"-sana on peräisin? Olen joskus tätä miettinyt.
LG