Tällainenkin mittaustekniikan oppitunti saatiin kylkiäisinä näistä meidän kidekonerakenteluista

Tällaiset perusjutut ovat juuri oikeaa piristystä meikäläisen rappeutuville aivoille, näissä on jotain samaa viehätystä kuin perusradioissa, kidekoneissa ja yksiputkisissa. Ja tuo Dimin 5/8 ruutua oli ainakin minulle ihan uusi juttu, hienoa! Tällä samalla konkan latausajan mittauksen periaattella taitavat toimia useimmat ainakin halvemmat nykyiset kapasitanssimittaritkin, niissä vaan on mittaus automatisoitu.

Sen verran voisi niuhottaa Dimin viimeisestä kuvasta, että mittaustaajuutta voisi pienentää hitusen niin, että kanttiaallon yläreuna ehtisi vaakasuoraksi, näin varmistetaan että konkka on ehtinyt latautua täyteen.

RJL kirjoitti 24.12.2019 klo 07:06:05:


Tässä vielä 20Hz, 2ms/div. Tämä ei nyt ole ihan yhtä tarkka enää lukea. Ollaan siinä suunnilleen 2,4nF paikkeilla, joka on vielä kohtuullisen lähellä konkan nimellisarvoa. Aika pitkään piti hieroa että sain tuon käyrän nätisti tuohon niin että yläpään tasoittuminen näkyy, enkä saanut sitä 1ms. Ja yritin välttää noiden punaisten hienosäätöpotikoiden käyttämistä, koska en osaa huomioida niiden vaikutusta mittaustuloksessa (esim jos muokkaan time/div niin valikko näyttää edelleen 2ms vaikka kääntämällä hienosäätöä saan aika paljonkin muutosta aikaa, jolloin todellisuudessa yksi ruutu ei enää olekaan 2ms, vaan vähän yli tai alle). Ei tämä nyt ainakaan minun taidoillani tieteellisen tarkka ole, mutta kyllä tällä sen konkan nyt vähintään suuntaa-antavasti tunnistaa

Tämä meni myös valokuvaamisen harrastamiseksi, sillä taajuuden ollessa noin alhainen, oli vilkkuminen jo melkoista ja piirtonopeus käyrälle liian hidas kuvaamista silmälläpitäen. Eli piti kännykameran valotustakin pudottaa 1/4 sekuntiin että koko käyrä ehti piirtyä

Tämä oli myös sopivaa blogimateriaalia https://www.oh2dd.fi/2019/12/kondensaattorin-mittaaminen.html

 
  Menin nyt rikkomaan Joulurauhaa ja testasin muutaman seikan tästä konkkamittauksesta skoopilla.

  Muutaman konkkatestin tuloksena huomasin että tuo käytettävä taajuus ei ole kovinkaan kriittinen, kuten ei jännitekään. Kunhan skoopin näytölle saadaan sellainen kuvio josta voidaan selkeästi todeta tuo kulunut aika täyteen lataukseen ja josta todetaan tuo 63,2%. Laskutoimitukseen tarvitaan sitten vielä tieto vastuksen suuruudesta.

  Itse sain tarkemmat kuviot näytölle käyttämällä 1 kohm vastusta. Senkään suuruus ei ole kovin kriittinen, kunhan näytölle saadaan selkeä kuvio ja vastuksen suuruus otetaan huomioon laskutehtävässä.

  Jos joku on saanut näistä poikkeavia huomioita, astukoon esiin ja kertokoon niistä!!   

Tämä sama menetelmä  toimii hyvin möys isoille elkoille. 

Voi ladata elkon johonkin järkevään jännitteeseen (lähellä nimellistä), kytkeä sopivan iso vastus kuormaksi konkalle. Seuraavaksi irroitat lataavan powerin ja sitten kellolla mittaat  ajan (Taun) , jossa jännite tippuu  arvoon 37%x lähtöjännite.  Ja taas pätee C=T/R .    R kannattaa ennen mittausta laskea sellaiseksi , että ajan mittaus onnistuu ... luokkaa 10 sek mittausaika on sopiva.