Lisäilin Yleiselle keskustelualueelle aloituksen vanhoista radioesitteistä. Philips ainakin esitteli tässä vanhassa esitteessään innovaatioita, joista varmaankin monet olivat ulkomailta peräisin. Valmistajana kuitenkin vaikutti aika edistyshakuiselta ainakin tuon esitteen perusteella.

http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1336554787

Noissa Bi-Ampi radioissa on erilliset pääteputket eri kaiuttimille kuten
esitteessäkin asia on kerrottu. En mitenkään perusteellisesti tunne
kotimaisia radioita mutta en muista muiden kun Philipsin tätä
rakennetta käyttäneen, nykyään tuo on vakiomenettely parempi-
laatuisisssa aktiivikaiuttimissa.

Aihetta sivuttu täällä.

Helkaman kehittämä intersyklisesti hidastettu, kuulokulmaa levittävä ns. stereokaiutin, joka on kytketty kahteen metalliseinäiseen eksponentiaalitorveen, on siis ollut mainoksen mukaan esikuvana eurooppalaisillekin radionvalmistajille... Varmaan hienon kuuloista tekstiä 1950-luvulla pirtin pöydän ääressä luettuna. Kuka suomentaisi? 

Lainaus:

50-luvun Philipseissä ainakin on enemmän komponentteja kuin muissa vastaavissa. Tai sitten se vaan tuntuu siltä kun ne on sullottu koneiston alle moneen kerrokseen ja joihinkin niistä on mahdoton päästä käsiksi. Philipsillä on tosiaan aina ollut ns. "edistyksellisiä" ratkaisuja. Vähemmän onnistuneista on usein mainittu Philips Matador (30-luku). Philips käytti myös 50-luvun lopulla ns. raudatonta pääteastetta. Bi-Ampli systeemi tulikin jo mainittua. Minulla on radio missä semmoinen on mutta en osaa sanoa sen hyvyydestä mitään ennen kuin olen kunnostanut sen.

Joitakin Philipsejä kunnostaneena niistä on jäänyt semmoinen kuva, että ne eivät ole mitenkään mainittavan laadukasta tekoa mekaanisesti. Sähköinen toiminta on kyllä OK. En ole tosin päässyt tutkimaan Philipsin paremman pään malleja.

Lainaus:

Koneistojen suunnittelu on tietääkseni ollut ulkomaista.

Timo

Tuo kommentti oli ehkä vähän turhan kärjistetty. Mutta ainakaan Philipsin / Fennon kohdalla ei ole tullut vielä sellaista elämystä, että "onpas hyvin ja tukevasti rakennettu koneisto". Johtuu kai siitä, että ne on mm. tungettu täyteen kaikenlaista vipua ja vaijeria, jotka käyttävät erilaisia katkaisijoita. Tämä siis 50-luvun malleissa. Vanhempia Philipsejä ei ole tullutkaan pahemmin korjailtua vielä.

Korjasin kerran Asa 1060 radion ja se jäi mieleen koska sen sisuskalut olivat suhteellisen laadukkaan tuntuiset eli ei mikään rimpula. Toki se onkin ollut malliston kärkipäätä.

Esim. koneistoon käytetyn pellin paksuus kertoo joskus paljon hintaluokasta.

Timo

Suomessa kootut/tehdyt Philipsit/Fennot (koneistot) on suunniteltu pääasiassa Keski-Euroopassa (kuten Hollanti, Belgia, Saksa, Itävalta, en tiedä tarkemin). Kun volyymit ovat vähintäin 10, jopa 100-kertaisia verrattuna mitä suomalainen teollisuus tuolloin valmisti, niin ehkä kiinitetään huomiota hieman eri asioihin ja käytetään "omia" komponetteja., kyllä sitäkin sortimenttia löytyi runsaasti.

En epäile philipsiläisten taitoja tuotteiden kustannuslaskennassa, kyllä on varmaan selvitetty miten kannattaa tuotteita tehdä. Ehkä sitä laatuakin on hieman miettitty?

terv.
Åke
**

akenyh kirjoitti 24.05.2012 klo 20:44:06:


Ainakin valmistajan omat tavoitteet täyttävää laatua suhteessa valmistuskustannuksiin. Lueskelin eilen toiseen keskusteluun linkkaamaani juttua ilman pääteasteen muuntajaaja ja siitä johtuen kahdella pääteputkella (per kanava) toteutetuista ratkaisuista ja ainakin ko. tekstin perusteella tuollaisia radioita ei valmistettu kovin kauaa johtuen mm. siitä, että pääteputkien lisäys maksoi valmistajalla enemmän kuin päätemuuntaja. Koska tämä ajoittui 1950-luvun lopulle transistorienkin esiinmarssilla lienee ollut osuutensa päätöksiin (?).

"The whole idea was put into practice in about 1958, with some beautiful ‘Bi-ampli’ receivers (‘Bi-ampli’ stood for two output tubes, whether in single channel push-pull or in two separate channels for either fake or real stereo). It was stopped soon after, however, due to the mere fact that the extra costs for a second output tube and the increased HT didn’t compensate for the costs of an output transformer!"