artosalo kirjoitti 17.12.2019 klo 16:58:33:


   Tori.fi:ssä näyttäis yks olevan!   

Kyllä kuparikaapeliin saa kunnollisen liitoksen, jos on oikeankokoiset kaapelikengät, ja kunnollinen puristin. jos käyttää puristinta joka tekee kuusikulmaisen puristuksen, kannattaa ensin puristaa n. 70-80 prosenttisella voimalla, ja sitten löysätä ja kääntää kenkää 60° leuoissa ja sitten puristaa lopullisesti. Muuten leuan puoliskojen välistä pursuaa terävät jäysteet, jotka saattavat reväyttää mahdollisen kutistesukka suojauksen, ja ovat muutenkin ikävän näköiset. Alumiinikaapeliin ainoa oikea tapa tehdä kestävä ja luotettava kaapelikenkä on tehdä se hitsaamalla, mutta se vaatii sitten muutakin kuin pelkkiä sähkömiehen taitoja.

Jussi

Ruokki kirjoitti 17.12.2019 klo 13:08:52:


Tälläisen ohjeen löysin tuohon DE-5000:seen, jolla saa '4-kaapeliset' Kelvin mittajohdot tehtyä http://dexterslab2013.blogspot.com/2016/01/der-ee-de-5000-kelvin-clip-conversion...

Ymmärränkö tuon DE-5000:sen speksin oikein, eli se mittaa 0-20ohm alueella 3 desimaalin tarkkuudella? https://www.ietlabs.com/pdf/Datasheets/DE_5000.pdf

Ja jos siihen vaihtaa nuo kelvin-päät niin sitten on käytännössä milliohmi-mittari. Kelpaako nuo Kelvin päät neljällä johdolla sitten samaan asiaan kuin kahdella? Ettei menetä mitään jos tekee tuon modauksen?

Minulla on Keithley 2015 yleismittari, jonka pienimmän vastusalueen erottelu on 100 mikro Ohmia. Mittarissa on mahdollisuus 4-johdin mittaukseen. Ensin tein itse "Kelvin" mittajohdot, mutta johtimien ongelmaksi tuli eri metallien liitosten muodostamat termoelementit! Keithley on hyvä, mutta nykyään niistä pyydetään kovia hintoja.

Kahden eri metallin liitos muodostaa lämpötilasta riippuvan jännitteen liitoksen yli. Romulaatikosta ottamieni johtimien ja banaanikoskettimien sekä hauenleukojen metallit eivät olleet jokaisessa neljässä johtimessa samanlaiset. Seurauksena oli se, että yhteen liitettyjen hauenleukojen 0 Ohmin sijaan tulos oli lämpötilasta riippuva, ei kovin suuri mutta haitallinen.

Lopulta tilasin eBaystä kiinalaiset Kelvin johtimet, ne olivat huomattavasti paremmat. Ilmiön näkee myös, jos lämmittää puhaltamalla tai omilla sormillaan toista Kelvinjohtimen mittauskohtaa tai Kelvin johtimien liitoksia.

Olen kemistinä joutunut työssä ollessani analysoimaan jopa mikrogrammojen ainepitoisuuksia ja siitä on jäänyt päälle pilkun viilaaminen. Se on johtanut siihen, että taajuuslaskimiini olen hankkinut Rubidiumstandardin sekä GPS-sateliitteihin tahdistetun 10 MHz oskillaattorin, niiden avulla saan mitatuksi noin 1 - 3 mHz:n virheellä "matalia" taajuuksia (alle 100 MHz).
Eräs amatöörituttavani kysyi mihin tarvitsen noin tarkkoja taajuuksia, no en tosiaan tarvitse mihinkään, mutta on hauska viilata pilkkua.

OHhami kirjoitti 17.12.2019 klo 20:47:00:



  Eikös kaikessa mittaamisessa lämpötilalla ole tärkeä osuus! esim vastuksissa lämpötilakerroin on ilmoitettu, pituusmittauksissa, painomittauksissa ym ym!   

Dimille: Netistä löytyy myös kunnon video Kelvin mittaleukojen vaihtamiseksi jos hankkii edullisesti erikseen niitä Kelvin leukoja. Nuo Kelvinjohdot valmiilla BNC liittimillähän on aika hinnakkaat.

Ruokki kirjoitti 17.12.2019 klo 21:35:21:


Eikös juuri tuohon ilmöön perustu termoristimittari? (Joku luki aiemmassa Naamakirjan postauksessa "terroristimittari")

OH2DD kirjoitti 17.12.2019 klo 00:10:25:

Markus Hautaniemi kirjoitti 17.12.2019 klo 08:58:49:


Virtalähteellä ja yleismittarilla (tai kahdella) pärjää hyvin, ellei nyt työkseen tarvitse mittailla pieniä resistansseja.

Kohteen läpi syötetään vakiovirta ja mitataan ylioleva jännite (nelijohdinmittaus!).

R=U/I

Hyvä puoli on mahdollisuus valita mittausvirta kohteen mukaan. Esimerkiksi laitteen suojamaadoituksia tutkittaessa, ongelmat eivät välttämättä tule vielä esiin kaupallisen mittarin pienehköllä mittausvirralla.