Tässä odotellessa teidän rakennussarjojanne laitoin kolvini kuumaksi ja tinailin kasaan oman super regeneratiivisen.
Pienen optimoinnin jälkeen täytyy sanoa, että tulos on uskomaton. Vain yksi putki ja ULA-radion etupää on valmis.
Laitoin näytille yhden videon jossa kuuntelen ulkoantennilla ULA-aluetta päästä päähän. Video on täällä: https://youtu.be/xtDJbPQVtFI
Audio kuulostaa hiukan aneemiselta, koska kaiutin oli selkäni takana n. 3 m päässä. Syötin audion 10 W putkivahvistimen läpi.
Laitan huomenna skeman.

Tässä vielä kuva härpäkkeestä.

Sain nyt piirretyksi kytkentäkaavion.  Soveltamani kytkentä on alunperin kotoisin RCA:n "Receiving tube manual":sta. Löysin toisenkin ja todellisen rakennusohjeen samasta kytkennästä. Sen linkki on n. puolivälissä tätä sivua nimellä "One-tube FM tuner" ja se sisältää 4 sivua hyödyllistä informaatiota, mm. hyvät kuvat osien sijoittelusta sekä toiminnasta yleensä: https://mwsherman.com/fmonly/fm_only_lowtech.html

Tällainen vastaanotin on ihmeen herkkä. Mittasin herkkyydeksi 20 dB S/N-suhteella n. 15 µV. Ilman mitään antennia, vain antennilinkki paikallaan, tulevat ULA-asemat selvästi läpi. Metrin langalla tulevat pääasemat puhtaasti läpi.
Ulko-dipolilla vastaanotto on mielestäni täysin kohinatonta.

Yhden mielenkiintoisen havainnon tein, nimittäin vastaanottimen värähtelyä ohjaava "quencing"-signaali, joka on taajuudeltaa n. 50 kHz, tulee ilman lisäsuodatusta erittäin voimakkaasti audiolähdöstä, jopa pari...kolme volttia (Vpp).
Tämä yliohjaa monet audiovahvistimet, joita tarvitaan lisäksi, jotta päästään kovaäänistasoille.
Suotopiirin optimointi on vielä viimeistelyä vaille valmis, ja laitan siitä tiedot myöhemmin.
Kytkentäkaaviossani esiintyvät kuristimet ovat tavanomaisia vastuksen näköisiä pienoiskuristimia, joten mitään tarvetta en näe näitten käämimiseen kotikonstein. Antennikela on 1,5 mm tinattua kuparia ja sisähalkaisijaltaan 15 mm.

Tässä mielestäni havainnollinen kuvasarja superregeneratiivisen vastaanottimen toiminnasta.  Ensimmäisessä kuvassa näkyy, miten ilmaisin värähtelee n. 60 kHz pursketaajuudella. Toisessa kuvassa pursketta on zoomattu hieman, ja voidaan havaita, että purskeen aikana ilmaisin värähtelee myös "jollakin" suuremmalla taajuudella.

artosalo kirjoitti 18.02.2019 klo 10:46:32:


Jostain syystä foorumi on päättänyt sijoittaa viestisi tänne muiden siirrettyjen viestien alkuun, eikä sitä pysty sieltä siirtämään muiden perään.

Sain viikonloppuna sähköt päälle kiinansarjaan, hiljainen on, ei mitään ääntä. Ei näkynyt myöskään tuota alempitaajuista värähtelyä. Täytyy varmaan alkaa puljailemaan noiden kuristimien kanssa.

Tuolla tämän säikeen ykkössivulla on kaavio. Edelleen epäilen eniten putken soveltuvuutta näille taajuuksille.

Kävipä nolo kämmi. Aloin miettiä hehkujännitteen vaikutusta, ja mittasin käyttämäni hehkupariston. 1,30V ! Olin toki puuhailun alussa tuon mitannut, mutta en arvannut, että olisi noin vajentunut. Vaihdoin uuden, ja nyt alkoi oskilloskoopissa näkyä jotain korkeataajuista värähtelyä kun potikkaa kiertelee. Värähtely on niin korkeataajuista, että 40MHz:n skooppini ei tuota ilmaise, mutta mitään toista matalampitaajuista värähtelyä ei ilmene, eikä mitään kuulu. Ilmiö näkyi molemmilla putkilla 1J2:lla ja DK96:lla, alkuperäisellä amplitudi oli suurempikin. Taajuuslaskurikaan ei anna mitään järkeviä lukemia, vaan hyppii sinne tänne.

Mutta on tuossa siis jotain eloa. Tämänhetkinen oletus on, että signaalitaajuinen värähtely siellä on, mutta sitä katkovaa 50...100kHz:n värähtelyä ei synny. Onkohan tuon värähtelyn määräävinä tekijöinä hilalla olevat 5,1Mohm ja 100pF ? Vastus on mitattu, ja pariakin konkkaa kokeiltu, ei vaikutusta. Olisi mukavaa, jos joku muukin sarjan tilanneista tinaisi sen kasaan, voisi syntyä tajuntaa laajentavia ahaa-elämyksiä.

Synkän yksinpuhelun seuraava osa. Eilen huomasin, että taajuuslaskuriin sai järjellisen näyttämän, kun pitää mittajohdon vaan irrallaan siinä kelan lähettyvillä. Ilmeni, että kela oli liian iso, pienensin halkaisijan 12mm:iin, säätöalue siirtyi kohdalleen. Asemia vaan ei kuulunut.

Kokeilin muuttaa oskillaattorin Colpitts-tyyppiseksi, se kävi helposti koska sarjan säätökondensaattori on kaksiosinen. En havainnut mitään muutosta toimintaan. Sitten vaihdoin hilavastuksen alapään maihin, ei muutosta toimintaan. Kokeilin useita 100pF:n hilakonkkia, kaikki ne värähtelivät, mutta millään en saa aikaiseksi katkovärähtelyä. Ilmeisesti hilavirtaa ei kulje tarpeeksi, jolloin hilalle ei pääse syntymään riittävän suurta negatiivista varausta, joka sammuttaisi signaalitaajuuden värähtelyn. En vaan keksi syytä tähän.

Nyt alkaa olla konstit käytetty. Taidan siirtää tämän sivuun, ja nostaa pöydälle jonkun radion, joka on joskus toiminut. Semmoisen, missä ei ulaa edes ole.

Tuon mittalaitejutun minäkin huomasin, kun taajuuslaskurin mittajohto jäi lojumaan laitteen viereen, ja laskuri alkoi näyttämään järjellisiä lukemia, säätökonkkakin toimi loogisesti. Tämä on ollut täysin hiljaa koko ajan, napsaus kuuluu potikkaa kiertäessä, ja putki lähtee värähtelemään ulataajuudella, mutta laite pysyy hiljaa. Käyttöjännite on ollut 67V. Vahvistimena LM386, mutta siinä on 120kohm vastus inputissa sarjassa, joten ei pitäisi kuormittaa liikaa.

Ehkä minä olen mokannut, kun olen leikellyt johtimet lyhyiksi