Lainaus:

Ei tarvitse käyttää kahta kaiutinta? Oletettavasti peltitorvi oli halvempi kuin toinen kaiutin?

Timo

"Laajasointi" radioissa, joissa esim. peltitorvilla johdetaan yhden pienemmän kaiuttimen ääni radion kotelon päätyihin.

Tutkimatta asiaa tarkemmin, heittäisin esille yhden vaikuttavan tekijän. Nämä torvia syöttävät kaiuttimet on laitteen sisällä pääkaiuttimen (iso) takana. Olisiko mahdollista että, tuon pienemmän kaiuttimen antama taajuuskaista jonkin verran värittyy ison kaiuttimen matalammilla taajuuksilla, joka näin ohjataan radion sivuille?

Johtuiskohan nimitys laajasointi juuri tästä ominaisuudesta?

terveisin Jorma

^ Viivettä tulee normaalikokoisessa pöytäradiokotelossa alle tuhannesosasekunti. Mikäli putket ovat ilmatiiviitä...

Pitää paikkansa ja viivettä tulee rutkasti lisää kun sivulle ohjattu
ääni heijastuu seinien tai jonkun mööbelin kautta.

Viiveitä tarkastellessa soppaa sekoittaa vielä se että, isosta pääkaiuttimesta lähtevät alapään taajuudet ja niiden vaikutus sivutorvia syöttävän kaiuttimen kalvon liikkeisiin. Pääkaiuttimen säteily taaksepäin on vastakkaisvaiheessa kaiuttimesta eteenpäin säteilevään ääneen.

Mikä lienee lopputulos, kun sivuille pusketaan vastakkaisvaiheinen ääni vielä kaikilla mainituilla viiveillä lisättynä???

Tulikohan tästä lopputuloksesta hullua hurskaammaksi???

terveisin Jorma

ps. annetaan kaiutinspesialistien ratkoa tämä vyyhti.
Luulisi tästä laajatoistosta olleen 50-luvun loppupuoliskolla artikkeleita alan julkaisuissa?

Itse valitsisin asan, sillä olen aina kuunnellut ja on ollut ihan hyvä

Jorma Raita kirjoitti 09.05.2012 klo 16:00:11:


Katselin tuossa Kaukon laittamaa Helkaman mainosta. Eipä ole ajat muuttuneet miksikään. Samanlaista mainosjargonia on kirjoitettu tähän päivään asti. Noin 90% mainosten lukijoista ei ymmärrä tuosta kaiutinviritelmästä mitään. Antaa kuitenkin mielikuvan jostain hienommasta.

Jokatapauksessa. Helkaman radioissa käytetty  sana "eksponentiaalitorvi" on kyllä liioittelua. Torvet olisi parempi asia kuvaamaan tuota Käytännössä keski-diskanttikaiuttimelle on väännelty pellistä torven tapaiset laatikon sivuille. Tuskinpa tuohon mitään erillistä laskelmaa on tarvinnut, kokeilua tuo on ilmeisesti vaatinut jonkin verran.
Torvet käytännössä lisäävät käytännössä hieman kaikua ääneen, joka ei välttämättä ole huono asia. Ainakaan käytössä olleessa radiolevysoitinkaapissa.

Luultavasti suunnittelijoitten muistoissa on käynyt gramofonien torvetkin. Torvet on tunnetusti herkkiä toistamaan, ts. vähemmällä wattimäärällä saadaan äänenpainetta aikaiseksi

Näillä ratkaisuilla on saatu kaiuttimien herkkyys suuremmaksi, eli halvemmilla osilla pärjätty.

Jos olisi päädytty esim. suljettuun kaiutinkoteloratkaisuun, olisi ilmeisesti jouduttu rakentamaan tehokkaampi pääteaste jne.

Nämä viiveasiat ovat tämän ajan monoradioissa toissijaisia. Suunnittelijat ovat pyrkineet äänen selkeyteen ja hienoimmissa malleisssa äänen mahtavuuteen erilaisilla äänensävy- ja loudnesskytkennöillä kaiutinkytkentöjen lisäksi.

Mainittakoon, että ko. Helkaman kaappisoittimessa äänensävy muuttuu riippuen onko ylä-tai alakansi auki, tai kokonaan kiinni.

Ei nämä mitään hifisoittimia ole missään mielessä. Kuitenkin tässäkin tapauksessa ääni on omalla tavallaan hyvä. Sillä kuuntelee mielikseen vanhoja monoäänitteitä