Workin tällaisella Riihimäellä kesällä 1975. Näitä oli irrallisena ja Radio-Gaziin (GAZ69) asennettuna.
Enpä ole nähnyt sen jälkeen enkä huomannut mainintoja perinneradioiden puolellakaan.
Mihin ovat hävinneet ?

https://www.armedconflicts.com/SOV-R-104-prenosna-a-mobilna-KV-radiostanica-t857...

Syy miksi noita radioita ei enää Suomesta löydy on luultavasti se, että aikoinaan NL
vaati, ettei radioita luovuteta kolmansille osapuolille. Tuo minun R-104/LV404 on tiettävästi kulkeutunut Suomeen Viron tuliaisina.
Noita radioita käyttelin myös vuonna 1975 VK/PsPr:ssä. 2:n luokan viestittäjätutkinto suoritettiin tuolla radiolla. Tupien välillä oli mahdollisuus pitää iltaisin harjoituskusoja.
Ebayssä on näkynyt joitakin myytävinä itäblokin maista melko suolaiseen hintaan.

Muistuu mieleen, että jos vasta-asema aloitti heti lähetyksen välittömästi käännettyään kytkimen vastaanotolta lähetykselle, saattoi ensimmäinen merkki tai alkuosa siitä jäädä pois. Suoraan hehkutettu lähetinputki vaati pari sekuntia lämmitäkseen. Lisäksi lähetin ei mennyt päälle ellei taajuussäätöä kääntänyt lukitusasentoon. Tällöin sormet saattoivat vahingossa osua läheiseen beat-oskillaattorin säätöön ja vasta-asema saattoi hukkua kokemattomalta viestimieheltä.
Ehkäpä käyttöergonomia ei idän sotilasradioissa ollut kovin tärkeällä sijalla.
Eräällä metsäkeikalla olimme tuoneet radion teltasta takaisin GAZ maastoautoon, mutta emme muistaneet kiinnittää sitä radiopöytään. Ensimmäisessä ylämäessä radio (paino n. 20kg) putosi ja jäi roikkumaan virtajohtonsa varaan. Mitään ei mennyt kuitenkaan rikki ja radio toimi kuten ennenkin.

Johtohan murenee ihan samalla tavalla kuin Popedan ratti !