LGL. kirjoitti 07.04.2021 klo 15:23:24:

Ihan wikipediasta: Sanan sähkö keksi 1840-luvulla suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Samuel Roos. Hän sanoi, että kyseessä on "sähähtämällä säkenöiminen." Samoihin aikoihin Elias Lönnrot ehdotti elektrisiteetin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa lieke, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.
Itse aiheeseen niin oli jo aika pihalla ohmin laista, mutta onneksi Artosalo palautti takaisin raiteille.
Nimittäin en oikein vieläkään ymmärä miksi R olisi vakio tai mitä tällä ajetaan takaa.

Jos jotkut uudissanaehdotukset olisivat aikanaan menneet läpi, voisi autoradio nyt olla hyrysysysinko. 

Ohmin laki on matemaattinen malli piirissä vaikuttavien jännitteitten, virtojen ja resistanssien keskinäisistä suhteista. Mitään muuta ei tarvitse olettaa. Sillä on kuitenkin rajoituksensa. Se ei toimi puolijohteilla, epälineaarisilla johteilla eikä kaasumaisilla johteilla. Ohmin laki toimii pääsääntöisesti hyvin mutta suurilla tarkkuuksilla siinä on epälineaarisuuksia.

On välillä ihan mukava miettiä näitä perusaioita. Yksinkertainen sähkövarasto on kondensaattori. Sen jännite U on U=Q/C jossa Q on sähkövarauksen itseisarvo ja C on kondensaattorin kapasitanssi.  Kondensaattoriin varautunut energia E on E= 0,5CU². Virran ts. varauksen kulkiessa piiriirissä se muuttuu lämmöksi ts. liike-enegiaksi piirin resistansseissa. Näkyy usein siitä kun anodi alkaa punottaa elektronien liike-energian vaikutuksesta. Tarkkaan ottaen energia siirtyy virrallisessa johtimessa virran synnyttämässä magneettikentässä johtimen ympärillä. Tämä on tuttu ilmiö lähetinantenneissa. Tasavirralla käämistä muodostuu magneetti ja energia katoaa resistansseissa.

Lainaus:


Autossa kun akku on tyhjä, ei saa startattua! Elektronit ei liiku eikä ole myöskään elektronuvirtaa joka voisi "poistua".

LGL

Perimmäistä vastausta mitä sähkö on ei nykytiede anna mutta jotakin kuitenkin tiedetään. Sähkön ja sähkömagneettiset ilmiöt selittää sähkömagneettinen vuorovaikutus, joka on yksi luonnon perusvoimista vaikuttaen alkeishiukkaten välillä. Muut perusvoimat ovat heikko ja vahva ydinvoima sekä painovoima. Sähkömagneettinen vuorovaikus näkyy joidenkin alkeishiukkasten varauksena. Varauksilla on pyrkimys minimienergiatilaan niin että järjestelmä näyttää ulospäin varauksettomalta. Elektroniikassa merkittävää on elektronin negatiivinen varaus ja protonin positiivinen varaus jotka vetävät toisaan puoleensa (tästä on Wiion kirjoissa hieno kuvaus). Elektroniikassa sähkövirran muodostaa pääasiassa elektronit mutta myös protonit kykenevät kantamaan sähkövirtaa kuten tapahtuu paristoissa, akuissa ja polttokennoissa. Se sähkövarasto muodostuu elektroneista mutta elektronit yksin eivät riitä vaan tarvitaan protoneita jotka panevat elektronit liikkeelle. Kun elektronit loppuvat niin loppuu myös sähkövirta. Sähkövarastossa positiivisten ja negatiivisten varausten välilla syntyy sähkökenttä, joka määrittää varaston jännitteen. Kun varastosta elektronit vähenevät niin sähkökenttäkin heikkenee ja sitä kautta jännite alenee.
Mitä se varaus on niin siihen tarvitaan selitysmalleja kuten m-teoriaa (säieteoria) ja kvanttiteoriaa. M-teoriaa ei ole todistettu. Kvanttiteoria sanoo että sähkövirta voi saada vain diskreettejä arvoja. Tähän ei Ohmin laki taivu. Käytännön maailmassa ohmin lain ennustearvo on hyvä.
Jouduin aikoinaan tutustumaan näihin ilmiöihin kun teimme tutkimusta polttokennoista.

raimoj kirjoitti 10.04.2021 klo 13:30:43:



Onhan se oomin laki ihan riittävä, ei siinä mitään. Itse pohdiskelen välillä virtalakia tuon aineen häviämättömyyden kautta, koska sähkökin on ainevirtausta, muutahan se ei voi olla.

Kun virtapiiristä jättää käsitteet +- pois jää jäljelle virtapiirissä vain sähkövarasto ja siitä lähtevä aine joka leviää ympäristöön virtapiirin kautta. Kun virtapiiri on vain yksi johdin,,niin lämpönä. Kun virtapiiriin kytketaan lamppu, valona. Kun virtapiiriin kytketään kela, niin magneettivuona. Kun virtapiiriin kytketään värähtelypiiri ja antennin pätkä, niin radiomagneettisena värähtelynä.
Päinvastoin,,jokainen energian siirtymisen prosessi toimii toisinkinpäin. Eli tuleva ainevirta voi ladata sen sähkövaraston. Kideradio tästä lienee se yksinkertaisin esimerkki, radiosignaalista imetään sähkövirtaa jolla voidaan ohjata kaiutinta ja ääni kuuluu.
Sitähän se oomin tai kirchoffin virtapiirilaki ei sinänsä huomioi että miten se sähkövirta katoaa sähkövarastosta ja virtapiiristä. Tai paremminkin se ainevirtaus,,hiukkasia tai mitä lienee pienessä mittakaavassa. Mutta sitä ennen kyllä oomin lailla pärjää hyvin,,

IlpoJaakko kirjoitti 25.04.2021 klo 11:28:23:

Ensimmäinen muovin kaltainen aine oli guttaperkka, joka kuitenkin on kumipuusta saatava luonnonpolymeeri, eikä siis muovin sukulainen.