Lainaus:
Itselläni oli tuollainen TV aikoinaan. Muistikuva kertoo, että siinä oli ns. DELTA-kuvaputki ja erikoispiirteenä oli valmiusvirta; eli kuvaputken hehkulle oli esilämmitys; valittiin erillisellä kytkimellä. Tämä mahdollisti kuvan valmiustilasta alle 1½ sekunnin, kun muutoin sitä olisi joutunut odottamaan tavanomaisen ajan. Colibri oli valmistettu vielä Lohjalla; Finlux ei tuolloin vielä ollut ostanut ASA:a. Ensimmäinen Turussa tehty Finlux oli tietääkseni OBC 560/670 vuonna 1978.
Oma Finlux Colibri ei ollut minulla kuin ehkä vuoden; kuvaputki oli lopussa.
Täällä näytti olevan kytkentäkaavio: Linkki. antikvariaatti.net sivuilla näytti olevan käyttöohjekirja myynnissä: Linkki

Miksi valmistajat hurahtivat näihin tyristoripäätteisiin,oliko silloiset päätetransistorit lapsenkengissä vai uskottiinko tyristorin olevan parempi juovapäätekomponenttina kuin transistori? Muistan Asalla ollessani ,tyristorikauden huippu oli silloin meneillään ja kaikissa malleissa siritteli tyristorit.

Tämä ns. tyristoripoikkeutus oli amerikkalaisen RCA:n kehittämä konsepti ja vähintään yhtä toimintavarma kuin transitoritkin. Asiaan liittyi myös teollisuus/kauppapolitiikkaakin, jolla osa tv- teollisuudesta irtaantui dominoivan Philipsin "talutusnuorasta". Oleellisempi oli kuitenkin RCA:n kehittämät  (ohutkaula-) värikuvaputket, joita valmistettiin niin USA:ssa kuin Euroopassakin. 1980_luvulla japanilaiset ottivat asteettain teknologiakehitäjän aseman värikuvaputkissa.
Vielä 1970-luvulla täysin uuden väriTV-mallin kehittäminen (Salossa) alusta tuotantoon kesti noin 1,5 vuotta, joten mallistoa ei todella perusteellisesti uusittu vuosittain. Malliston uudistuksen perusteina oli yleensä: a)komponenttiteknologian kehitys b) kaupalliset kilpailusyyt ja c) kustannusten pientäminen.

Terv.
Åke

Lainaus:


Philips oli siihenaikaan kait lähinnä kirosana muiden valmistajien keskuudessa,johtuneeko sitten suuresta markkinaosuudesta.No ei silti,kyllä Philipsin ensimmäiset täystransistoriversiot k9 ja k11 olivat ihan kunnollisia.Kuvahan Philipsin putkella oli pitkän aikaa toista luokkaa kuin kilpailijoilla.Oli varmaan hintakin.Vasta japanilaisten Toshiban ja Hitachin tultua markkinoille alkoi tulla tasoitusta.Eikä RCA:n putkikaan susi ollut,toisinkuin Westinghouse,jota muistaakseni käyttivät sekä Finlux että Salora jonkiaikaa.Mutta ei ollut huono "kotimainen" Valcokaan suurten alkuvaikeuksien jälkeen.Surullista vaan oli että kun se pääsi kunnolla lentoon se ammuttiin alas.

Lainaus:



Kyllä,Sonyhan oli aikoinaan hyvä valinta,tosin kallis.Sentakia Sonyn markkinaosuus oli mitä oli.Mutta kuva ja kestävyys oli hyvät.Philips taas pilasi maineensa jo 90- luvun puolivälissä tuomalla markkinoille ensin melko surkeita koneistoja ja senjälkeen laajakuva putkia.Näitä käyttivät muutkin valmistajat,Salora,Finlux,moni muu ja tietenkin Philips.Kaikilla tietysti samat ongelmat.Takuuaikana putkia vaihdettiin jo sitärataa että taisivat varaosiksi säilötyt putket osin loppua.Takuuajan jälkeen ei putkia enää vaihdettu,koska niiden hinnoittelu oli karannut pilviin ja vaihdon kustannukseksi olisi tullut helposti kahden vastaavan uuden koneen hinta.Kuitenkin osa näistäkin putkista pelaa vielä tänäkin päivänä ihan ok.Joten laadulla on ollut hyvin suuri toleranssi.
Mutta onnittelen,jos omasi on 4:3 muotoa,niillä ei ole ollut ongelmia,ainakaan suuremmin.

Lainaus:




Jos pienennät kontrastia,tämä muisti-ilmiö ainakin vähenee.Kun putkella on kova sädevirta,esim kirkkaan valkoisen kohdalla,kyllästyy putken sisäpinnalla oleva loisteaine ja jää vielä hetkeksi hohtamaan.Näkyy parhaiten äkillisen himmennyksen jälkeen,jolloin esim kasvot voi jäädä ruutuun kummittelemaan.Tällä jälkiloistolla on kai pyritty tasoittamaan ns. kuvaruudun välkkymistä.Tämä 50Hz:n koneissa.
No,nää jutut ei taas mitenkään liity alkuperäiseen aiheeseen eli Colibriin,mutta eikai ole ensimmäinen kerta kun mennään sivuraiteille...

[quote Täytyy katsoa asetukset,sieltä tosiaan se apua taitaa löytyä.Tuo on 100Hz kapine.Malli on 23PT9131
Pitäis aina osata heittää rönsyilevä jutunjatko sille varatulle alueelle,vaan kun sen oppis vielä.. [/quote]

Just,100Hz:n ominaisuus,olisko muistien kaikuja... No,jokatapauksessa tv-kuvan alamäki alkoi 100Hz:n koneiden tultua markkinoille.
Kuvista tuli epäteräviä,maalauksenomaisia ja hitaita,josta yksi esimerkki on juuri noi mainitsemasi jälkihaamut.Ja samaan laatuun joutuvat tyytymään LCD-television omistajat.Kuvien ääriviivat ovat epätarkkoja,nopeat liikkeet pätkiviä,pienet yksityiskohdat puuttuvat yms.

Hei kaikille!

Olen uusi nimi täällä foorumilla, mahdollisesti jotkut suomalaisissa tv-tehtaissa työskennelleet
henkilöt tunnistavat minut nimimerkkini perusteella. Työskentelin Lohjalla Finlux tv-tehtaan
tuotekehitysosastolla 1976-1980 ja osallistuin sinä aikana mm. Finlux TC/RC-sarjan, OBC:n ja OBC Computunen elektroniikkasuunnitteluun. Tällä 'Finlux colibri'-palstalla on muutamissa mm. OBC:tä käsittelevissä viesteissä epätarkkauuksia jotka haluan täten korjata... tärkeimpänä se että OBC syntyi Lohjalla Finluxin tuotekehityksessä jo -77 eikä vasta Turussa v. -79 jälkeen ASAn liiketoimintojen oston yhteydessä.

Historiasta... Finluxin juuret ovat sittemmin Lohjan Kalkkitehtaan omistukseen siirtyneessä
Lohjalla sijainneessa Iskumetalli Oy:ssä joka valmisti ruotsalaisen Luxorin lisenssillä radioita ja telkkareita v. 1949 alkaen. Ensimmäiset mv-televisiot valmistettiin 1958. Vuonna 1971 Luxorin lisenssisopimus irtisanottiin ja perustettiin Finlux Oy ja 1972 alkoi Finlux Peacock väritv:n valmistus. Laite oli 26" kuvaputkella varustettu RCA:n tyristoripoikkeutuskonseptin mukainen laite, suunnittelutyö oli Martti Ahavan labran tekemä. Jos joku lukijoista ei Ahavaa tunne niin googlettakoon, hän oli eräs radioalan pioneereista Suomessa. Design oli ajanmukainen, hirmu määrä erilliskomponentteja moduleissa jotka oli liitetty sivu- ja pohjachassikseen heikko- laatuisilla tappiliittimillä jotka olivat tuon laitteen tyyppivika kuten nimim. jsmaa on tällä palstalla aiemmin kertonut. Peacockia valmistettiin vuodesta 1972 aina loka/marraskuulle 1974 asti.

Colibri syntyi siten että 1974 Peacockille tehtiin face-up korvaamalla mekaaninen valinta-näppäimistö hipaisuvalinnalla. Muilta osin kytkentäkaavio ja mekaaninen rakenne oli lähestulkoon sama samoine tappiliitinongelmineen. Colibria tehtiin kevääseen 1976 asti jolloin Finlux TC-sarjan 20"/22"/26" valmistus alkoi. TC-sarja oli myös RCA:n tyristorikonseptin mukainen. Rakenne oli vanha tuttu, sivuchassis ja pohjachassis lisämoduleineen. Säätö-yksikössä oli 8 hipaisuvalintapaikkaa. TC:stä kehitettiin kesällä -76 22" ja 26" RC-sarja
(Remote Control) kaukosäätötelevisiot. Kaukosäätö toteutettiin siihen aikaan koodatulla ultraääni-systeemillä, infrapunaledejä ei vielä ollut.

TC/RC-sarja oli melkoinen sähkönsyöppö ja 26-tuumaisen lähes parinsadan watin teho aiheutti sen että laite kävi kuumana ja edelleen aiheutti luotettavuusongelmia. Tästä syystä tuote-kehityksessä lähdettiin etsimään muita ratkaisumalleja seuraavan tuotteen suunnittelemiseksi. Päädyttiin korvaamaan RCA-lainen juovanpiirtotyristori ja kommutointityristori-kiikkulauta-ssteemi yhdellä BU208-kytkintransistorilla. Tv:n virtalähde oli muuttuvataajuuksinen hakkurivirtalähde joka toimi 30..50 kHz taajuudella kuormituksesta riippuen. Hakkurimuuntajalla saatiin myös laitteen maa galvaanisesti erotetuksi seinäsähköstä. Kuvan geometriakorjaukset tehtiin tavalla joka ei synnyttänyt niin tolkutonta hukkalämpötehoa kuin edellisissä malleissa oli. Suuri merkitys oli myös sillä että poikkeutuskelatekniikka kehittyi siten että vaakapoikkeutus-herkkyys parani. Ei tarvittu niin suuria tehoja kuin ennen. Tämäntyyppistä tv-rakenneratkaisua nimitettiin Siemens-konseptiksi, ajatus oli muencheniläistä alkuperää.

Ensimmäiset 'vähempivirtaiset' poikkeutusosan prototyypit rakennettiin Lohjan labrassa syksyllä
-77 ja tv:n muita laitteen osia kehitettiin siten että Finlux OBC:n (Optimum Brightness Contrast)
tuotanto päästiin aloittamaan heinäkuussa -78. Peruskoneistoja oli kaksi, 90 asteen poikkeutus-
kulmalle (20" ja 22" putket) ja 110 asteen poikkeutuskulmalle (22" ja 26" putket). Kaikki mallit
voitiin varustaa infrapunakaukosäädöllä jopa niin että ilman kaukosäätöä myydyt koneet voitiin
varustaa IR-kaukosäädöllä jälkikäteen. Tuoteprofilointisyistä kaukosäätö myytiin vain 22" ja 26"
malleihin, ei pieneen kakskymppiseen. Omassa 20 tuuman kotikoneessani oli tietysti kaikki herkut...

1979 aloitettiin uuden lippulaivamallin OBC Computunen kehittäminen. Tätä mallia valmistettiin
loppuvuodesta 1979 alkaen 22" ja 26" versioina. Telkkari pohjautui em. 110 asteen malliin.
OBC:stä tuttu Motorolan yhden napin viritysautomatiikka (UAE1008+rekvisiittaa), kauko-säätömoduli,  7-segment näytönohjain ja kaikki näppäimien toiminnot oli sisällytetty mikro- prosessoriin joka myös ohjasi ns. epäsuoraa taajuussynteesia vaihelukitun silmukan avulla. Tv:n kanavanvalitsijasta otettiin 'haju' oskillaattorien (VHFI/III ja UHF) signaaleista, taajuus jaettiin alas ohjelmoitavan akajan avulla, verrattiin sitä referenssiin ja oskillaattorin taajus ohjattiin oikealle kanavalle säätämällä kanavanvalitsimen viritysjännitettä säätämällä, Systeemi toimi kuin ajatus, ei tarvinnut enää ruuvata mitään vaan näppäiltiin suoraan kanavanumero ja talletettiin tulos johonkin kymmenestä tai max. 30:stä muistipaikasta tv-mallista riippuen.

Vuonna 1979 Finlux Oy :n omistaja Oy Lohja Ab osti turkulaisen ASA :n liiketoiminnen koneineen ja laitteineen. Vuodesta 1980 alkaen ASA alkoi valmistaa OBC:n (9510LC, 9560LC 9670LC) ja Computune (560RC, 9670RC) malleja ja loppukokoonpano toimialarationalisoitiin ASAlle Turkuun. Samalla minun työni Lohjalla Finlux tuotekehityksessä päättyi ja siirryin muihin tehtäviin. Lohjan tehtaalla tehtiin ASA :lle vielä modulikokoonpanoa maaliskuuhun 1981 asti.

terveisin
Heikki

Hei taas !


Tuttu juttu tuo focusongelma minkä kerroit... OBC 560 oli 22-tuumainen
110 asteen poikkeutuksella.  Vastaava 22" 90-asteinen oli tyyppi-
merkinnältään OBC 562. Luulen että kaikki OBC 562-telkkarit olivat
lohjalaisia, en varmuudella tiedä valmistettiinko niitä Turussa koskaan.
Luulen että ei. Tuo oli hintakysymys, muistelen että 90-asteinen 22"
putki oli reilut sata mummonmarkkaa halvempi kuin 22"/ 110-asteinen,
valmistuskustannuksissa säästettiin n. 10%. Haittapuolena oli että
telkkarin lastulevylaatikon mitta syvyyssuuntaan kasvoi 6 cm.

Kun vaihdoitte OBC 560 chassiksen 26" OBC Computuneen niin focusongelmat
johtuivat siitä että 26"/110 Finnvalcon putki oli ns. high-focus-tyyppiä.
Joskus -79 puolivälissä kaikissa OBC-malleissa alettiin käyttämään high-
focus kuvaputkia jotka ulkoisesti olivat mitoiltaan samanlaisia kuin
"vanhat" low-focus-putket, vain putken kaulan sisällä oleva elektronitykki
oli rakenteeltaan hieman erilainen. High-focus-putkella saatiin aikaan hiukan
kapeampi elektronisuihku ja (teoriassa) hiukan tarkempi piirto.

High-focus-putken käyttäminen edellyttää että focusjännite on korkeampi
(siitä nimi "high-focus") kuin vanhanmallisella. Saisit vanhan OBC
Computunesi toimimaan jos vielä jostakin löytyisi OBC:n high-focus
kaskadi jonka ao. liitännästä focusjännite tulee. Ulkonaisesti tuo
on samanlainen kuin vanha low-focus kaskadi, vain kaskadin kyljessä
olevan focus-trimmeripotikan säätöalue ja tyyppinumeropainatus ovat
erilaiset. Yritän löytää vanhoista dokumenteistani low-focus- ja high focus-
kaskadien tyyppimerkinnät, en enää muista.

Onko vanha OBC Computune muuten hengissä? Harmittelen etten koskaan
hankkinut itselleni sellaista. Olen sen Computune-osan "isä", se oli
minun projektini silloin 31 vuotta sitten...

terveisin
Heikki

EDIT: Muutama kirjoitusvirhe korjattu

Mua kiinnostais lukea enemmänkin tuosta Computunesta,sen kehittämisestä ja mitä ongelmia tuli eteen projektin edetessä.
Kuvat vois valaista myös (esim piirilevystä ) kokonaisuuden hahmotuksessa.

Minulla näkyy olevan huolto-ohje kojeistoihin 95701 ja 95702. Viritymodulissa on UAA 1008A-DL.

-Jouko

Taitaa se sitten olla tämä sama moduli. Ilmeisesti on tullut joskus ainakin yritettyä korjata tuollaista OBC-kojeistoa, en muista tuliko kuntoon.


-Jouko

Tässä kuva ao. viritysmodulista. Näyttää olevan nollasarjaa koska siinä on mukana
tuo em. 4011 CMOSsi

Silmään pistää se että kaikilla ic-piireillä on kannat. Siitä tuli myöhemmin ongelma,
nuo kannat eivät olleet mitään hyvälaatuisia

t.
Heikki

olisiko kellää laittaa kuvaa tai esitettä laittaa finluxin kolibrista.

Lainaus:


Juuri näin. UAA 1008 A-DL sisälsi 33V 'tarkkuuszenerin' (ei zeneri vaan hiukan monimutkaisempi kytkelmä
piipalalla jolla saavutettiin mahdollisimman pieni jännitteen muutos lämpötilan funktiona). UAA-piiri sisälsi
12-bittisen D/A-muuntimen jolla kanavanvalisijalle menevä VCO:n viritysjännite saatiin aseteltua 4096
portaan tarkkuudella. 33V jaettuna 4096-1 :llä = n. 8 mV portain.

Heikki

mieite kirjoitti 04.04.2010 klo 11:15:11:

Kyseinen TV on OBC Satellite. Tällaisen TV:n Tätini osti vuonna 1984; samana vuonna ilmestyi Tapani Hyvösen muotoilema Finlux Design 1000.

Ja Peacock.

Lainaus:


Eipä oo mulla ainakaan,aikoinaan oli. Hävitin sen varmaankin joskus 80-luvun alkupuolella,jolloin näiden koneiden korjaaminen yleensäkin loppui. Niiden elinkaari oli melko lyhyt,johtuen edellämainitun suuren tehonkulutuksen = lämmöntuoton ja siitäjohtuvan vikaherkkyyden takia.
Peruskoneisto näillä malleilla oli lähestulkoon sama,säätöyksikkö ei. Colibrissahan oli hipaisunäppäimet ja Peacockissa mekaaniset.
Huoltomiehen näkökulmasta eivät nämä mallit olleet suosikkejani. Komponenttien sijoittelu oli enempikin "sikinsokin". Mutta sillähän ei tietenkään koneen toimintaan ollut vaikutusta,olipahan vaan mukavampaa katsella ja tutkia koneistoja joissa oli komponentit edes jotenkuten siistissä järjestyksessä. Joku toinen saattaa olla eri mieltä ja hyvä niin.

Sattuipa silmiini ihan vahingossa tämä Colibri-keskustelu ja luonnollisesti pitää laittaa lusikkani soppaan, kun olin juuri parhaassa lyökissä tämän mallin ollessa tuore. Uskallan sanoa korjanneeni niitä useita satoja, ellei jopa tuhansia, joten muistijälkiä on kertynyt. Kuten jo edellä on kerrottui, olivat lukuisat ajoittaiset viat tämän mallin ongelma, kuten oli tilanne edeltäjänsä "Peacock" mallin kanssakin. Tyypillisin vikailmoitus oli "värit häipyy" ja niitä parsittiinkin isohkossa huollossamme jopa kymmeniä päivässä. Suurin syy vikojen runsauteen oli runsaasti lämpöä tuottavien tehovastusten sijoittaminen signaalilevyn alle ja tietysti myös heikkolaatuiset komponentit, joista voisi erikseen mainita trimmeripotentiometrit ja styrox kondensaattorit.

Yksi detalji lisää tämän tv-mallin syntyyn:
Nimimerkki HeikT kertoo: " Vuonna 1971 Luxorin lisenssisopimus irtisanottiin ja perustettiin Finlux Oy ja 1972 alkoi Finlux Peacock väritv:n valmistus. Laite oli 26" kuvaputkella varustettu RCA:n tyristoripoikkeutuskonseptin mukainen laite, suunnittelutyö oli Martti Ahavan labran tekemä."

Lisäisin edelliseen, että minun tietojeni mukaan (korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä) Martti Ahava suunnitteli jo aiemmin Helkamalle väri-tv mallin, joka oli pääosin sama konstruktio, kuin Finlux Peacock. Sangen monet yksittäiset kytkennät olivat samat jopa niin pitkälle, että, Helkaman väri-tv:n pystyi ammattimies korjaamaan Finluxin kytkentäkaavioon tukeutuen. Peacock oli siis parannettu versio Helkama merkkisestä väri tv:stä, jonka tyyppinumero ei valitettavasti ole jäänyt muistiini. Eipä Helkaman väritelevisioita silti montaa eteeni tullut, joten niiden valmistus jäi kaiketi aika marginaaliseksi.

Vanhoilta ajoilta on muuten jäänyt käsiini kasapäin kyseisten mallien moduuleja ja muita komponentteja, esim. satoja kappaleita poikkeutustyristoreja. Kun takana on vanha rakkaus, en ole malttanut heittää menemään. Olisiko niille jollakin käyttöä?

Liittyen edelliseen viestiini,
tässä Helkama Finlandia Color 9060 ACI myyntiesitteen etusivu vuodelta 1969

Helkama CD.tä löytyy yksi väri_Tv malli, koodi CTV-109-AA22.
Siitä on muutama kytentäkaavio, rakennepiirros ja pari valokuvaa. Valokuva muistuttaa edellä olevaa Helkama Finladia Color- mallia, olisikohan sama laite? Useissa piirtustuksissa on Hyväkyjä E.V (Eetu Valtonen ?) ja päiväys joulukuu 1970 (esim. 29.12.70).

Olisikohan esitteet vuodelta 1969  olleet vain "ennakoivia" ilman varsinaista tuotantoa?

terv.
Åke

kuva edestä

CTV-109-A22 on ulkonäöltään kovasti Helkama Finlandia Color 9060 ACI :n sukulainen...

Säätöyksikkö on hiukan erilainen, CTV:ssä kaikki nappulat ovat säätöyksikössä kiinni
ja Finlandia Colorissa oikeanpuoleiset 4 potikaa + verkkokytkin on kiinnitetty jonnekin
laatikon sisäpuolen rakenteisiin, nuppien ympärillä on puinen uritettu pystypaneeli.
Valitettavasti se ei näy skannaamassani kuvassa, alkuperäisestä sen näkee juuri ja juuri.

Voisin kuvitella että ulkonäkö-osia lukuun ottamatta telkkarin koneisto olisi se ja sama
tai korkeintaan vähäisiä muutoksia.

Tyyppimerkintä on kuitenkin toinen, jotain eroa kuitenkin. Lasse Nirhamon lähettämässä
kuvassa tv:n takaseinästä kiinnittyy huomio siihen että suomenkielisten tekstien lisäksi
siellä lukee Importör i Sverige skandinaviska helkama ab Stockholm Sverige ja sen alla
G******* in der Schweiz helkama AG Basel. Menikö näitä jopa vientiin... Näyttäisi siltä.

Minulla on TC220 InLine 56860 vielä tallessa.
t. Pekka

Jari kirjoitti 02.03.2014 klo 23:45:05:

Sen mitä olen wanhoja suomalaisia värivastaanottimia nähnyt; ei silmiin ole osunut yhtään konetta, jossa olisi ollut tällainen keltainen kondensaattori. Ammattikoulussa, kun korjasin omaa 1970 luvun Blaupunkt värivastaanotinta; siinä oli tällainen kondensaattori yhä jäljellä. Silloinen opettajani Hannu Taipale ohjeisti sen heti vaihtamaan; näin tehtiinkin. Näin vuonna 1994.

Markus Hautaniemi kirjoitti 02.03.2014 klo 22:09:38:


Minulla on vapaa-ajan asunnolla täysin toimintakuntoinen Finlux OBC 670 (26-tuumainen). Vuodelta 1979, käy ja kukkuu. Kaksi kertaa olen joutunut vaihtamaan kanavaviritystietoja ylläpitävän 1/3 AA -kokoisen NiCd-akun. Pitkähkön iän salaisuus on se että tv ei ole kaukosäätömalli, sen virtalähdeosa ei makaa koko ajan päällä valmiustilassa.

Yritin olla ovela ja suunnittelin 1978 tuon "telkkarin käyttöliittymän" siten että kaikkien obc-telkkarien emolevyssä oli paikka ns. kaukosäätökortille. Kortti paikalleen, infrapunavastaanotin-moduli paikalleen säätöyksikön taakse - niin, ja samaan pakettiin kuului vielä kaukosäätöluu. Yksi aikaisemmin suoraan emolevyyn mennyt 5-napainen johtoliitin kiinni uuteen kaukosäätömoduliin ja "kopelomatic-mallinen" telkkari oli muuttunut kaukosäädettäväksi. Kotikeikalla kun näitä upgreidauksia teki niin asiakkaalla oli silmät seljällään...

Finluxin markkinointiosasto riemastui täästä kaukosäädön upgreidausmahdollisuudesta niin paljon että tekivät siitä useamman markkinontikampanjan. Yksi firman isoja asiakkaita oli saksalainen (nyt jo edesmennyt) Quelle-tavarataloketju, kaikkiin Quellelle toimitettuhin koneisiin laitettiin kotelon sisään naittajalla kiinni muovipussissa olevat kaukosäätötarvikkeet. Asiakkaan tarvitsi vaan käydä kaupassa ostamassa kaukosäätöluu ja pyytää asentamaan palikat kiinni. Asennusaika takakannen avaamisesta takakannen sulkemiseen oli 5 minuuttia. Tällä tempulla mahdollistettiin 26-tuumaisen tv:n myynti saksalaiselle asiakkaalle kun EFTA-säännösten mukaan yli 50% materiaalikustannuksista piti olla eurooppalaista alkuperää. 26" teeveessä oli kallis Hitachin japanilainen kuvaputki ja tuon irrallisen kaukosäätömodulin mukaan liittämisellä saatiin eurooppalaiset materiaalikustannukset just ja just menemään tuon 50% rajan yli. Samalla Quelle sai tuon mainosporkkanan.

PekkaM kirjoitti 02.03.2014 klo 22:49:51:
Hienoa! Toimiiko tämä TV?

Lainaus:

Olen ottanut talteen näitä alkuaikojen kotimaisia väritelevisioita kun on kohdalle sattunut. En ole tätä koskaan kokeillut, joten en osaa sanoa toiminnasta. Voisin joskus iltapuhteena tutkia vähän tarkemmin.

Edeltävät mallit ja tämäkin tulivat tutuiksi kun olin aikoinaan TV-huollossa kesätöissä, joten olisihan se jännää palauttaa pitkän ajan kuluttua mieleen korjaamiseen liittyneitä tunnelmia.

t. Pekka

Tässä erikoisuus OBC 562, halpamalli 22-tuumaisesta väritelkkarista vuoden -78 syksyltä. Homman juju oli 22" putki 90 asteen poikkeutuskulmalla. Se teki näköradion puulaatikosta 6 cm pitemmän syvyyssuuntaan. Halvempi kuvaputki pudotti valmistuskustannuksia ja asiakkaan maksamaa loppuhintaa. Putki oli Hitachin tekemä.

Hello everyone! I am interested in this discussion because I actually have an original OBC 560 Computune, still working. I inherited it from my grandfather. The screen turns on, but I do not have a decoder to plug in. It comes with his
instruction booklet and I found also an old remote controller, but I don't know if it was his very own. I would like to sell it. If someone is interested, I can deliver it (I live in Italy). Please contact me if you are interested and need more information. Thank you!

Lainaan ikivanhaa ketjua. Googlen kuvahaulla löytyi ilmeisesti Australian vientimalli Finlux Peacock mallista.

Koneisto
https://www.vintage-radio.net/forum/showthread.php?t=45078

OBC = Optimum Brightness Contrast