SRHS - etusivuYhdistyksen nimi on Suomen Radiohistoriallinen Seura ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SRHS, ruotsiksi Finlands Radiohistoriska Sällskap rf. Kansainvälisissä yhteyksissä epävirallinen englanninkielinen nimi on Radiohistorical Society of Finland, saksaksi Finnischer Funkhistorischer Verein e.V., kotipaikka Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko Suomi.
Yhdistyksen tarkoituksena on radio- ja tiedonvälityksen historian sekä niiden tutkimuksen ylläpitäminen ja kehittäminen jäsentensä keskuudessa sekä radio- ja tiedonvälityksen historiallisen aineiston ja laitteiston keräily, arkistointi ja museointi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi julkaista, kustantaa ja myydä voittoa tuottamatta alaa koskevia julkaisuja, kirjallisuutta, lehtiä ja mediatallenteita, ylläpitää radiomuseota ja arkistoa ja järjestää seminaareja sekä koulutus- ja luentotilaisuuksia.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna myyjäisiä ja asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy jäsenet kirjallisen hakemuksen perusteella. Yhdistyksen kokous voi hyväksyä jäsenen myös kokouksessaan läsnä olevan sitä pyytäessä. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua arvossa pitämänsä henkilön kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi. Kunniapuheenjohtajia voi kerrallaan olla vain yksi.
Jäsenet ovat henkilö- tai yhteisöjäseniä tahi kunniajäseniä tai kunniapuheenjohtaja, ja heillä on kullakin yksi ääni yhdistyksen kokouksissa. Yhteisöjäseniltä vaaditaan, mikäli yhteisö haluaa käyttää äänivaltaansa, valtakirja, joka tarkastetaan ennen kokouksen alkua.
Jäsenet maksavat yhdistykselle vuosittain jäsenmaksun, lukuun ottamatta kunniajäseniä, jotka ovat jäsenmaksuista vapaat. Jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. Mikäli jäsen ei maksa jäsenmaksuaan ennen vuosikokouksen määräämää päivämäärää, katsotaan hänen eronneen yhdistyksestä ilman erillistä erottamispäätöstä.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka valitaan syyskokouksessa. Hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kuusi kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista vuosittain kaksi on erovuorossa. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Puheenjohtaja sekä erovuorossa olevat hallituksen jäsenet voidaan valita uudestaan.
Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kumpikin yksin, tai hallituksen nimenomaiseen asiaan määräämät kaksi muuta hallituksen jäsentä samanaikaisesti.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen itse julkaisemassa lehdessä tai yhdistyksen www- sivulla.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle kaksi kuukautta ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia on kaksi, syyskokous ennen lokakuun loppua ja kevätkokous ennen maaliskuun loppua.
Kokoukset pidetään hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen henkilöjäsenistä tai yksi viidesosa (1/5) yhteisöjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 60 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä, valtakirjalla esiintyvillä yhteisöjäsenillä mukaan lukien, yksi ääni. Yhteisöjäsenen edustaja voi käyttää myös omaa henkilöjäsenen äänivaltaa. Henkilöjäsenen valtakirjalla ei voi äänestää.
Kunniapuheenjohtaja voi johtaa vuosikokousta niin halutessaan.
Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus;
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa;
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5. vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, jäsenmaksujen suuruus sekä niiden viimeinen maksupäivä; tulo- ja menoarvio;
6. valitaan seuraavan toimintavuoden hallituksen puheenjohtaja ja tarvittavat muut jäsenet erovuoroisten tilalle;
7. valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä;
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus;
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa;
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5. esitetään edellisen toimintavuoden tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto;
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kahdessa peräkkäisessä kokouksessa. joiden väliaika ei saa olla 14 vuorokautta lyhyempi eikä 90 vuorokautta pitempi, ja tulee ainakin toisen kokouksen olla yhdistyksen sääntömääräinen syys- tai kevätkokous, kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen lopullisesti purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Muissa suhteissa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.