Muistan että tuolloin Suomessa oli kunnon pakkaset, YLE uutisoi juuri samana päivänä että ”Pakkanen surmaa yhä Euroopassa”
https://yle.fi/uutiset/3-5054229. Skooppi oli siis palellut koko matkan ajan ja paketti livennyt kuriirin lapasista ainakin kerran.
Guido oli pakannut skoopin noin kahteen pahvilaatikkoon ja laittanut pehmusteeksi yhtä monta sanomalehteä. Kun ulompi pahvilaatikko oli ainoastaan 5cm pidempi kuin itse skooppi niin törmäysvyöhykkeistä ei juuri voinut puhua.
Paketin pudotessa skoopin takakulma oli ottanut iskun vastaan. Kumiset takajalat olivat pakkasessa kuin lasia ja kaksi niistä oli mennyt sirpaleiksi. Takapaneeli oli painunut toisesta reunastaan skoopin kuoren sisään ja paneelin kulma oli murtunut.
Keräsin sirpaleet talteen ja lähetin Guidolle sähköpostia. En muista millaiseen sopimukseen pääsimme, taisin saada osan hinnasta takaisin. Olisin kyllä voinut palauttaa skoopin mutta ajattelin että toista yhtä siistiä yksilöä ei kuitenkaan tule vastaan niin pidin sen.
Kyllähän vahinkoja sattuu mutta eniten harmitti se, että käytännössä käyttämätön skooppi tärvääntyi ihan turhaan täysin ala-arvoisen paketoinnin vuoksi.
Skooppi näytti takaosaa lukuun ottamatta kuitenkin ehjältä, nupit olivat paikoillaan, kytkimet toimivat eikä sisältä kuulunut helinää. Otin takapaneelin irti, jolloin selvisi, että runko oli vääntynyt ja oikaisu vaatisi jonkin verran kättenliikkeitä ja muutakin askarreltavaa luultavasti löytyisi.
Tästä syvästi masentuneena, ja kun en varsinaisesti ollut tilannut mitään kunnostusprojektia, laitoin takapaneelin takaisin paikoilleen, skoopin laatikkoon ja komeron ylähyllylle odottamaan inspiraatiota.