En saa tuota z-antennia pelittämään putkiradion kanssa. Antenni testattu vanhalla B&O stereoilla ja kaikki kuuluu hyvin (yle ja paikalliset kanavat).
Mulle riittäis että saisin putkiradiosta kuulumaan ylen kanavat eli z-antennin vaakaosuus taitaa olla se juttu. Pystyosuus hoitaa esim paikalliskanavia.
En nyt viitsisi lähteä pyörittämään antennia katolla kun toi B&O toimii ok.
Mulla on alkuperäinen liitin johon olen kikkaillut sokerinpala-liitoksilla eri antenneja
1) radion sisäinen antenni (radio suomi) toimii talon alakerrassa hienosti, yläkerrassa ei tahdo toimia
2) dipoliantenni toimii paremmin mutta olohuoneen seinässä luikerteleva antenni ei oikein saa ihastusta talon naisväeltä joten
3) koaksaali antennirasiaan ja katolla Z-antenni. Nyt toi kytkentä radion päässä ei oikein aukea mulle.

Tietysti laitan "FM" -kytkennän mutta miten liitän koaksaalin tuohon vanhaan liittimeen?
Lähinnä toi koaksaalin vaippaosuus, nyt olen käyttänyt sitä toisena johtimena, ei tajuu.

Lainaus:


Mikä tuo ongelma tarkkaan ottaen on ? Antenni ja sen kytkennät ovat ilmeisesti kunnossa kun kerran B&O toimii.

Symmetrointimuuntaja pitää olla jos halutaan, että impedanssisovitus antennin ja radion välillä on oikein, mutta ei sillä kuuluvuuteen kovin suurta vaikutusta ole.
Ongelmasi putkiradion suhteen ei taida ratketa ko. muuntajalla.
Onko siis putkiradion herkkyys huono ?

Lainaus:


Paitsi ei tuon ohjeen mukaan. Siinä esitetään 1:6 baluni HF-alueelle, kun tarve olisi 1:4 balunille VHF-alueelle.

artosalo kirjoitti 21.02.2021 klo 20:20:56:

No niinpä onkin, anteeksi. Tämän tarvii olla 75:300 ohmia, eli 1:4, aivan oikein. En mieltänyt koksia 75-ohmiseksi 

Ei symmin vaikutus signaalijännitteeseen ole kuin muutama dB. Se ei selitä noin dramaattista eroa.
Tuleeko ulkoantennilta varmasti kunnon taso?

Edit: laskeskelin, että ilman symmiä signaalijännite on 2 dB pienempi kuin symmin kanssa.

Torissa, onko tuosta apua.
https://www.tori.fi/pirkanmaa/TV_Putkiradio_adapteri_vanha_radio_antenni_liitin_...

Kyllä putkiradion pitäisi kuulua ulkoantennilla hyvin ilman mitään symmetrointeja tai baluneja, ei niillä käytännössä niin suurta merkitystä ole. Toki laskennallisesti voidaan saada merkittäviäkin eroja, mutta signaalitasot ovat käytännössä lähes joka paikassa riittäviä hyvään vastaanottoon. Jos tämä ei toteudu, on radiossa jotain vikaa, heikko ula- tai vt-putki, tai viritys pahasti pielessä.

Toinen asia on päinvastainen ongelma, kun signaalitasot ovat liian suuria, sekoaa vastaanotin liian monista voimakkaista signaaleista, ja puhdasta vastaanottoa ei enää saada. Tällöin virityssilmä kyllä reagoi hyvin, mutta puhdasta vastaanottoa ei enää saada. Tälle ongelmalle on vaikea tehdä mitään.

Mitä parempi on antenni sitä vaikeammaksi nykyisten ula-asemien kattava kuunteleminen
putkiradiolla menee. Itse olen ratkaissut asian kuuntelemalla sovinnolla synteesivirittimellä.
Käytössäni on nykyään kaapeliantenni jossa 88,4 - 105,7MHz kaistalla on 20 asemaa ja
niissäkin häiriöitä on jo itse lähetteissä, eli häiriöttömyys on suhteellinen käsite? Ainoa
haitta on talon ikivanha antenniverkko, joka "vuotaa" häiriten perinteistä kuuntelua radion
omilla antenneilla ja se että lähetteiden tasoerot ovat suorastaan hillittömiä! Jos Asan
vanhasta matkaradiosta poistaa ulaetuasteen 1. transistorin niin Iskelmä pajattaa vielä
puhtaasti läpi, samoin radio Suomi, paikalliset alilähettimet pitävät siitä huolen.

Markku 

Putkiradioiden aikaan oli yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma.  Ei ollut tungosta eikä tarvittu viimeisen päälle selektiivisyyttä.

Se Torin ilmoitus "TV Teleste Turku" oli ihan mielenkiintoinen tapaus mutta jätän hautumaan.
Täytyy vähän saada tarkennuksia teiltä (kirjoitan samalla speksit itelleni että voin lukea ääneen ja voivotella)

Ongelmatapaus
Philips BSF552A
Sn: 40694
Putket: ECC85, ECH81, EBF80, EF85, EABC80, EL84, EZ80, EM80

* RJL mainitsi että "heikko ula- tai vt-putki, tai viritys pahasti pielessä."
Jos tähän ryhdyn niin
ulaputki --> ECC85 vaihto (varaputki löytyy)
vt-putki --> EF85 (ei löydy varaputkea, hommataanko?)
* ArtoSalo mainitsi nuo "kaksi vt-vahvistusastetta (EF89) ja sitä kautta parempi selektiivisyys" eli mulla on sitten toi hepposempi EF85 -malli
viritys pahasti pielessä --> säätökondensaattorit, menee korvatuntumalla, älä koske koska dipoliantennilla kuuluu RadioSuomi OK. Tumpeloit kumminkin.

Tuota keskikarvan juttua kokeilen tänään.
Asun talossa joka on yhtä vanha kuin putkiradioni (50-lukua) ja antennivedot on tehty joskus 80/90 -luvulla.
Uudet antennit katolle (2010-luvulla) hommasin minä ja anteenifirma hoiti UHF/VHF -antennit oikeaan suuntaan ja ULA_Z_antenni vaan laitettiin alimmaiseksi.
Asun Vantaa Vaarala (Posti_Nro 01230) ja TV_UHF-signaali taitaa nykypäivänä tulla tosta naapurista, Hakunilan vesitornin katolta, näkyy olohuoneen ikkunasta.
Eikös se ULA_FM (Radio Suomi) tule vielä Espoosta.

Kysymykset
Kannattaako mun hommata uusi EF85?
Jos käytän putkiradion omaa tai dipoliantennia, virityssilmä toimii ok. Virityssilmä reagoi huonosti kun yritän tuolla Z-antenni/koaksiaali -yhdistelmällä hakea kanavia, merkki jostain?

Minulla on ollut ICOM R70. Kun sen antenniliittimeen (UHF)kytki koksun jonka toisessa päässä oli balun ja lanka-antenni, mykistyi koko laite mutta pelkkä keskikarva kytkentä toimi ihan OK. Ettei tässäkin olisi se että antenni sulkee antenninkeskikarvan maahan eikä radio tykkää siitä ja signaali katoaa. Tämä ihan vaan mutu tuntumana.

Ei liity ihan tarkkaan tähän, mutta entisellä työpaikallani laittelin työtovereiden radioihin galvaanisesti eristäviä symmejä antennikoaksiaaleihin (oikeastaan symmi oli vain ferriittirengas, jolla kaksi muutaman kierroksen kelaa). Syy oli se, että jokaisella oli käytössä tietokone ja keskusantenniin kytketty tavallinen viritinvahvistin. Kun tietokoneen äänikortti liitettiin radion audiotuloihin, kaiuttimista kuului hurinaa. Kun viritinvahvistimen ja tietokoneen erilaiset maadoitukset katkaistiin "RF-erotusmuuntajan" avulla, niin hurina loppui.

Eero

En ole vielä koittanut tuota OH2NLT -kytkentäohjetta mutta sen koitin että pelkkä
* keskikarva kytkettynä
* vaippa irrallaan (ei maassa)
* ilman Balun -virityksiä.
ja heti alkoi löytymään kanavia ja virityssilmä reagoi normaalin hyvin. Kuuluvuus/kuuntelumukavuus asteikolla 1-10, sanoisin 6. RadioSuomen uutiset ja merisään jaksaa kuunnella mutta sitten alkaa häiritsemään häiriöt. Mutta tää oli selkee harppaus eteenpäin loppukäyttäjän silmissä.

Speksi löytyy "Fenno Seura 54 V - F 244 V - F 255 V.pdf" joka on tuohon Philips BSF552A -laitteeseen sopiva. Olisin ottanut kuvan scheman kohdasta jota OH2NLT oli hahmotellut mutta valitettavasti en nyt osannut kohdistaa oikeaa kohtaan, ei vaan osaa.
Mutta huomenna voisin, jaa siis tänään kello käy.. tehdä tuon vaippa radion runkoon -tapauksen ja kuuntelen mitä tapahtuu.

Kaaviossa olevan SK3 kytkimen paikka ja toiminta vähän epäselvä. ULA antennimuuntajan keskipiste näyttäisi kuitenkin aina olevan ULA alueella RF maissa eli aikaisemmin kerrottu pitää paikkansa. Maan (radion runko) ja toisen ULA koskettimen välillä on 60 ... 75 ohmin impedanssi ja koaksiaalin voi kytkeä näin. Mikäli antennisysteemin kytkennässä tulee maavirta onhelmia niin kytke molemmat vaippa ja keskijohdin 100pF sarjakondensaattorin kautta radioon.

BX543 etupää schema: mistä noin tarkkoja schemoja saa?
Löysin netistä BX543A -scheman joka on pdf ja kun sitä suurentaa niin aikamoista mössöö kuvaruutu täynnä.

No hyvä, että mututuntumani koaksiaalin vaipan kytkemisestä ei mennyt ihan pieleen, vaikka en oikeaa syytä tiennytkään.

> hämmentää että yksi kanava kuuluu noin hyvin.

Se voi johtua ihan muista asioista kuin antennista. Esimerkiksi analoginen radiovastaanotin on ULA-alueen keskellä herkempi kuin laidoilla, YleX:n lähete on kompressoidumpi kuin Radio Suomen, joten se kuulostaa äänekkäämmältä, radiosi komponentit ja viritykset ovat saattaneet aikojen kuluessa siirtyä niin että toimintapisteet eivtä ole paikallaan.

En usko olevan suurta merkitystä sillä, onko symmin ensiön impedanssi 60 vai 75 ohmia. Mutta tuon torimyyjän hinnoittelu on kyllä mielestäni vähän tolkuton.

Eero

Joo, tää oli hyvä antennikoulu. Kyllä mä sen Balun 1:4 teen joskus itse, ihan muuten vaan.
Löysin sen hollantilaisten kannan mistä noita dokuja löytyy. Hyvät ohjeet linux/gimpille. Sekin hyöty tässä oli että jouduin aktivoitumaan vanhan linux-koneeni kanssa. Salasana unohtui yli vuosi sitten, senkin sain nyt resetoitua kun tuli joku syy saada kone auki. Nyt linux/gimp treeniä pdf:ien kanssa, hyvältä näyttää.