Ruusuvaaran ETO oli kolmiputkinen paristokone. Kuvaamasi laite on ulkonäöltään aika tavalla samanlainen. Pohjan lapusta päätellen se on tarkoitettu liitettäväksi (Helsingin) tasavirtaverkkoon. Ruusuvaaran radiotehtaan tuotannossa oli samasta perusmallista usein erilaisia muunnelmia eri sähköjärjestelmille.
Liitteenä on kuva ja pohjalappu yhdestä Salon Elektroniikkamuseon ETO vastaanottimesta.

Paristo-ETOn nuppien toiminta on seuraava:
1 hehkuvirran kytkin (alkeellinen ruuvityyppinen)
2 aaltoalueen vaihtokytkin pitkät aallot / keskiaallot
T ja O trimmerit aseman etsintää varten (Ruusuvaaran omaa tekoa?)
E takaisinkytkentä (äänenvoimakkuus)

Kauko Viitanen

Kyllä tuo on Radiotehdas Viljo Ruusuvaaran valmistama ETO 3 vastaanotin.

ETO 3 tuotiin markkinoille syksyllä 1928. Mallia valmistettiinkin monta vuotta. Marraskuussa 1935 lehdessä mainostettiin "Myymme ETO 3 vastaanottimet loppuun". Tästä voikin todeta mallia valmistetun ainakin 6 vuotta.

Laitetta löytyykin useammalla eri putkisarjalla. Tuo valmistenumero, 3854, onkin jo 1930-luvun puolella valmistettu, ehkä -33 ta jopa -34. Käytettyjen putkien tyypistä voisi paremmin haarukoida valmistusvuoden.

Onpa markkinoilta löytynyt myös kahdella putkella valmistettu malli samanlaisessa kotelossa.

ETOa myytiin ilmeisesti Ruusuvaaran omalla kaiuttimella.

Timon kokoelmassa on ilmeisesti Ruusuvaaran kaiutin:  http://www.timonradiosivut.fi/Tuntematon_kaiutin_2.html