jklaukka kirjoitti 03.06.2016 klo 14:47:53:


Näitä erilaisia Wallacin mittareita on ollut ympäri Suomen kaikissa kunnissa väestönsuojelukäytössä ja lisäksi armeijalla ja tutkimuslaitoksilla vielä omansa, joten kyllä niiden rassaamisissakin on varmasti työtä piisannut.
Itseasiassa tiedän että näitä on kaupungeilla edelleen varastoissaan ja varmasti satoja ellei tuhansia yksilöitä kautta maan.

On oikeastaan sääli että Paukkajanvaaran kaivos myöhemmin STUK:in määräyksestä peitettiin ja maisemoitiin, sillä muuten tuo paikka olisi pikivälkkeen etsijöille oikea aarreaitta!

Ruotsalainen laite on ilmeisesti aika yleinen sillä noita olen nähnyt useampiakin yksilöitä. Se on tehty niin suurille annosnopeuksille (sodan tai ydinonnettomuuden oloihin) ettei moisesta ole juuri muuhun kuin hyllynkoristeeksi.

Minullakin on tuommoinen ruotsalainen mittari. Testailinkin sitä kerran mutta viisari käyttäytyy vähän arvaamattomasti, onkohan nollauspotikassa tms. kontaktivikaa? Paristokotelon kontaktit eivät myöskään sovellu ainakaan niiile paristoille joilla kokeilin, niissä on enemmän eristettä miinuspäässä joten väliin täytyi laittaa palaset alumiinifoliota, jotta sain kontaktin aikaan.

Minulla oli sama ongelma, ei ole mitään säteilylähdettä (edes polla ei pahemmin säteile) joten en pystynyt testaamaan. Eipä sillä kai sitten mitään kuitenkaan teekään jos se on tarkoitettu ydinpommin jälkilämpöjä mittailemaaan. Toivottavasti.

Minulla on myös yksinkertainen dosimetri eli säteilyn annosmittari. Se on periaatteessa tyhjiöeristeinen konkka johon on kytketty jonkinmoinen galvanometri + asteikko. Laite on pieni putki, jonka läpi katsotaan valoa vasten jolloin asteikko ja viisari näkyy. Toiminta perustuu siihen, että säteily purkaa konkan varausta ja asteikosta näkyy siten säteilyn kertyminen konkan tyhjentymisen funktiona. Se voidaan nollata lataamalla konkka uudestaan, tähän on olemassa erityisiä laitteita. Varaus säilyy konkassa hyvin pitkän aikaa.

http://www.civildefensemuseum.com/cdmuseum2/radkits/dose.html

Mitenkähän tuo on, Wikipedia sanoo että säteilylähteenä on amerikum-241 ja säteily olisi alfasäteilyä?

Mahtaako tuossa ruåtsalaisessa SATT-säteilymittarissa olla geigerputkea ollenkaan? Minulla on samanlainen, en ole sitä purkanut, mutta voisiko siinä olla tuikekideilmaisin (scintillaattori)? Sellainen kyllä vaatisi toimiakseen valovahvistinputken, näkyvissä on vain yksi subminiatyyriputki. Alumiinisen chassiksen alla on kyllä lisää tavaraa, mutta mitä?

Löysin netistä sivun, josta voi ladata vanhoja Popular Electronics-lehden numeroita:
http://www.americanradiohistory.com/Popular-Electronics-Guide.htm
July 1955 on uraaninetsinnän teemanumero, siinä on mm. geigermittarin rakennusohjeita.

Rami

Minulta Samuli saattaa löytyä pääpiirteissään kaikki tuon yhden "tyhjentämäni" osat jonka kotelosta tein aikoinaan impedanssimittariini kotelon.
Meinaan jos tykkäät rakennella...

Ilpo

Eikö tuossa ruotsalaisessa ole kuitenkin pienin asteikko 200 mr/h vs Wallacin 10 mr/h. Kaipa sillä jotain atomipommia pienempääkin mittaisi. En ole löytänyt enää noita testauskiviä, jotta voisin testata. Säilytin niitä muistaakseni lasipurkissa, mutta kun on muutettu niin monta kertaa, niin ovat ties missä.

-Jouko

jklaukka kirjoitti 06.06.2016 klo 16:48:10:


Mitä näistä SATT-mittareita omistaneiden käyttökokeiluista olen kuullut, he eivät ole saaneet laitteillaan minkäänlaista mittausvastetta, mutta voihan se tosiaan olla niinkin, ettei heillä ole ollut sopivia kokeilulähteitä. Taustasäteilyä ei tällä mittarilla havainnoida, mutta sopivalla lähteellä ja 200mR/h alueella jotain lukemaa saattaisi hyvin saadakin.

Harmillista että olet kadottanut testauskivesi, pikivälke on muutenkin sen verran "kiven alla" näin nykyisin.

Yksi varmasti eniten Euroopassa harrastajain toimesta rakennelluista geiger-mittareista on Elektor-lehdessä vuonna 1980 julkaistu kytkentä.

Oheisessa kaaviossa mainitut DUS merkityt diodit ovat tyypiltään 1N914 tai 1N4148.
R19 arvo on yleensä määritelty putkivalmistajan datalehdillä. C15 ei ole välttämätön, joten se voidaan jättää poiskin.

Mittarille voi kalibroida asteikon esim. pulssigeneraattorin avulla.

Täydelliset rakenteluohjeet löytyvät täältä: http://www.robkalmeijer.nl/techniek/electronica/electronicabladen/elektuur/1980/...

Edit. Kytkentäkaaviossa ollut virhe korjattu.
Sama virhe toistuu myös em. linkin takaa löytyvän rakennusohjeen kaaviossa.