Onko muuten jossain olemassa kuvia tai tarkempia tietoja noista legendaarisista Torotorin tai Prahnin kelasarjoista?

Jos löytyisi kelarunkojen mitat ja langan paksuus/kierrosmäärät niin noitahan varmaan saisi vaikka 3d tulostimella tehtyä ainakin pitemmille aaltoalueille, 3d tulostusmateriaalin dielektrisyys kun ei kai ole kovin tunnettu. Alkuperäinen "trolituli" lienee lähinnä polystyreeniä?

--
Tuukka OH3MVV

Lainaus:


Huutonetissä oli joskus myytävänä kirjanen jossa oli muistaakseni Torotorin kelasarjojen kuvat ja rakennusohjeet, siis sellainen on olemassa mutta en ole ikinä nähnyt. Olisi skannauksen paikka jos jostain löytyisi.

Trolituli on tosiaan polystyreenin eräs kauppanimike, tästä tehtiin kelarunkoja kun kerran se oli keksitty ja ominaisuudet ovat erinomaisia. Tulostinmuoveista ei ole mitään hajua, voivat toimiakin sähköisesti mutta saako niitä kauniin alkuperäisinä läpinäkyvinä?

He, viikolla lisäsin itsekin taas yhden säädettävävartisen pöytälampun remonttipisteeseen kahden entisen lampun lisäksi, sigh.

Prespaani on selluloosasta kovassa paineessa puristettua kovan pahvin kaltaista tavaraa, sitä käytetään tänä päivänäkin isojen muuntajien eristyksessä.

Anodivastuksellahan se virranvaihtelu muutetaan jännitevaihteluksi, pienellä anodijännitteellä on pakko olla pieni vastus että edes jonkinlaista virtaa kulkisi. En ole varma miten anodivirta oikein määräytyy hilailmaisimessa, sillä kyllä siinä putkelle muodostuu negatiivinen hilaetujännite kun katodilta lähtevät elektronit jäävät parveilemaan hilan ympärille. Wiio selittää toimintaa hiukan toisin ainakin Uuden Radiokirjan 4.painoksen sivulla 52. Kuitenkin hilalle muodostuu negatiivinen varaus joka purkautuu hilavastuksen kautta maahan. Hilavastuksen suuruus määrää etujännitteen, suurempi vastus, suurempi etujännite ja silläkin voidaan anodivirtaa säädellä. [/quote]

Sillälailla tätä asiaa ajattelin, että kun tuohon matka-ASAan on 90v anodiparisto olemassa, että voisi sitä samaa käyttää sitten tässäkin. Se ei oikein selvinnyt Uudesta Radiokirjasta, että kuinka tuo anodivastus lasketaan...

Tässä kansi ja sisällysluettelo tuosta Lassen mainitsemasta kirjasta

Kirjassa on kelasarjojen kykentäkaaviot sekä viritysohjeet. Kelojen kierrosmääriä tai kelarunkojen mittoja ei ole tarkemmin kerrottu, suurimmasta osasta on valokuva tai mittapiirros sekä tietenkin esimerkkikytkentöjä

Kiitos!

Tässä on myös hyvä linkki hieman vanhempiin radio- ja putkitekniikan oppaisiin. Lukemista riittää pitkäksi aikaa!

http://www.tubebooks.org/technical_books_online.htm

--
Tuukka OH3MVV

OHhami kirjoitti 05.01.2014 klo 15:49:19:


Kyllä! Hyvät ja havainnolliset kytkennät jännite- ja virta-arvoineen. Tuossa taitaa olla jo melkein kaikki kuviteltavissa olevat putket. 327 sivua kytkentöjä, neljä per sivu tekee 1308 Ehkä tuo kannattaisi tallettaa sinne hyödyllisiin linkkeihin

-Eeli

-Iltalukemista joulupaketteja odotellessa (putkia, konkkia yms )

OH3NWD kirjoitti 31.01.2014 klo 19:11:25:


Kyllähän minä tiedän...
Radiolaitteita rakentamaan 2 / Christensen, Carl 1968

Löytyy ainakin Tampereelta pääkirjastosta.

Ajattelin, että menen vähän niinkuin tyvestä puuhun, tänään sain kasattua Uuden radiokirjan mukaisen 1- putkisen paristovastaanottimen DC96- triodilla. Aivan uskomattoman kovaa kuuluu! Nyt tulee brittiläinen Absolut Radio. Anodijännite on 3x 9v neppariparisto.

Eeli

Ulkoasussa lienee vielä pientä hiomista...

"Paremmin tuosta kuuluu, kun tuosta sun isosta toosasta" (ts-430) oli mamman kommentti