Lainaus:

Ei, tulee mahdollisesti maadoitusluuppeja eli vaikkapa chassikseen tulee pyörrevirtoja tai muita virtoja ne vahvistetaan, tähtimaadoitus.
Lainaus:

Mielestäni tähtimaadoitus riittää, eli vain yksi maadoituspiste missä lieneekin, kts ed.
Lainaus:

Jos käytetään suojaus + kaksi johdinta, muutoin jää signaalille vain yksi johdin eli muutoin toinen pää eristetään, käytetään vaikka muoviprikkoja sisääntuloliittimien eristämiseen (estetään kummankin pään maadoitus).

Testailtu ja skoopilla mitattu kaiutin terminaalista.
Jos tuo mun Velleman osku näyttää oikein, niin oikeassa kanavassa "käppyrä" n.2,7mV (mittapäässä x10 vaimennus), 50Hz. 6ohm kaiutin 8ohm terminaalissa kiinni.
Vasemmassa ei juuri mitään, mutta humina kuuluu molemmissa kaiuttimissa, korva kuulossa suunnilleen yhtä kovaa.

Vaihdan etu putkien (6H9C) paikkaa, niin "käppyrä" siirtyy vasempaan kanavaan.
Putki vika ?

Sitten laitoin 6ohm kaiuttimen 4ohm terminaliin niin jännite oli 1,6mV.

Laittaisin kuvia jos koneen kovalevyltä saisi lisättyä.

putkinotko kirjoitti 18.09.2021 klo 13:27:11:


Etuaste putki onkin 6H9C, lienee vastaava kuin 6N9P kuten kuvassa piirretty.

On kuvan mukaan tehty eli maadoitetu kaksipuoleinen hehkukäämitys ja laitettu 100ohmin vastukset kummastakin hehkujohdoista maihin. Ja on kierretty hehkujohdot.

Tuli vaan tuossa mieleen jos vaihtaisi etuasteputket ECC88, PCC88 tai ECC82 putkiksi, niin toimisiko tuo katodin vastus/konkka "hässäkkä" näille putkille ?
Vai pitääkö se jotenkin mitoittaa/laskea uudestaan ?

Lainaus:


Nuo kaikki listaamasi putket poikkeavat ominaisuuksiltaan huomattavasti 6SL7:sta (=6H9C, 6N9P ym.).

6SL7 on ns. hi-mu tyyppinen triodi, joka tarkoittaa, että sen vahvistuskerroin on suuri (n. 70), jyrkkyys alhainen (1,5 mA/V) ja se toimii pienellä n. 1...2 mA anodivirralla.

ECC88/PCC88 on ominaisuuksiltaan osittain päinvastainen. Sen vahvistuskerroin on n. 33, jyrkkyys on suuri (12,5 mA/V) ja tarkoitettu toimimaan suhteellisen suurella n. 10...15 mA:n virralla.

ECC82:n vahvistuskerroin on  17, jyrkkyys pieni (2,2 mA/V) ja optimi anodivirta 5...10 mA.

Eli, kyllä toimintapisteeseen vaikuttavat komponentit pitää vaihdettaessa noihin määrittää uudelleen.
Samalla väistämättä vahvistimen herkkyys laskee huomattavasti.

Moro!

338V jännitteellä 70% lepovirralla EL34:n anodivirta olis vähän alle 52mA, joten ihan hyvin on biasoitu.
Laskukaava on: putken maksimi tehohäviö (EL34:llä 25W) kertaa 0,7 (joka vastaa 70% lepovirtaa), jaettuna anodijännitteellä.

Jussi

putkinotko kirjoitti 01.10.2021 klo 17:22:59:

Onko tuo biasvirta sama SE ja PP vanharissa ?
Onkohan siinä kaverin PP vahvarissa sitten liian suuri biasvirta, kuten tuossa aikaisemmin kerroin ? Virta laskettu katodi jännite/vastuksella. Se virta n.61mA on per putki, kahdella putkella 123mA.
Siinä PP vahvarissa oli mennyt katodi vastuksen rinnalla oleva konkka oikoseen...

putkinotko kirjoitti 02.10.2021 klo 06:28:35:

Anodi jännite on varmaan 400v ?, ei ole mitattu.
Päätemuuntajan "keskisyöttöön" tulee n.460v ja muistaakseni ensiö on 6,6k.

Lainaus:


Katodivastuksen avulla synnytetään putkelle negatiivinen hilaetujännite, joka taas määrää putken läpi kulkevan virran suuruuden.
Kuten kerroit, on vahvistimesi pääteputken katodilla + 15 V tasajännite.
Tämä syntyy Ohmin lain mukaan, kun 50 mA virta kulkee 300 ohmin vastuksen läpi.
Pääteputken ohjaushila on kytketty maapotentiaaliin 220k vastuksen kautta. Tästä seuraa, että ohjaushila onkin -15 V jännitteessä katodiin verrattuna.
Oleellista putken jännitteitä mitattaessa on muistaa, että ne tulee mitata verrattuna katodiin.
Näin siis anodijännite on anodin ja katodin välinen jännite, eikä suinkaan anodin ja maan välinen jännite. Sama pätee ohjaushila- ja suojahilajännitteille.
Putken lepovirran voi siten asettaa halutuksi valitsemalla sopivan kokoinen katodivastus.

Lainaus:


Hiukan oikaisten sanottuna katodivastuksen ohituskondensaattorin tehtävä on muodostaa häviötön reitti putken läpi kulkevalle vaihtovirralle.
Ilman tätä kondensaattoria - varsinkin pääteputkissa - jäisi vahvistus ja erityisesti putkesta saatava teho pieneksi.
Sen sijaan jännitevahvistusasteissa katodivastus jätetään joskus pois tarkoituksella, jolloin putken lineaarisuus on parempi, eli särö pienempi.
Katodikondensaattorin koko on tyypillisesti 100...470 uF.

Lataapa tämä kirja itsellesi. Siinä on selitetty selkeästi kaikki oleellinen putkilla toteutetuista audiovahvistimista.
http://www.tubebooks.org/Books/York_Amplifiers.pdf